Maksatko mielelläsi Yle-veroa? Saatko vastinetta rahoillesi?
Itse maksan Yle-veroa hieman alle 200 euroa vuodessa ja mielestäni se on varsin kohtuullinen korvaus saamistani palveluista. Radio soi liki puolet vuorokaudesta, Areena ja uutispalvelut ovat ahkerassa käytössä myöskin. Kuinka on sinun laitasi?
Kommentit (62)
En kuuntele radiota, en lue Yle-propagandaa, en katso televisiota enkä areenaa. Enkä kyllä maksa veroakaan.
Rakastan ylen tarjontaa. Varsinkin brittiohjelmia. Luen Ylen uutisia mielelläni, iltalehti yms täyttä kuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi rahoittaa kommunistien propagandaa, mutta koska elämme Pohjois-Korean kaltaisessa diktatuurissa, en voi asialle mitään.
Onkohan lääkitys ihan kohdillaan? Kokemisen katku on aika vahva.
Kaikki on kohdallaan, itse olet kommunisti ja vapauden vihollinen.
Maksan oikein mielelläni.
Katson aamu-tv:tä, uutisia, dokumenttejä ja poliittisia ajankohtaisohjelmia. Ruotsinkieliset ohjelmat on laadukkaita ja niitä katson mielelläni, ja saan samalla harjoitusta ruotsin kieleen, jota käytän lähes päivittäin töissä.
Areenasta katson paljon laatu-sarjoja, kuten bbc:n tuotantoa ja pohjoismaisia sarjoja kuten esim Skamia.
Nyt lasken tunteja että YLE näyttää Outlanderin neljännen kauden aloitusjakson. Yle näyttää sarjan ennen Netflixiä, josta maksan kuitenkin vuodessa saman verran mutta uusimpia sarjoja saa odottaa todella kauan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
YLE on pakkoruotsin tukiorganisatio. YLEn tehtävä on vähätellä suomalaista identiteettiä ja kehua ruotsin kieltä. Muistakaa vain "Suomi on ruotsalainen" propagandaohjelma, kokonaista 10 jaksoa suomalaisten vähättelyä.
'Ei suomalaisten vähättelyä vaan Ruotsin osuutta Suomen historiassa. Sitä on, halusit tai et, samoin venäläisyyttä.
Ei, en kannata pakkoruotsia, mikäli mielipiteellä on mitään väliä.
Ruotsin osuus Suomen historiassa on alistamista, ryöväämistä ym.
Lainaus kirjasta
Ruotsinkielisen kulttuurin kääntöpuoli - musta aukko suomenkielisessä kulttuurissa
Ruotsinkielisen kulttuurin synty ja ylikorostunut asema oli tuon ajan kieliasetelmaa vasten peilattuna täysin luonnollista. Jos kerran kouluissa eikä Akatemiassa saanut opiskella suomeksi, miten siinä olisi monikaan suomenkielinen voinut nousta kulttuurin tai yhteiskunnan huipulle.
Koska ruotsinkieliset vallanpitäjät eivät suvainneet tarjota koulutusta suomeksi, niin vähintään neljä viidesosaa kansasta jätettiin "sivistyksen" ulkopuolelle. Kokonaisten sukupolvien ketju suomenkielisiä kulttuuri-, valtio- tai merkkihenkilöitä menetettiin 1600-1800-luvuilla. Kansakuntamme historian kirjoista emme voi lukea Jaakko Jussinpojista, Tapani Matinpojista, Aino Antintyttäristä, emmekä muistakaan, jotka olisivat luonnostaan olleet aikakautensa suurmiehiä tai -naisia. Järjestelmällinen suomen kielen ja suomenkielisten perusoikeuksien polkeminen esti sen.
