Haaste: nimeä yksi sosialistinen hyvinvointivaltio

Suomi ei ole pohjoismaa vaan osa skandinaviaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomi ei ole pohjoismaa vaan osa skandinaviaa.

Suomi on Pohjoismaa, muttei osa Skandinaviaa.

Suomi ja Ruotsi olivat 70- ja 80-luvuilla, kunnes kapitalistit pilasivat molemmat maat.

Vierailija kirjoitti:

Suomi ja Ruotsi olivat 70- ja 80-luvuilla, kunnes kapitalistit pilasivat molemmat maat.

Suomi tai Ruotsi ei ikinä ole ollut sosialistinen suunnitelmatalousmaa.

Jenkit määrittelevät jopa Ison-Britanian sosialistiseksi. Esimerkiksi julkinen, ilmainen terveydenhuolto on monen mielestä sosialismia.

Vierailija kirjoitti:

Jenkit määrittelevät jopa Ison-Britanian sosialistiseksi. Esimerkiksi julkinen, ilmainen terveydenhuolto on monen mielestä sosialismia.

Bernie Sanders on jenkkien päähän istuttanut, että Suomikin on suunnitelmatalous. 

Vierailija kirjoitti:

Jenkit määrittelevät jopa Ison-Britanian sosialistiseksi. Esimerkiksi julkinen, ilmainen terveydenhuolto on monen mielestä sosialismia.

Jenkit ovatkin keskimäärin sivistymättömiä.

Hakeekohan AP kommunistista hyvinvointivaltiota?

DDR

Kanada

Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat sosialidemokratisia maita. Sosialidemokratia on sukua sosialismille ja yksin sen käsitteistä.

Sosiaalidemokratia on poliittinen aate, joka kehittyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa vallinneista sosialismin suuntauksista. Sosiaalidemokratia poikkeaa marxilaisesta sosialismista etenkin korvaamalla tavoitteen yhteiskunnan muuttamisesta nopeasti vallankumouksen kautta tavoitteella muuttaa sitä vähittäisten muutosten kautta demokraattisia vaikutuskeinoja hyödyntämällä. Historiallisesti sosiaalidemokraatteja on myös kutsuttu parlamentarististen menettelytapojensa takia reformistisosialisteiksi, erotuksena vallankumoussosialisteista. Reformisosialistit näkivät reformeja tarvittavan kapitalismin välinpitämättömyyttä vastaan.

Sosiaalidemokraatit, toisin kuin vallankumoussosialistit, haluavat edistää demokraattista päätöksentekotapaa, koska heidän näkemyksensä mukaan väestön enemmistön ottaminen mukaan päätöksentekoon johtaa luonnostaan ja rauhallisen kehityksen kautta työtä tekevän enemmistön aseman parantamiseen suhteessa pääoman omistajiin. Kapitalismin haittojen torjumista varten sosiaalidemokraatit pitävät tarpeellisena, että yhteiskunta säätelee ja täydentää markkinataloutta.

Se kuinka laajalti yhteiskunnan tulisi puuttua talouselämän toimintaan, on aina ollut sosiaalidemokraattien itsensä parissa vilkkaan keskustelun kohteena. Yleisesti ottaen nykyiset sosiaalidemokraatit kannattavat laajoja maksuttomia tai edullisia julkisia palveluita, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, sekä ihmisten toimeentulon turvaamista julkisesti maksettavilla tuilla sellaisissa elämäntilanteissa, joissa perustoimeentulo olisi muuten uhattuna. Historiallisesti jotkut sosiaalidemokraatit ovat nähneet liikkeen lopullisena tavoitteena yhteiskunnan, jossa Marxin oppien mukaisesti tuotantovälineet olisivat yhteisesti omistettuja ennemmin kuin yksityisomaisuutta. Nykyisin harvat sosiaalidemokraattiset liikkeet kuitenkin pitävät tätä tavoitteenaan edes pitkällä aikavälillä; sen sijaan ne pitävät tavoiteltavana yhteiskuntamallina hyvinvointivaltiota.

