Lue keskustelun säännöt.
Sairaanhoitajaksi opiskelu, ei enää kiinnoskaan
03.01.2019 |
Opiskelen nyt toista vuotta sairaanhoitajaksi. Opinnot on sujuneet ihan kivasti, numerot on ihan ok, yksi 1 kummittelee arvosanoissa. Takana on nyt kuitenkin yksi hylätty harjoittelu, mitä en suoraan sanoen jaksaisi tehdä uudestaan. Syksyllä muuten opiskelut sujui hyvin.
Olen miettinyt opiskelujen jättämistä syksystä asti ja mitä enemmän mietin, niin sitä epävarmempi olen. Mitä tekisin, jos eroaisin? Jäisin käytännössä ihan tyhjän päälle. Ei ole vakituista työpaikkaa, eikä mitään.
Olisiko täällä joku, joka on selviytynyt jotenkin vastaavasta tilanteesta?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poissaolojen takia harjoitteluja hylätään eniten. Jos hylkääminen johtuu työpaikan huonosta ilmapiiristä harjoittelu paikkaa kannattaa vaihtaa. Välillä keskeyttämisiä tulee myös terveydellisistä syistä.
Ei kenenkään harjoittelua voi hylätä paikan huonon ilmapiirin takia. Sehän on sen paikan ongelma, ei harjoittelijan.
Huono ilmapiiri vaikuttaa välillisesti, jos henkilökunta riitelee keskenään, kiusaa sekä kyttää toisiaan ja harjoittelijat ovat pakollinen lisä muutenkin ahdistavaan ja rankkaan työhön on todennäköistä, ettei harjoittelijoita jakseta, haluta tai osata arvioida muuta kuin negatiivisesti. Toisaalta opiskelijalle harjoittelujaksot ovat oiva tapa päästä arvioimaan omaa ammatinvalintaansa ja selvää on, ettei monikaan halua ammattiin, jossa työilmapiiri on huono vaikka työ itsessään olisi kuinka mielenkiintoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poissaolojen takia harjoitteluja hylätään eniten. Jos hylkääminen johtuu työpaikan huonosta ilmapiiristä harjoittelu paikkaa kannattaa vaihtaa. Välillä keskeyttämisiä tulee myös terveydellisistä syistä.
Ei kenenkään harjoittelua voi hylätä paikan huonon ilmapiirin takia. Sehän on sen paikan ongelma, ei harjoittelijan.
Huono ilmapiiri vaikuttaa välillisesti, jos henkilökunta riitelee keskenään, kiusaa sekä kyttää toisiaan ja harjoittelijat ovat pakollinen lisä muutenkin ahdistavaan ja rankkaan työhön on todennäköistä, ettei harjoittelijoita jakseta, haluta tai osata arvioida muuta kuin negatiivisesti. Toisaalta opiskelijalle harjoittelujaksot ovat oiva tapa päästä arvioimaan omaa ammatinvalintaansa ja selvää on, ettei monikaan halua ammattiin, jossa työilmapiiri on huono vaikka työ itsessään olisi kuinka mielenkiintoista.
No onpas reilua sille opiskelijalle. Toivottavasti kukaan ei joudu harjoitteluun sellaiseen paikkaan.
Ei minuakaan. Sain harjoittelusta hylätyn ja nyt tuntuu, ettei millään ole enää mitään väliä. Siitä tuli tosi paska fiilis. Tunnen, että olen huono, enkä pääse irti siitä tunteesta, vieläkään. Lisäksi jäin tämän kokemuksen jälkeen ihan yksin.
Opiskelukaveri sai hylätyn harjoittelusta kun sairastui ja oli 1/4 harkasta pois.
Vierailija kirjoitti:
Ei minuakaan. Sain harjoittelusta hylätyn ja nyt tuntuu, ettei millään ole enää mitään väliä. Siitä tuli tosi paska fiilis. Tunnen, että olen huono, enkä pääse irti siitä tunteesta, vieläkään. Lisäksi jäin tämän kokemuksen jälkeen ihan yksin.
Lisäksi nyt tämä asia tuli taas mieleen. En saanut unta viime yönä. Siis tämä on jo ihan naurettavaa. Miksi tämä asia tuntuu pahemmalta nyt kuin aikaisemmin?
Minusta tuntuu, että itseluottamukseni on mennyt kokonaan, olen täysin paska, joka ei kelpaa mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minuakaan. Sain harjoittelusta hylätyn ja nyt tuntuu, ettei millään ole enää mitään väliä. Siitä tuli tosi paska fiilis. Tunnen, että olen huono, enkä pääse irti siitä tunteesta, vieläkään. Lisäksi jäin tämän kokemuksen jälkeen ihan yksin.
Lisäksi nyt tämä asia tuli taas mieleen. En saanut unta viime yönä. Siis tämä on jo ihan naurettavaa. Miksi tämä asia tuntuu pahemmalta nyt kuin aikaisemmin?
Minusta tuntuu, että itseluottamukseni on mennyt kokonaan, olen täysin paska, joka ei kelpaa mihinkään.
Joo, kannattaa lopettaa opiskelut ja syrjäytyä. Ei tuommoista kaipaa kukaan tai mikään.
Ikäviä kommentteja täällä. Älkää tuomitko, jos ette tiedä ja ymmärrä toisen tilannetta.
Mä en opiskele sairaanhoitajaksi, mutta muakaan ei kiinnosta enää oma alani ja jopa tämänhetkinen opiskelukaupunkikin ahdistaa. Aion hakea tänä keväällä muualle. Mulla on tuo sama tyhjän päälle jäämisen pelko, suurikin sellainen. Siksi aion pysyä näissä kurjaltakin tuntuvissa opinnoissa kiinni siihen asti, että muuta löytyy. Ahdistaa kyllä suuresti ajatus, että joutuisin jatkamaan kauankin näissä opinnoissa.
Ei kenenkään harjoittelua voi hylätä paikan huonon ilmapiirin takia. Sehän on sen paikan ongelma, ei harjoittelijan.