Luetellaan syitä miksi suomalaiset elokuvat floppaavat

Ulkomailla ei osata arvostaa tuntemattomia sotilaita, jotka ovat täällä suosituimpia.  Spede tyyppisiä elokuvia joita arvostelijat kiittelee, kansa ei monesti halua katsoa.  Speden tekemiä elokuvia joita arvostelijat haukkuivat, kansa katsoi.  Kannattaa tehdä sellaisia elokuvia, joita arvostelijat kehuvat, koska niihin saa eniten valtion tukea.     Niinhän se menee muussakin valtiontuessa, sellainen yritys joka saa hyvin tukia, menee konkurssiin.    Yritystuissa pitäisi keskittyä uusien innovaatioiden rahoitukseen, sieltä saa kasvun siemenet. Elokuva-alalla se voisi olla siellä suunnittelun alkupäässä, ideavaiheessa.  Ei niitä vänälle tartte tyrkyttää, hän osaa kyllä toteuttaa.  

Vierailija kirjoitti:

Niissä ryypätään, Korpiklaani ja sekstataan ja ollaan alasti.

Kaikissa tuo sama on oleellisessa osassa. Eli tylsää, kun ovat aina tuota samaa.

Siis ryypätään, *Kiroillaan, sekstataan ja ollaan alasti.

Ainakin vähänkin isommat leffat on usein aivan täynnä piilomainontaa, joka tekee niistä sitten lopullisesti mahdottomia samaistua. Maailma on kuin jostain Stockan kuvastosta repäisty (silloin kun niitä vielä tuli).

Ei tietenkään tarvitse olla pelkkää munasillaan lumihangessa juoksemista, mutta kun tuntuu että nuo on ne vaihtoehdot.

n-25 kirjoitti:

Huono äänenlaatu ainakin on suomalaisissa leffoissa. Epäselvä puhe myöskin.

Tää on niin totta! Turhauttaa, kun pitää vähän väliä arvailla, mistä puhutaan. Välillä oikeesti kaipais tekstitystä.

Kaurismäet harvoja onnistuneita kotimaisia elokuvia, Mies vailla menneisyyttä pärjäsi aikanaan ulkomaita myöten ja siinä onkin mielestäni osattu sisäistää se suomalaisen mentaliteetin kauneus ja aitous mitä meistä löytyy.

Markkinoinnin puute.

Hyvin monesta suomalaisesta elokuvasta kuulee ekan kerran silloin kun joku ohjaaja avautuu ip-lehdessä ”miksi elokuva floppasi”

En katso kotimaisia leffoja, koska juoni on aina sitä samaa...viinaa, seksiä / alastomia naisia ja aseiden kanssa heilumista.

Missä tyylikkyys ja naisen arvostus?! 

Kotimaiset leffojen tekijät ei tajua, ettei kaikkea tarvitse näyttää.

Missä rakkaus ja romantiikka?

Monet vanhat elokuvat ovat kiinnostavaa ajankuvausta.

Hilman päivät on suosikkini. Kerrassaan mainio! (No, siinä pitkitettiin kyllä liikaa Tauno palon ja postineidin dialogia tuomarin talossa. Lisäksi surkuhupaisaa, miten tuomarin sängyn pääty heiluu irtonaisena)

Pekka puupäät on hyviä. Niitä pilaa mukaan ängetyt nuoret naiset ja mukaan väkisin ängetyt nuoret kuuluisat laulajat

Speden elokuvista on paras Uuno epsanjassa.

Monesti uuno-elokuvat menee pilalle väkisin mukaan ängetyistä misseistä (jotka ei osaa näytellä)

Vierailija kirjoitti:

Niissä ryypätään, Korpiklaani ja sekstataan ja ollaan alasti.

Kaikissa tuo sama on oleellisessa osassa. Eli tylsää, kun ovat aina tuota samaa.

  Tarkoitat siis sitä, että kun minkä tahansa suomessa tehdyn säilykepurkin avaa, niin sisältö on sitä samaa mössöä joka on saatu aikaan lisä-aineilla.   Se johtuu siitä että tekijät on käyneet saman koulun, jossa on se ainut oikea resepti taottu päähän.   Kyynärpää taktiikalla asemaansa päässeet johtajat osaavat vain yhden mallin, eivätkä hyväksy muuta.   Se nyt kertoo vain ammattitaidon puutteesta, joka tuli korkeimpaan arvoon lamanjälkeisinä vuosina, kun suhteet olivat tärkeämpiä kuin osaaminen.   Osaaminen on pantu romukoppaan monista syistä, sijalle on tullut se että pitää kehua itseään ja pilkata muita.    

Haluaisin suomalaisiin elokuviin romanttista rakkautta. Haluan sieltä pois alastomuuden ja seksin.

Aina samat näyttelijät. Korpela on melkein aina samassa. Lisäksi liikaa sanatonta viestintää ja arvailuja, eikä tarpeeksi puhetta. Puhuminen on teennäistä eikä aitoa.

Omasta mielestäni suomalaiset näyttelijät puhuvat - sen lisäksi että epäselvästi - myös jotenkin epäaidosti. Puhutaan liian kirjakielimäisesti, eihän kukaan oikeasti niin puhu. Tai jos hahmon pitäisikin puhua murteella, näyttelijä puhuu aivan väärin, ja se on vielä epäaidomman kuuloista.

Äänitekniikka surkeaa, eli pitäisi katsoa tekstitysten kanssa.