Sosiaalidemokratian arvopohja on lainattu Ranskan suuren vallankumouksen ihanteista: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Nykyisin ne on ajanmukaistettu muotoon vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo esimerkiksi Suomen sosialidemokraattisen puolueen periaateohjelmassa. Muita sosiaalidemokraattisia arvoja ovat esimerkiksi yhteisvastuu ja oikeus työhön.

Vierailija kirjoitti:

Jenkit määrittelevät jopa Ison-Britanian sosialistiseksi. Esimerkiksi julkinen, ilmainen terveydenhuolto on monen mielestä sosialismia.

Ehkä tämän jenkkiterminologian takia suomalaiset vasemmistolaisetkin ovat alkaneet puhua taas sosialismista. He luulevat, että sillä tarkoitetaan hyvinvointivaltiota ja muuta kivaa, vaikka sosialismin tarkoitus perinteisen näkemyksen mukaan on kansallistaa tuotantovälineet (joko nopeasti tai vähitellen) ja valmistella kommunismiin siirtymistä.

Vierailija kirjoitti:

Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat sosialidemokratisia maita. Sosialidemokratia on sukua sosialismille ja yksin sen käsitteistä.

Sosiaalidemokratia on poliittinen aate, joka kehittyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa vallinneista sosialismin suuntauksista. Sosiaalidemokratia poikkeaa marxilaisesta sosialismista etenkin korvaamalla tavoitteen yhteiskunnan muuttamisesta nopeasti vallankumouksen kautta tavoitteella muuttaa sitä vähittäisten muutosten kautta demokraattisia vaikutuskeinoja hyödyntämällä. Historiallisesti sosiaalidemokraatteja on myös kutsuttu parlamentarististen menettelytapojensa takia reformistisosialisteiksi, erotuksena vallankumoussosialisteista. Reformisosialistit näkivät reformeja tarvittavan kapitalismin välinpitämättömyyttä vastaan.

Sosiaalidemokraatit, toisin kuin vallankumoussosialistit, haluavat edistää demokraattista päätöksentekotapaa, koska heidän näkemyksensä mukaan väestön enemmistön ottaminen mukaan päätöksentekoon johtaa luonnostaan ja rauhallisen kehityksen kautta työtä tekevän enemmistön aseman parantamiseen suhteessa pääoman omistajiin. Kapitalismin haittojen torjumista varten sosiaalidemokraatit pitävät tarpeellisena, että yhteiskunta säätelee ja täydentää markkinataloutta.

Se kuinka laajalti yhteiskunnan tulisi puuttua talouselämän toimintaan, on aina ollut sosiaalidemokraattien itsensä parissa vilkkaan keskustelun kohteena. Yleisesti ottaen nykyiset sosiaalidemokraatit kannattavat laajoja maksuttomia tai edullisia julkisia palveluita, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, sekä ihmisten toimeentulon turvaamista julkisesti maksettavilla tuilla sellaisissa elämäntilanteissa, joissa perustoimeentulo olisi muuten uhattuna. Historiallisesti jotkut sosiaalidemokraatit ovat nähneet liikkeen lopullisena tavoitteena yhteiskunnan, jossa Marxin oppien mukaisesti tuotantovälineet olisivat yhteisesti omistettuja ennemmin kuin yksityisomaisuutta. Nykyisin harvat sosiaalidemokraattiset liikkeet kuitenkin pitävät tätä tavoitteenaan edes pitkällä aikavälillä; sen sijaan ne pitävät tavoiteltavana yhteiskuntamallina hyvinvointivaltiota.

Sosiaalidemokratian arvopohja on lainattu Ranskan suuren vallankumouksen ihanteista: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Nykyisin ne on ajanmukaistettu muotoon vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo esimerkiksi Suomen sosialidemokraattisen puolueen periaateohjelmassa. Muita sosiaalidemokraattisia arvoja ovat esimerkiksi yhteisvastuu ja oikeus työhön.

