Miehen huomauttelu rasittaa suhdettamme.
Mieheni huomauttelee miltei joka tekemisestäni ja tämä toistuu ja toistuu, olen aivan loppu. Itsetuntoni on syöty nollaan, tuntuu kuin en osaisi mitään tehdä. En osaa edes lajitella roskia oikein, koska aina jokin muovi on väärässä paikassa. Yritän parhaani, mutta mies ei tätä usko vaan huomauttaa aina kun en toimi hänen mielestään oikealla tavalla.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Aika nopeasti vain hyökättiin haukkumaan miestä. Mitä jos AP on jatkuvan huomauttelun tarpeessa? Jospa hän on laiska ja huolimaton?
Olen asunut solukämpissä nuorempana aivan mahdottomien naisten kanssa. Aivan sikamaisen sotkuisia ja itsekkäitä asuinkumppaneita.N39
Noin vanhaksi olet elänyt etkä ole tasaveroiseen parisuhteeseen törmännyt?
Parisuhdekumppani ei ole opettaja eikä vanhempi. Jos ei kykene hyväksymään kumppaniaan sellaisena kuin hän on on syytä poistua suhteesta.
Kumppanin omaehtoisia pyrkimyksiä kohti parempaa on toki hyvä tukea, mutta ulkopuolelta tuleva neuvominen ja nälviminen vain syövät itsetuntoa eivätkä motivoi muuttumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä yrität niin mahdottomasti? Joo, tietenkin sinä rakastat miestä, mutta ajattelepa kuinka kivaa sinun elämä olisi, kun sinulla olisi sellainen kumppani, joka rakastaisi sinua!
Kun itsetunto on murennettu, ajattelee helposti että ei ole enää mitään muuta mahdollisuutta elämässä kuin jatkaa tätä. Mutta ei se niin mene. Kun asut ja elät itseksesi, roskat tulee lajiteltua aivan oikein, eikä sillä mitään väliä ole, vaikka ei tulisikaan.
Siksi eritänkin kun haluaisin olla tuon miehen kanssa. Meillä on muuten elämä mallillaan, mutta ainoastaan tämä asia vaivaa mieltäni. Mielestäni se on pahentunut tässä viimeisen vuoden aikana. Olen yrittänyt keskustellakin asiasta, mutta vastaukseksi saan aina räjähdyksen ja mökötystä.
Mies on henkisesti väkivaltainen ja sehän on tunnettua, että väkivalta aina pahenee ajan kanssa.
Kun mies on arvostellut sinua ja yrität keskustella asiasta, mies hiljentää keskusteluyrityksesi nostamalla henkisen väkivallan astetta eli räjähtämällä ja mököttämällä. Mies siis alistaa sinua väkivallalla.
Nämä asiat on toki sinulle jo moneen kertaan sanottukin, mutta tiedän, että on vaikea lähteä huonosta suhteesta. Lue kirja Why does he do that? Indide the minds of angry and controlling men. Siten opit tunnistamaan tapahtumia vähän analyyttisemmin ikäönkuin ulkopuolisen silmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samankaltaista ex-miehen kanssa. Hän oli ja on todennäköisesti vieläkin ihan järjettömän siisti. Kaikki tasot piti olla aina puhtaina. Jos minulla oli jäänyt sakset pöydälle, hän saattoi lähettää tekstarin perääni ja raivota, kuinka huolimaton olen. Hän myös monesti tarkisti tiskaukseni jäljet ja valitti, jos näki tahran tms.
En osannut hänen mielestään imuroida tarpeeksi hyvin, joten hän päätti näyttää minulle, aikuiselle ja siivoojana työskenneelle naiselle, kuinka imuria käytetään. Se oli todennäköisesti koko suhteemme alhaisin hetki itseni kannalta.
Hassuinta asiassa oli, että hän saattoi itse olla toisinaan hyvinkin sotkuinen. Partakarvoja jäi lavuaariin lillumaan ja juhlien jäljiltä asunto saattoi olla yli puoli päivää täynnä haisevia oluttölkkejä ja sipsinmuruja. Hän oli hiukan on/off-ihminen: arkisin älyttömän pedantti ja tarkka mutta viikonloppuisin perskännit vetävä sekoilija. Itse nautin enemmän siitä, että pipoa löysennetään hiukan joka päivä eikä kerran viikossa.
En kuitenkaan sanoisi, että ex-mieheni olisi yrittänyt käyttää henkistä väkivaltaa. Enemmånkin vaikutti siltä, että hän yritti luoda kontrollia elämäänsä pitämällä fyysisen ympäristön mahdollisimman siistinä. Kentis hän salaa kärsi ahdistuksesta.
