Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millä jaksatte tauotta vauvan kanssa?
02.01.2019 |
24/7 vastuu vauvasta, joka nukkuu vain lyhyissä pätkissä päiväunet ja yöllä heräilee usein. Eli lepotaukoja ei ole, koska ne vartin päiväunet menee siihen, että syö itse nopeasti jotain tai tekee kotitöitä. Sama päivästä ja viikosta toiseen. Millä jaksatte tällaista? Kaikesta muusta elämässä saa lepotauon, töissäkin on ruokatunti ja illat vapaata, isojen lasten kanssa lapsi voi vaikka katsoa jonkun elokuvan ja silloin on itsellä tauko.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Mullakin oli tosi rankka vauvavuosi kuopuksen kanssa. Vähäuninen vauva ja itse olin kipeänä, jopa sairaalassa vauvan kanssa. Käänsin silloin ajattelutapani ympäri. Olin tottunut ajattelemaan pitkällä tähtäimellä, mutta koska en tiennyt koska kurjuus loppuu, aloinkin etsiä positiivisia pieniä hetkiä. Ensin huomasin, että melkein joka viikko oli joku kiva juttu, sitten se muuttui lähes päivittäiseksi. Yritin saada niistä hetkistä iloa, esim. vauva nukahtikin hetkeksi, söin jotakin hyvää, ystävä soitti jne.
Nyt tuo vauva on 5-vuotias, edelleen on univaikeuksia, mutta elämä on onneksi tosi paljon helpottunut. Jos asut pk-seudulla tai Uudellamaalla, voidaan tulla sun ja vauvan seuraksi joskus, meillä on joka viikko arkivapaa.
"Huomasin, että melkein joka viikko oli joku kiva juttu"....ihanaa elämää teillä ja kaikki vain lapsen takia. Huhhuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rintareppu. Kannattaa ainakin kokeilla.
Meillä on 1,5v lapsi ja tämä aika on ollut elämäni raskainta. Valvominen, yöunien ja kaiken muunkin jatkuva keskeytyminen ovat murentaneet ihan älyttömästi omaa jaksamista ja mielenterveyttä.
Minus on auttanut ainakin seuraavat:
- avoimessa päiväkodissa/kerhoissa ym käyminen. Vaikka sinne menään lapsen kanssa eli lasta ei sinne jätetä, on siellä seuraa ja monesti hoitajat mielellään vahtii esim sen hetken että saa kahvit juotua
- vaatimustason lasku. Eineksillä elää ihan hyvin pahimman vaiheen yli. Alustapitäen kerkeää ruokaa tekemään sitten joskus. Siivoan vaan pakolliset ja joskus vähän vähemmän
- lounaan tilaaminen kotiin esim Woltin kautta
- kauppaostosten tilaaminen kotiin
- lähde pois kotoa ilman lasta. Miehelle olen vaan ilmoittanut että lähden nyt ulos kävelylle, sä katsot lasta sen aikaa
-pitkät suihkut. Ilmoitan miehelle että sä katsot vauvaa sen aikaa
- nukkumiseen on helpottanut se että lapsi siirtyi omaan huoneeseen. Itse nukun korvatulpat korvissa. Herään kyllä itkuun mutta en pieneen yninään (olen siis erittäin herkkäuninen ja kaikki äänet häiritsee minua yöllä)
- ulkoilu lapsen kanssa. Säällä kuin säällä edes 15 min
Tsemppiä jaksamiseen!
ekaksi pitää tarkistaa, että vauva on terve. Lääkäriin, fyssarille, vyöhyketerapiaan, jos on vaikka jotain jumeja tai sairauksia.
Jos vauva on terve, häntä pitää hellästi ohjata päivärytmiin. Yleensä vauvoilla on jonkinlainen rytmi 3-4kk iässä, jos sitä on sitkeästi opetettu.
https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/nain-opetat-vauvalle-vuoro…
Niin ja olen samaa mieltä siitä, että kotiin ei kannata jumiutua, vaunulenkit, vertaistuki, toiminta - lähde kaikkeen rohkeasti mukaan!
