Miksi joidenkin kavereiden kanssa syntyy kilpailuasetelmia?
Mistä tämä johtuu? Joidenkin kanssa ei ollenkaan, mutta toisten kanssa kilpailuasetelma on koko ajan läsnä.
Kommentit (5)
Kilpailuasetelma ei ole välttämättä molemminpuolinen. Voi olle että toinen tsemppaa ystäväänsä ihan kympillä ja toinen kilpailee verissä päin. Tsempaaja sitten ihmettelee, että miksi ystävä ei toivo hänelle hyvää.
Ei se ole kaveruutta. Se on jotain ihan muuta.
Tutustuin kerran naiseen, jolla oli mieletön tarve ylittää minun elämäni olipa sitten kyse ilosta tai surusta. Koomisinta oli kun hän kertoi takapuolensa olevan paremmanmallinen kuin omani ja osaavan ostaa minulle paremminpukevat alaosat takapuoleni peitteeksi.
Oli sen verran erikoinen ihminen, että oli pakko vetää mahdollisimman iso hajurako. Muutenkin käyttäytyi ihmeellisesti esimerkiksi lähetellen tekstareita ja sähköpostia yöllä ja valitti kun en heti kesken unien vastannut hänelle. Yleensä tekstiviesteissä tai meileissä ei käsitelty yhtään sellaista asiaa, joka olisi vaatinut pikaista ratkaisua kesken unien.
Tottakai häntä ärsytti selvästi se, etten ollut sataprosenttisesti kiinnostunut hänen elämänsä käänteistä tai ajatuksistaan ja laiminlyönyt perheeni tarpeita omistautumalla vain hänelle.
Itselläkin on tästä kokemusta. Joku ihme kilpailu missä toinen vertasi itseä minuun. Oli pakko laittaa rajat kiinni ja ulkoistaa toinen kokonaan omasta elämästä.
Minä en kaveeraa ihmisten kanssa, ketkä ovat kateellisia, ilkeitä tai kilpailuhenkisiä ihmissuhteessa. Mielestäni kaveruuteen (ja varsinkin ystävyyteen) kuuluu tasa-arvo ja kannustus.
Mutta heikosta itseluottamuksesta se varmaan johtuu, jos täytyy koittaa laittaa paremmaksi kuin "kaveri".