Ja voi olla, että joku nainen viehättyy tuonkaltaisesta pedanttiudesta ja siisteydestä. Itsestäni jatkuva siisteydestä stressaaminen teki onnettoman ja ahdistuneen. Aloin pelkäämään mieheni yhteydenottoja ja pystyin hädin tuskin hengittämään omassa kodissani. Lopullinen niitti oli, kun mieheni olisi halunnut kontrolloida painoani ja vapaa-ajan harrastuksiani. Päätin pakata kamat ja lähteä enkä ole yhden yhtäkään kertaa katunut päätöstäni.
Hyvä että olet päässyt elämässäsi eteenpäin. Onhan näitä molemmissa sukupuolissa, minun exnainen oli sottainen ja pyrki kontrollaimaan kaikkea tekemistäni. Asiat olisivat voineet olla huonomminkin.
Kiitos. Tietyllä tapaa olen ja tietyllä tapaa en. Suhde nimittäin jätti minulle kammon siistejä ihmisiä kohtaan. Jos joku nykyään huomauttaa minulle sotkusta tms., räjähdän heti ja ajaudun puolustuskannalle (koska odotan toisen hyökkäävän minua kohtaan sotkun takia). Jatkuva huomauttelujen kuuleminen voi olla äärimmäisen raskas taakka ja jättää pysyvät arvet.
Siksi kehottaisinkin kaikkia tämän viestin lukevia harkitsemaan, kumpi teille on tärkeämpää: tietty siisteyden taso vai kumppaninne hyvinvointi. Mielestäni on kohtuutonta olettaa, että yhteisen kämpän siisteystason määrittää vain toinen kumppaneista (etenkin jos puhutaan äärimmäisestä siisteydestä tai äärimmäisestä sotkemisesta). Olisi hyvä päästä yhteisymmärrykseen siitä, mikä on riittävä siisteystaso ja miten siisteyttä ylläpidetään. Jos toinen kumppaneista haluaa ylläpitää Buckinghamin palatsi -tasoista siisteyttä, mielestäni se on hänen oma ongelmansa eikä perussiistiltä kumppanilta voi odottaa, että hän ottaa osaa tähän hulluuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni huomauttelee miltei joka tekemisestäni ja tämä toistuu ja toistuu, olen aivan loppu. Itsetuntoni on syöty nollaan, tuntuu kuin en osaisi mitään tehdä. En osaa edes lajitella roskia oikein, koska aina jokin muovi on väärässä paikassa. Yritän parhaani, mutta mies ei tätä usko vaan huomauttaa aina kun en toimi hänen mielestään oikealla tavalla.
Kontrollointia ja henkistä väkivaltaa. Koitaa murtaa sut jotta sulla ei ois voimaa lähteä. Kokoa voimasi ja lähde, ansaitset parempaa.
Teepä testi: Kysy mieheiltä miksi hän huomauttelee koko ajan.Hän vastannee sulle että koska olet tyhmä ja sua pitää kouluttaa eikä kukaan muu huolis sua.Sen jälkeen kommentoi hänelle että hänen itsetuntonsa lienee aika alhainen jos pitää sunlaiseen naiseen tyytyä.Veikkaan että mies raivostuu.
Siis hänen tarkoituksenaanhan on syödä sun itsetuntosi olemattomiin, yhtä huonoksi kuin hänen oma itsetuntonsa on.Hän nostaa itsetuntoaan järsimällä sun itsetuntoasi saadakseen sut riippuvaiseksi itsestään, jottet huomaisi kuinka huono hän on ja jättäisi häntä.
Jätä se mies.Sun tapa lajitella roskia on ihan yhtä hyvä kuin tuon kontrollifriikin. Ja sen pitää kontrolloida koska ilman kontrollintunnetta sillä miehellä ei ole mitään.
Konkreettiset tavoitteet sulle vuodeksi 2019:
Keräät pienen vararahaston jonnekin piiloon vuokratakuuta yms varten.
Teet maitraattiin, Trafiin ja puhelioperaattorille tietojenluovutuskiellon jo nyt
Viet kaikki todella tärkeät paperit työpaikalle tms. säilöön etteivät ne jää entiseen kotiin.
Kun vararahasto on täynnä, vuokraat oman asunnon. Sato/kojamo yms ottavat pienen vuokravakuuden.
Kun mies on jossain poissa, vuokraat pakun ja tunget sen täyteen tavaroitasi ja lähdet.Etkä palaa.
Jos kyseessä on vuokrasopimus, se pitää tietenkin omalta osaltasi irtisanoa. Jos omistusasunton, se pitää osittaa/myydä joten siihen voi tarvita pesänjakajaa.