Minkä ikäinen vauvasi on? Nimittäin aina puhutaan että vauvavuosi on rankka mutta kyllä omasta kokemuksesta sanoisin että kun selviää ne ensimmäiset kuukaudet, niin helpottaa <3
Kyllä ihan itsekin ihmettelen että miten jäätiinkään henkiin.. Vaikka vauvan isä elämässä mukana ja vauva ns. "helppo tapaus". Unenpuute tekee hulluksi, ja ne hormonit siihen, yksinäisyys... Vauvojen ravistelutapauksetkin näyttäytyvät itselleni ihan uudessa valossa, ymmärrän, kuinka puhki ne ihmiset ovat varmasti olleet eivätkä välttämättä pahuuttaan toimineet niin.
Voimia sinulle ap ja kaikille muille pienten vauvojen vanhemmille! Ja muille, älkää olko ilkeitä, kun toinen pulassa vilpittömästi kysyy neuvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli esikoisen kanssa samanlaista, eikä mies kyllä paljoa hoitanut. Tärkein, miten selvisin, oli tuo jo mainittu oman vaatimustason laskeminen. Keskityin vain vauvaan täysillä. Itse sain ekan lapsen 35-vuotiaana, ja ehkä elämänkokemus auttoi ymmärtämään että vauva-aika on ainutkertaista ja se menee ohi tosi nopeasti. Yksi vuosi on silmänräpäys. Koin vauva-ajan oikeastaan elämän onnellisimpana ajanjaksona, vaikka vauvan päiväunet oli tosiaan max. puolentunnin pituisia ja yölläkin heräiltiin useaan otteeseen. Lapsi oli kuitenkin muuten aika aurinkoinen ja tyytyväinen, mitä nyt nälän tunteensa ilmaisi huutaen niin että kitarisat näky :D, mutta siis rauhottui yleensä sylissä nopeasti. Teimme vauvajumppaa, vaunulenkkejä, kävimme jopa vauvateatterissa (mikä kyllä jälkeenpäin tuntuu vähän hullulta), ja ylipäätään touhusin vauvan kanssa paljon. Minulla oli myös tukiverkostoa, vaikka nyt en sitten niin paljon heidän apua käyttänytkään, niin se tieto, että se oli tarvittaessa mahdollista, auttoi varmasti jaksamaan. Kaikilla ei tietenkään ole tukiverkostoja, ja se on asia mikä kannattaisi miettiä jo ennen lapsen alulle laittamista, että mistä mahdollisesti saisi tukea ja apua, jos sellaista tulee tarvitsemaan. Mutta näistä jaksamista edesauttavista asioista huolimatta koen, että se oman asenteen muuttaminen auttoi varmasti jaksamaan kaikkein eniten. Täytyi hyväksyä se, että ok, minä en ole se äiti, joka tekee väitöskirjan vanhempainvapaalla tai perustaa yrityksen tms. (Näitä kun tuntui olevan julkisuudessa joka puolella) Hyväksy ap se, että sä olet nyt vuoden ajan pelkästään vauvaa varten ja yritä nauttia ajasta. Se menee ohi nopeammin kuin arvaatkaan ja takaisin sitä aikaa et saa.
Sitä alistuu kohtaloonsa pikku hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se pikkulapsi aika kestä montaa vuotta. Sitäpaitsi vauvan kanssa kahdestaan päivät ovat tosi rentoja silloin kun esikoinen on hoidossa. Kun ovat molemmat kotona ei saa hetken rauhaa.
Tämä on se pitkään imettämisen huono puoli josta ei saa puhua. Lapsi heräilee yöllä koska pitää sitä tissiä saada, ja sitten kun se lapsi juo jatkuvasti myös pissaa tulee jatkuvasti ja vaippaa pitää vaihtaa ja siinä se lapsi taas herää... Lapsella ei saisi tulla yöllä nälkä eikä häntä saisi opettaa siihen että aina kun inahtaa ilmestyy nänni suuhun. Illalla todellakin kannattaa antaa perunaporkkanvelliä niin nukkuu vähintään kuusi tuntia, luultavasti paljon pidempäänkin. Näin omalla kolmen lapsen kokemuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa tuo äitinä oleminen aikamoiselta helvetiltä....onneksi ei tarvitse koskaan ryhtyä tuohon.
