Joululahjailoa - not

No käy ostamassa se

Olet ihan oikeasti kateellinen tyttäresi saamasta lahjasta?

Miehesi lahjahan oli oikein herttainen. Aikuinen voi myös käydä itse ostamassa itselleen ne mieluisat rannekorut.

Mitä ostit miehellesi? ;)

Tämän vuoksi ei aikuisten kannata ostella toisilleen lahjoja. Osta itsellesi ihan itse lahjat, niin saat sellaista mistä pidät.

Miehesi lahja oli kiva, miehesi varmasti ajatteli että tykkäisit lukea lehtiä. Ajatushan tässä on tärkein.

En myöskään oikein ymmärrä, miten omalle lapselle voi olla kateellinen hänen saamastaan lahjasta. Olisin itse onnellinen tyttäreni puolesta.

Joulusta on jo kaksi viikkoa. 

Mutta itke ihmeessä, 

Kaikkein kamalinta on äiti kadehtimassa tytärtään.

Eikö teillä kysytä, mitä haluaa lahjaksi? Meillä mies kysyi, ja sain mitä halusin. Ja vähän ylläriä päälle. 

Mitä ihmettä sinä aikuinen nainen olisit tehnyt muutaman kympin rannekorulla?

Mitä itse sait mieheltäsi lahjaksi tyttäresi iässä? Jos sait jo silloin huonoja lahjoja ja lahjat kuuluvat elämänkatsomuksessasi korkealle, olisi pitänyt jättää mies jo silloin.

Kyseessä oli kristallirannekoru. Hieno ja kaunis. Olen jo vuosia halunnut (lapsellisuuttani) just Swarovski-korun, mutta omat rahat ovat menneet lasten tarpeisiin: harrastuksiin, kielikursseihin, valmennuskursseihin, hampaiden oikaisuhoitoon, piilolinsseihin, puhelimiin, muotivaatteisiin. Ihan vaan muutaman mainitakseni. Lopputulos on, että omat rahat, joilla ehkä olisi voinut ostaa itselleen jotain mieluista, ovat lopussa - ja siis menneet lasten asioihin.

Olen sössinyt kaiken. Rehellisyyden nimissä tunsin kateutta. Tiedän, että se on väärin.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä oli kristallirannekoru. Hieno ja kaunis. Olen jo vuosia halunnut (lapsellisuuttani) just Swarovski-korun, mutta omat rahat ovat menneet lasten tarpeisiin: harrastuksiin, kielikursseihin, valmennuskursseihin, hampaiden oikaisuhoitoon, piilolinsseihin, puhelimiin, muotivaatteisiin. Ihan vaan muutaman mainitakseni. Lopputulos on, että omat rahat, joilla ehkä olisi voinut ostaa itselleen jotain mieluista, ovat lopussa - ja siis menneet lasten asioihin.

Olen sössinyt kaiken. Rehellisyyden nimissä tunsin kateutta. Tiedän, että se on väärin.

Oletko kertonut miehellesi, että haluat sellaisen korun?

No voi jessus. Swarowski on halvimmasta päästä rihkamakoruja, muutamalla kympillä sä noita ostat varsinkin näin talvialen aikaan. Ei niihin tarvitse vuosia säästellä, joten miten asiaan nyt hemme..i vie liittyy lasten oikomishoidot?!!!

Avuton marttyyriä leikkivä keski-ikäinen ä..ä olet.

https://www.swarovski.com/en-FI/c-0104/Categories/Jewelry/Bracelets/?q=…

Mä niin näen kymmenen vuoden takaa ap:n hampaitaan kiristellen maksavan (ilmaisia kunnallisia) lasten oikomishoitoja ajatellen, että "oi kun niiiiiiiiin paljon mieluummin ottaisin 45 euron Swarowskin bling-bling mauttoman rannekorun! Voi minua rassua, nyyh nyyh nyyh"

Tämä on viikon onnettomin trolli. 0/5

Ei tässä taida olla enää kyse lahjasta (tai sen laadusta). Vaan siitä, että äiti on antanut kaikkensa, viimeiset rahansa, että lapsilla olisi hyvä. Jotenkin surullista lukea tätä. Kertoo aikamoisesta epäitsekkyydestä ja omien tarpeiden sivuun laittamisesta, vastuullisuudestakin että on pystynyt maksamaan kalliit jutut - ei ehkä oikein, mutta aika moni äiti tai isä viimeiseen asti koettaa sinnitellä, että lapsilla olisi paremmin.

Kyse oli yksityisestä oikomishoidosta. Ihan esteettisistä syistä.

Ala däädtämään nyt 5 euroa per kk niin ensi tammikuussa saat tuon korun.