Ruotsinkieliset haluavat aina kaikessa korostaa omaa ruotsinkielistä kulttuuriaan. Menneet vuosisadat muistetaan lähinnä ruotsinkielisistä suurmiehistä, joilla oli ruotsinkielinen nimi ja jotka puhuivat ruotsia. Voiko noita vuosisatoja kutsua - sanan täydessä merkityksessä - sivistyksen ajaksi, sillä niin räikeää oli ruotsin kielen ylivalta maassa. Suomenkielisille nuo vuosisadat olivat sorron ja alistamisen aikaa. Vasta Kalevalan ja Seitsemän veljeksen julkaisemiset alkoivat nostaa suomen kielen arvostusta. Samalla kansan menetetty identiteetti alkoi jälleen saada balsamia haavoihinsa.
Martti Ahtisaari luetteli Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan 28.9.2009 joukon ruotsinkielisiä suurmiehiä osoituksena ruotsista sivistyskielenä ja perusteena opiskella ruotsia. Ei hänellekään juolahtanut mieleen, että jollekin kansanosalle opiskelu oli tehty helpommaksi kuin jollekin toiselle kansanosalle.
Kun eri yhteyksissä tuodaan esiin suomenruotsalaisen kulttuurin saavutukset, olisi syytä muistaa myös mitalin toinen puoli.
Yllä oleva teksti on lainaus täältä.
Marraskuussa 2009 ilmestyi kielipoliittinen uutuuskirja nimeltä "Irti virallisesta kaksikielisyydestä". Kirja on painettu Saksassa kirjapaino BoD'illa (Books on Demand). Seitsenhenkisen kirjoittajaryhmän muodostavat Kyuu Eturautti, Leo Havukainen, Richard Järnefelt, Herbert Lechner, Marja Leena Lempinen, Harri Nykänen ja Olli Porra.
Maksan mielelläni, kannatan vihreitä ja ylen masinoimat vaakakapina ja jenny+ ohjelmat on mainiota!
Urheilu saisi siirtyä kokonaan maksulliselle kanaville ja niiden tilalle tulla vaikka sinkkuelämää ja täydellisiä naisia sekä arabinkielisiä ohjelmia<3
xl_mammuli kirjoitti:
Maksan mielelläni, kannatan vihreitä ja ylen masinoimat vaakakapina ja jenny+ ohjelmat on mainiota!
Urheilu saisi siirtyä kokonaan maksulliselle kanaville ja niiden tilalle tulla vaikka sinkkuelämää ja täydellisiä naisia sekä arabinkielisiä ohjelmia<3
Punavihreille se propaganda onkin tarkoitettu. Oikeistolainen ei saa tarjonnasta mitään irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, jättisin mielelläni senkin pois. En coi ymmärtää sitä propagandaa mitä suoltaa ulos paholoisista
Olen eri mieltä. En väitä Ylen toimintaa virheettömäksi tai täydelliseksi, mutta omasta mielestäni se on verraten hyvin luotettava ja uskottava taho.
Kaikkea muuta.
Mielestäni yleveroa voitais jopa hieman nostaakkin
Reporadion vasemmistolaista hapatusta, vit uttaa maksaa yleveroa.
Maksukortille koko yle, sitten nähdään onko se tarpeellinen vai ei.
En maksa, koko paska pitäisi lakkauttaa.
Aiemmin olin tyytyväinen, mutta en enää. Nykyään ei tekstitys toimi Areenassa, osaan vain englantia, ruotsia, ranskaa ja espanjaa tarpeeksi hyvin pystyäkseni seuraamaan ohjelmia. Voi olla kyse myös omista laitteistani mutta millään en saa tekstitystä näkyviin.
En maksa. Ylen palvelut eivät ole niin tärkeitä, että niille pitäisi olla erikseen merkitty vero. Tärkeämpiä kohteita yhteiskunnassa riittää. Uutisia ja asiaa on hyvä tuottaa, miksei kulttuuriakin jonkin verran ja jotain suuria tapahtumia, mutta paljon on Ylellä nykyään myös silkkaa hömppää. Kun rahoitus on taattu, rahaa käytetään aivan varmasti huolettomammin.
Lisäksi jättirahoituksesta huolimatta yhä useammin katsoja on sisällöntuottajana niin tv:ssä, radiossa kuin uutispuolellakin.
Vierailija kirjoitti:
Maksukortille koko yle, sitten nähdään onko se tarpeellinen vai ei.