Onneksi ei ole pakko! Uskoisin että suurinosa äideistä on silti tyytyväisiä valintaansa. Kyllähän monet hienot asiat vaativat työntekoa,ponnistelua ja jopa ajoittaista ääritajoille venymistä. Minä olen kiitollinen lapsistani ja onnellinen äitiydestä,vaikka välillä oli hel vettiä. :)
Kiitos kaikille vastanneille, lisääkin saa tietysti kommentoida, mutta kiitos jo niistä muutamasta vinkistä mitä olen täällä saanut. Oikeastaan olen ne vinkit tiennyt jo, mutta viime viikkoina ovat unohtuneet tässä väsymyksessä, niin hyvä että joku muistuttaa.
Täällä meillä päin ei ole mitään sellaisia avoimia päiväkoteja, joihin saisi mennä, ainoa on yksi vähän kauempana kerran viikossa oleva perhekerho, olen muutaman kerran siellä käynyt, mutta se on aamuisin klo 9-11 ja matkaan menee kolmisen varttia niin usein mieluummin valitsen aamukahvin kotona kuin hyvin aikaisen herätyksen ja aamukiireen sinne lähdön kanssa. Erityinen kiitos sille yhdelle joka tarjosi seuraa, jos olisin Uudeltamaalta olisin tarttunut ehdotukseen kun kaikki kaverini ovat kiinni omissa työjutuissaan ja sellaisissa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa tuo äitinä oleminen aikamoiselta helvetiltä....onneksi ei tarvitse koskaan ryhtyä tuohon.
Onneksi ei ole pakko! Uskoisin että suurinosa äideistä on silti tyytyväisiä valintaansa. Kyllähän monet hienot asiat vaativat työntekoa,ponnistelua ja jopa ajoittaista ääritajoille venymistä. Minä olen kiitollinen lapsistani ja onnellinen äitiydestä,vaikka välillä oli hel vettiä. :)
Minäkään en kadu, vaikka tämä on ihan hirveää. On tämä samalla nimittäin myös hyvin onnellista aikaa. Ap
Kaikki äidit eivät ole "tauotta" vauvan kanssa, ja se on ihan ok! Jos vain löytyy vauvalle sopiva hoitaja esim. innokas isovanhempi niin ota ihmeessä omaa aikaa harrastamiseen tai ihan vain vaikka nukkumiseen. Ei vauva siitä vahingoitu, vaikka hoitaja olisi välillä muu kuin se oma vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki äidit eivät ole "tauotta" vauvan kanssa, ja se on ihan ok! Jos vain löytyy vauvalle sopiva hoitaja esim. innokas isovanhempi niin ota ihmeessä omaa aikaa harrastamiseen tai ihan vain vaikka nukkumiseen. Ei vauva siitä vahingoitu, vaikka hoitaja olisi välillä muu kuin se oma vanhempi.
Löytyisikin, mutta ei löydy vaikka kysellyt olen. Rahalla saisi jonkun vieraan ostettua kotiin, mutta rahaa ei nyt liiaksi ole. Ap
Tauko ja loma, hah!
Minä en ole saanut ikinä sekuntiakaan lastenhoitoapua (piittaamttomat isovanhemmat) ja en ole kertaakaan 10 v aikana päässyt miehen kanssa kaksin mihinkään ilman lapsia. Emme ole olleet koskaan yhtään yötä ilman lapsia ja aina on ollut pakko jaksaa 365 pv vuodessa.
Salaisuus: no se pakko. Kun tiedät että ketään ei kiinnosta, kukaan ei auta, itse on hoidettava eikä apua saa, niin kummasti vaan jaksaa vaikka tilanne tuntuu epätoivoiselta. Koska on PAKKO, kukaan muu niitä ei hoida.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on se pitkään imettämisen huono puoli josta ei saa puhua. Lapsi heräilee yöllä koska pitää sitä tissiä saada, ja sitten kun se lapsi juo jatkuvasti myös pissaa tulee jatkuvasti ja vaippaa pitää vaihtaa ja siinä se lapsi taas herää... Lapsella ei saisi tulla yöllä nälkä eikä häntä saisi opettaa siihen että aina kun inahtaa ilmestyy nänni suuhun. Illalla todellakin kannattaa antaa perunaporkkanvelliä niin nukkuu vähintään kuusi tuntia, luultavasti paljon pidempäänkin. Näin omalla kolmen lapsen kokemuksella.
