Minulla on Uskomaton 3v?!
täyttää loppu vuodesta 4v (joulukuussa).
Hänellä ei ole ollut varsinaista uhmaikää,tietysti on välillä hieman tahtojentaistelua,mutta jos poika on sen jälkeen huomannut olleensa väärässä tai juttelun jälkeen olen selittänyt miksi poika ei saanut tahtoaan läpi,hän pyytää aivan oma-aloitteisesti anteeksi ja antaa halin.
Hän on sosiaalinen,hyvä käytöksinen ja suloinen poika. Hänen kanssaan on aina ollut helppo käydä kaupassa,teatterissa ja museoissa koska hän osaa käyttääntyä niin hyvin,tämä on kylä osaltaan Todella Ahkeran Kasvatuksen tulosta,mutta tiedän,et helppoahan se on kun on vain tämä yksi lapsi.
Joku saattaisi sanoa minua niuhoksi äidiksi kun en katso asioita sormien lävitse,mutta tällä tavalla minulla on kiltti ja ihana lapsi.
Tottakai meilläkin riehutaan ja riekutaan,koti on melkoisessa siivossa välillä leikkien jäljiltä,mutta poika myös siivoaa oma aloitteisesti leikkiensä ja askartelujensa jäljet ja laittaa myös kaverinsa siivoamaan,mikä on välillä aika huvittavaa " salakuunneltavaa" ,siis se kuinka poikani selittää kavereilleen miksi siivotaan jäljet :) kun kaikki eivät siihen kotona ole oppineet...
Ainoa mikä askarruttaa onkin se,et jos päätämme tehdä toisen lapsen niin mureenekohan tämä illuusio...
Kommentit (5)
voi vaikuttaa. Lapsesi olisi todennäköisesti yhtä hyväkäytöksinen, tai lähes, kenen tahansa hoivissa. Sori.
illuusio mureni vasta sen kolmannen myötä :)
Lapsi vain kerta kaikkiaan on sen luonteinen.
Meillä oli aivan samanlainen esikoinen, mutta nämä kolme muuta kyllä pudottivat meidät pilvistä maan rakoseen... Meidän kasvattajankyvyillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, minkälaisia lapsia meillä on...:-) t. Neljän äiti
hävetti jälkeenpäin kun olin miehelleni arvostellut muiden kasvatustapoja. En tajunnut ennenkun kolmas syntyi että luonteesta se on kiinni.
terveisin erittäin pippurisen, temperamenttisen ja itsepäisen tytön äiti
ne uhmat tulivat sitten siinä eskarivuoden aikana. Toisen kanssa uhmailtiin rajusti siellä 2-3 vuoden iässä ja sitten oli rauhallista sen jälkeen. Kolmas on siltä väliltä.
Lapset ovat niin erilaisia luonnoltaan, toiset oppivat " kilteiksi" kasvatustyön tuloksena, toiset luonnostaan. En tiedä, onko " kiltti" lapsi jonkunlainen tavoite, minusta on tärkeämpää, että on terve itsetunto ja osaa käyttäytyä, mutta minusta lapselle pitää myös sallia lapsenomainen " huono" käytös, vilkkaus ja kärsimättömyys, myös uhmat. Hyvät tavat on tietysti hyvä opettaa pienestä pitäen, lelujen siivoaminen ym. muiden huomioon ottaminen.