Sosialismi on sunnitelmataloutta, sosiaali demokratia ei. 

Vierailija kirjoitti:

Kanada

Se ei ole suunnitelmatalous.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat sosialidemokratisia maita. Sosialidemokratia on sukua sosialismille ja yksin sen käsitteistä.

Sosiaalidemokratia on poliittinen aate, joka kehittyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa vallinneista sosialismin suuntauksista. Sosiaalidemokratia poikkeaa marxilaisesta sosialismista etenkin korvaamalla tavoitteen yhteiskunnan muuttamisesta nopeasti vallankumouksen kautta tavoitteella muuttaa sitä vähittäisten muutosten kautta demokraattisia vaikutuskeinoja hyödyntämällä. Historiallisesti sosiaalidemokraatteja on myös kutsuttu parlamentarististen menettelytapojensa takia reformistisosialisteiksi, erotuksena vallankumoussosialisteista. Reformisosialistit näkivät reformeja tarvittavan kapitalismin välinpitämättömyyttä vastaan.

Sosiaalidemokraatit, toisin kuin vallankumoussosialistit, haluavat edistää demokraattista päätöksentekotapaa, koska heidän näkemyksensä mukaan väestön enemmistön ottaminen mukaan päätöksentekoon johtaa luonnostaan ja rauhallisen kehityksen kautta työtä tekevän enemmistön aseman parantamiseen suhteessa pääoman omistajiin. Kapitalismin haittojen torjumista varten sosiaalidemokraatit pitävät tarpeellisena, että yhteiskunta säätelee ja täydentää markkinataloutta.

Se kuinka laajalti yhteiskunnan tulisi puuttua talouselämän toimintaan, on aina ollut sosiaalidemokraattien itsensä parissa vilkkaan keskustelun kohteena. Yleisesti ottaen nykyiset sosiaalidemokraatit kannattavat laajoja maksuttomia tai edullisia julkisia palveluita, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, sekä ihmisten toimeentulon turvaamista julkisesti maksettavilla tuilla sellaisissa elämäntilanteissa, joissa perustoimeentulo olisi muuten uhattuna. Historiallisesti jotkut sosiaalidemokraatit ovat nähneet liikkeen lopullisena tavoitteena yhteiskunnan, jossa Marxin oppien mukaisesti tuotantovälineet olisivat yhteisesti omistettuja ennemmin kuin yksityisomaisuutta. Nykyisin harvat sosiaalidemokraattiset liikkeet kuitenkin pitävät tätä tavoitteenaan edes pitkällä aikavälillä; sen sijaan ne pitävät tavoiteltavana yhteiskuntamallina hyvinvointivaltiota.

Sosiaalidemokratian arvopohja on lainattu Ranskan suuren vallankumouksen ihanteista: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Nykyisin ne on ajanmukaistettu muotoon vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo esimerkiksi Suomen sosialidemokraattisen puolueen periaateohjelmassa. Muita sosiaalidemokraattisia arvoja ovat esimerkiksi yhteisvastuu ja oikeus työhön.

Sosialismi on sunnitelmataloutta, sosiaali demokratia ei. 

Tässä on keskeinen ero. Samoin pitkän aikavälin tavoitteissa: sosiaalidemokratian idea on rakentaa oikeudenmukaisempi yhteiskunta markkinatalouden puitteissa, kun taas perinteisen marxilaisen sosialismin idea on (ainakin pitkällä aikavälillä) hylätä markkinatalous ja korvata se suunnitteluun perustuvalla talousjärjestelmällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kanada

Se ei ole suunnitelmatalous.

On.

Kiina

Vietnam

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kanada

Se ei ole suunnitelmatalous.

On.

Siellä talous perustuu kysynnän ja tarjonnan lakeihin, ei suunnitteluun.

Kuuba