No höh. Omalle vauvalle "ilmestyi nänni suuhun aina kun inahti" ja ilmestyy edelleen jos pyytää, mutta nukkuu silti nyt vajaan vuoden iässä yöt omassa huoneessaan jo kellon ympäri. Monet vauvat silti tarvitsevat yömaidon vuoden ikään asti. Eikä nykyajan vaippoja sitä paitsi tarvitse eikä kannata vaihtaa yöllä, imevät niin hirmuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki äidit eivät ole "tauotta" vauvan kanssa, ja se on ihan ok! Jos vain löytyy vauvalle sopiva hoitaja esim. innokas isovanhempi niin ota ihmeessä omaa aikaa harrastamiseen tai ihan vain vaikka nukkumiseen. Ei vauva siitä vahingoitu, vaikka hoitaja olisi välillä muu kuin se oma vanhempi.
Löytyisikin, mutta ei löydy vaikka kysellyt olen. Rahalla saisi jonkun vieraan ostettua kotiin, mutta rahaa ei nyt liiaksi ole. Ap
Kurja juttu :( meidän kunnassa saa neuvolasta apua kotiin, ei ole varsinaista lastenhoitoapua mutta tarkoitettu käsittääkseni nimenomaan jos tarvitaan apua jaksamisen/ käytännön arjen kanssa. Ei teillä mitään sellaista ole? Perhetyöntekijöitä muistaakseni ovat ne siellä työskentelevät.
Mulla jo isot lapset, niin ihanat. Mutta muistan ton ajan koko elämäni. Nuorempi heräsi 10 kertaa yössä 3v asti. Oli kaikkea sairautta, koliikista allergioihin. Unikoulua en halunnut pitää ja halusin olla äiti myös esikoiselleni. Mieheni oli aina ma-to matkoilla. Välillä pakkasin lapset autoon ja menin huoltoasemalle ostamaan päivän ruuat, kun pystyin jättämään lapset autoon hetkeksi. Elämäni kauheinta aikaa, eräässä mielessä, luulin että kuolen. Kun nuorempi täytti kolme, kaikki muuttui.
Tänä päivänä mulla on maailman ihanin 21v tyttö, ja se ihana esikoinen poika 25v. Halusin olla niille kaikki kaikessa, olinhan halunnut niitä mun maailmaan. Jos mistään saat edes tunniksi, kahdeksi apua, ota. Mutta joskus neuvolassa esim ei tajuta tarjota apua, sun tarvitsee itse pyytää! Kaikki järjestyy kyllä, usko pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki äidit eivät ole "tauotta" vauvan kanssa, ja se on ihan ok! Jos vain löytyy vauvalle sopiva hoitaja esim. innokas isovanhempi niin ota ihmeessä omaa aikaa harrastamiseen tai ihan vain vaikka nukkumiseen. Ei vauva siitä vahingoitu, vaikka hoitaja olisi välillä muu kuin se oma vanhempi.
Löytyisikin, mutta ei löydy vaikka kysellyt olen. Rahalla saisi jonkun vieraan ostettua kotiin, mutta rahaa ei nyt liiaksi ole. Ap
Kurja juttu :( meidän kunnassa saa neuvolasta apua kotiin, ei ole varsinaista lastenhoitoapua mutta tarkoitettu käsittääkseni nimenomaan jos tarvitaan apua jaksamisen/ käytännön arjen kanssa. Ei teillä mitään sellaista ole? Perhetyöntekijöitä muistaakseni ovat ne siellä työskentelevät.
Joo jotain juttuseuraa sieltä saisi. Eli siis perhetyöntekijän kotiin käymään säännöllisesti ilmeisesti keskustelemaan jotain arkea tukevia keskusteluita (mitähän ne ovatkin?). En ole ottanut sitä vastaan vaikka neuvola sitä tarjosi kun ajatuskin jostain vieraasta ihmisestä täällä jutustelemassa uuvutti vielä entisestään lisää. Varsinaista siivousapua tai lastenhoitoapua ne eivät tarjoa, ilmeisesti voisivat olla vauvan kanssa siinä vieressä katsomassa kun minä siivoan, mutta sitä en kyllä halua. Ap
Alue: Aihe vapaa
Eiköhän ap ole sen vauvan jo tehnyt.