Käsikirjoitus aina surkea, eli enimmäkseen vain ahdistuneita ihmisiä vääntelemässä naamaansa, ja siitä pitäisi ymmärtää päähenkilön maailmantuska.

Näyttelijät melkein aina surkeita, eli vääntelevät naamaansa ahdistuneina.

Suomalaiset lastenelokuvat on hyviä. Kiinnostavia aikuisille tarkoitettuja elokuvia en tiedä yhtäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten elokuvien näyttelijät ovat mahdottomia samaistua. Aina hirveä esittäminen päällä, ei voi mitään.

Katselin juuri elokuvan Manchester by the Sea, jonka miespääosan esittäjä taisi pari vuotta sitten saada oscarinkin. Elokuva tapahtuu aika suomalaisen oloisessa ympäristössä ja hahmot ovat hyvinkin suomalaisia lievässä totisuudessaan ja synkeydessään. Muttamutta, jos suomalaiset näyttelijät olivat tehneet elokuvan roolit, tulos olisi ollut aivan erilainen. Nyt näyttelijäntyöstä välittyi aidot tunteet aidosti ilmaistuina, hahmot olivat täysin samaistuttavia. Ongelma on pienissä asioissa, jotka Suomessa vaan tehdään ilman aitoa kiinnostusta ja halua laittaa omia tunteita peliin.

Suomihahmot on jotenkin semmoisia jenkkileffoista matkittuja. Ei sellaisia ihmisiä täällä ole. Elävät Amerikkaa suomeksi. Viime aikoina jopa on tullut näitä ruotsalaisia nordic noir - hahmoja suomeksi esitettynä. Ei ihme että on vaikea samaistua.

Mitä se sitten kertoo, että tässäkin jenkkileffassa näytteleminen oli todella hillittyä ja olisi täysin uskottavaa suomalaisessakin ympäristössä. Suomalaiselle katsojalle täysin samaistuttavaa. Eli jenkit tekevät suomielokuvaa paremmin kuin suomalaiset.

Dialogi on yleensä aivan elämästävieraantunutta. Kukaan puhu niin kuin suomalaisten elokuvien hahmot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten elokuvien näyttelijät ovat mahdottomia samaistua. Aina hirveä esittäminen päällä, ei voi mitään.

Katselin juuri elokuvan Manchester by the Sea, jonka miespääosan esittäjä taisi pari vuotta sitten saada oscarinkin. Elokuva tapahtuu aika suomalaisen oloisessa ympäristössä ja hahmot ovat hyvinkin suomalaisia lievässä totisuudessaan ja synkeydessään. Muttamutta, jos suomalaiset näyttelijät olivat tehneet elokuvan roolit, tulos olisi ollut aivan erilainen. Nyt näyttelijäntyöstä välittyi aidot tunteet aidosti ilmaistuina, hahmot olivat täysin samaistuttavia. Ongelma on pienissä asioissa, jotka Suomessa vaan tehdään ilman aitoa kiinnostusta ja halua laittaa omia tunteita peliin.

Suomihahmot on jotenkin semmoisia jenkkileffoista matkittuja. Ei sellaisia ihmisiä täällä ole. Elävät Amerikkaa suomeksi. Viime aikoina jopa on tullut näitä ruotsalaisia nordic noir - hahmoja suomeksi esitettynä. Ei ihme että on vaikea samaistua.

Mitä se sitten kertoo, että tässäkin jenkkileffassa näytteleminen oli todella hillittyä ja olisi täysin uskottavaa suomalaisessakin ympäristössä. Suomalaiselle katsojalle täysin samaistuttavaa. Eli jenkit tekevät suomielokuvaa paremmin kuin suomalaiset.

Sitä että ei ne esitä oikeaa Amerikkaa Suomi-leffoissa vaan sitä mitä on telkkarista pienestä pitäen tapitettu

Suomalaisista elokuvista puuttuu syvyyttä. Miksi tämä tuntematonkin pitää filmata moneen kertaan?

Kyllä Suomessa on historiaa tehdä vaikka millaisia elokuvia, miksei joku puolifantasiamainen filmatisointi esim. Kalevalasta? Siis ihan kunnon budjetilla kuten tämä Louhimiehen Tuntematon. Olen tätä aina ihmetellyt.

Niin kuin tässä on aiemmin sanottu, niin suomalainen leffagenre kiertää aina samaa aihetta. Alakuloista elämäntapakuvausta, jossa väkivalta, seksi, kiroilu, tupakka, viina ym. päärooleissa. Kuka näitä viitsi katsoa? Masentuu noita "elämänmakuisia" kötöstyksiä katsellessa.

Vierailija kirjoitti:

Omasta mielestäni suomalaiset näyttelijät puhuvat - sen lisäksi että epäselvästi - myös jotenkin epäaidosti. Puhutaan liian kirjakielimäisesti, eihän kukaan oikeasti niin puhu. Tai jos hahmon pitäisikin puhua murteella, näyttelijä puhuu aivan väärin, ja se on vielä epäaidomman kuuloista.

Tai sitten matkii sitä amerikkalaista/ruotsalaista esikuvaansa

Huonot käsikirjoitukset. Tosi huonot. Äänet surkeat, jos jälkiäänityksiä, nekin surkeat. Osa näyttelijöistä aika huonoja, osa loistavia. Musiikin käyttö joskus ihan järkyttävää.