Miksi potilaan täytyy nykyään tehdä kaikki työ terveydenhuollossa?
Kaikki muu, paitsi varsinainen työ (leikkaushoito, osastolla hoito ja lääkkeiden määrääminen).
Jos tarvitsee diagnoosin, sitä täytyy aktiivisesti hakea.
Jos haluaa sairauteensa hoitoa, sitä tarvitsee aktiivisesti kerjätä.
Jos tarvitsee lähetteen jonnekin muualle asiaan liittyvän toisen ongelman takia, sitä pitää aktiivisesti kerjätä ja soittaa vielä perään kun viidenkään kuukauden päästä ei ole kuulunut mitään ja selviää, että lähete on kadonnut. Lisäksi Kelan kanssa setvintä ja kaikista tyytymättömyyden aiheista "aina voi ottaa yhteyttä potilasasiamieheen" eli käydä läpi paljon paperityötä, mikä ei johda mihinkään.
Milloin tästä on tullut tällaista?
Kommentit (4)
Noin on varmaan useimmiten ikävä kyllä. Varsinkin, jos jotain menee pieleen, potilaan on oltava aktiivinen ja tosiaan tehtävä paperityötä, soiteltava paikkoihin jne., mikä on ihan älytöntä, kun potilas on jo valmiiksi sairauden uuvuttama ja hänen täytyy setviä asioita omassa elämässäänkin.
Minulla on ihan hyviä kokemuksia kyllä siitä asti, kun sain diagnoosin (MS-tauti). Silloin asiat alkoivat kulkea sujuvasti. Tie diagnoosiin oli tarpeettoman vaikea ja monimutkainen.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Meillä ei edes pääse lääkäriin työterveyden kautta vaan saa soittoajan. Ja sitten se soittaa myöhässä. Pitäs varmaan olla pää kainalossa, että pääsis jopa kasvokkain puhumaan.
Samaa mieltä! Kaiken olen tehnyt itse paitsi kirurgiset toimenpiteet ja lääkkeiden määräämiset.