Kuten myös kirjastot voisi korvata kirjakaupoilla?
Taloudesta ei löydy televisiota, ja radio on muinaishistoriaa. Seuraan lähinnä ulkomaista mediaa, netistä.
Areenan käynnit voi laskea kahden käden sormin. Muistaakseni Euroviisut olen sieltä katsonut, mutta nekin taitavat tulla nykyisin striimattuina Juutuubiin Eurovision-tiimin sinne lähettäminä.
Juutuubiin tulee myös suoraa lähetystä kriisipaikoilta. Miksi ihmeessä katsoisin yhtä ja samaa Ylen muutaman sekunnin pituista jaaritusta Indonesian maanjäristyksestä, kun tilanteen kehittymistä voi seurata reaaliaikaisena paikanpäältä? Sama koskee Ranskan keltaliivien mellakoita ja monia muita uutisointien kohteita.
Yle on rahasyöppö. Mitä enemmän se saa rahaa, sitä enemmän se keksii sille käyttökohteita, syntyy noidankehä. Jonkin ulkomaisen sarjan lähetysoikeudet maksavat aivan hirmuisesti, varsinkin kun se on lätkäisty nettiin. Kiitelty mukavuus ei tule ilmaiseksi.
Mielestäni YLE:n toiminnan saisi karsia yhteen kanavaan, joka lähettää lähinnä uutisia. Viihdyttämiseen on jo ihan tarpeeksi muita kanavia, jotka ovat vieläpä ilmaisia.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni yleveroa voitais jopa hieman nostaakkin
Juu, eihän ne nyt saa kuin vain 475 miljoonaa. Vähintään miljardi pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni YLE:n toiminnan saisi karsia yhteen kanavaan, joka lähettää lähinnä uutisia. Viihdyttämiseen on jo ihan tarpeeksi muita kanavia, jotka ovat vieläpä ilmaisia.
Merkittävä osa Ylen ohjelmista niin televisiossa kuin radiossa ei ole tehty viihdyttäminen pääasiana. Mikään kaupallinen kanava ei tarjoa juuri mitään asiaohjelmia. Juuri siksi Yleä tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni YLE:n toiminnan saisi karsia yhteen kanavaan, joka lähettää lähinnä uutisia. Viihdyttämiseen on jo ihan tarpeeksi muita kanavia, jotka ovat vieläpä ilmaisia.
Merkittävä osa Ylen ohjelmista niin televisiossa kuin radiossa ei ole tehty viihdyttäminen pääasiana. Mikään kaupallinen kanava ei tarjoa juuri mitään asiaohjelmia. Juuri siksi Yleä tarvitaan.
Paitsi, että niitä kanavia on nykyisellään tarjolla 10-50 kappaletta, ja monilta tulee uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Yleverolla voisi kustantaa helposti jokaiseen Suomen talouteen kaikki kaapelitelevision kanavapakettien tarjoamat maksulliset ajankohtais-, luonto- ja dokumenttikanavat. Niin kallis on Yle.
Kumpi on siis parempi, katsoa ne Ylen lähettämät samat, muutaman sekunnin pätkät joltain kriisipaikalta kello 6.00, kello 7.00, kello 15.00, kello 18.00 ja kello 21.00, kun samalla katsomisella saa eri kanavilta about 5-10 erilaista näkökulmaa samaan asiaan?
Ylen ongelma on vanhan kierrätys ja jankkaaminen, oli sitten kyseessä mustavalkoiset suomi-filmit tai uutisointi. Kyseessä on kertakaikkisen laaduton tarjonta. Vanhempi kansanosa tuijottaa niitä silmät sirrillään kun ei paremmasta tiedä. Mikään ei ole muuttunut niistä ajoista, kun Suomessa oli kaksi kanavaa ja illan uutislähetystä hiljeni kuuntelemaan koko kansa jok'ikinen ilta. Yle ja ylevero eivät ole tätä päivää.
Maksan täyden hinnan, olen tyytyväinen ja saan vastinetta. Hyviä dokkareita ja puolueetonta tiedonvälitystä.