Missään tapauksessa et kerro miehelle uutta osoitetta etkä suostu olemaan hänen kanssaan kahden ja estät hänet puhelimessa tai vaihdat numerosi. Tämä siksi että hän koittaa manipuloida sut takas tai sitten haukkuu, kiristää ja uhkailee ja sulla riski mennä halpaan.
Ja niille jotka arvostelevat ajolähtöehdotusta: Tuollaisen lyttäävän ja mainipuloivan ihmisen kanssa ei normaali ihminen voi keskustella.Siksi erosta ei voi keskustella koska se voi johtaa pahoinpitelyyn ja jopa hengen menetykseen. Lähtijän on itseään suojatakseen lähdettävä niin ettei takaisin ole palaamista.
ja ei, moisista asioista jatkuvasti toisen lyttääminen EI kuulu normaaliin parisuhteeseen.Jos sitä omaa rakasta on tarve haukkua joka käänteessä, pitäisi itse tajuta olevansa väärän ihmisen kanssa. Oikeaa ihmistä ei tarvitse kouluttaa ja kontrolloida, koska oikea ihminen on oikealla aaltopituudella.
Loistavat ja konkreettiaet ohjeet! Kiitos. Laita tuo kirjoituksesi kopiona jonnekin talteen, niin voit liittää sen jatkossakin helposti vastaviin ketjuihin, kun joku kertoo väkivaltaisesta puolisosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samankaltaista ex-miehen kanssa. Hän oli ja on todennäköisesti vieläkin ihan järjettömän siisti. Kaikki tasot piti olla aina puhtaina. Jos minulla oli jäänyt sakset pöydälle, hän saattoi lähettää tekstarin perääni ja raivota, kuinka huolimaton olen. Hän myös monesti tarkisti tiskaukseni jäljet ja valitti, jos näki tahran tms.
En osannut hänen mielestään imuroida tarpeeksi hyvin, joten hän päätti näyttää minulle, aikuiselle ja siivoojana työskenneelle naiselle, kuinka imuria käytetään. Se oli todennäköisesti koko suhteemme alhaisin hetki itseni kannalta.
Hassuinta asiassa oli, että hän saattoi itse olla toisinaan hyvinkin sotkuinen. Partakarvoja jäi lavuaariin lillumaan ja juhlien jäljiltä asunto saattoi olla yli puoli päivää täynnä haisevia oluttölkkejä ja sipsinmuruja. Hän oli hiukan on/off-ihminen: arkisin älyttömän pedantti ja tarkka mutta viikonloppuisin perskännit vetävä sekoilija. Itse nautin enemmän siitä, että pipoa löysennetään hiukan joka päivä eikä kerran viikossa.
En kuitenkaan sanoisi, että ex-mieheni olisi yrittänyt käyttää henkistä väkivaltaa. Enemmånkin vaikutti siltä, että hän yritti luoda kontrollia elämäänsä pitämällä fyysisen ympäristön mahdollisimman siistinä. Kentis hän salaa kärsi ahdistuksesta.
Ja voi olla, että joku nainen viehättyy tuonkaltaisesta pedanttiudesta ja siisteydestä. Itsestäni jatkuva siisteydestä stressaaminen teki onnettoman ja ahdistuneen. Aloin pelkäämään mieheni yhteydenottoja ja pystyin hädin tuskin hengittämään omassa kodissani. Lopullinen niitti oli, kun mieheni olisi halunnut kontrolloida painoani ja vapaa-ajan harrastuksiani. Päätin pakata kamat ja lähteä enkä ole yhden yhtäkään kertaa katunut päätöstäni.
Hyvä että olet päässyt elämässäsi eteenpäin. Onhan näitä molemmissa sukupuolissa, minun exnainen oli sottainen ja pyrki kontrollaimaan kaikkea tekemistäni. Asiat olisivat voineet olla huonomminkin.
Kiitos. Tietyllä tapaa olen ja tietyllä tapaa en. Suhde nimittäin jätti minulle kammon siistejä ihmisiä kohtaan. Jos joku nykyään huomauttaa minulle sotkusta tms., räjähdän heti ja ajaudun puolustuskannalle (koska odotan toisen hyökkäävän minua kohtaan sotkun takia). Jatkuva huomauttelujen kuuleminen voi olla äärimmäisen raskas taakka ja jättää pysyvät arvet.
Siksi kehottaisinkin kaikkia tämän viestin lukevia harkitsemaan, kumpi teille on tärkeämpää: tietty siisteyden taso vai kumppaninne hyvinvointi. Mielestäni on kohtuutonta olettaa, että yhteisen kämpän siisteystason määrittää vain toinen kumppaneista (etenkin jos puhutaan äärimmäisestä siisteydestä tai äärimmäisestä sotkemisesta). Olisi hyvä päästä yhteisymmärrykseen siitä, mikä on riittävä siisteystaso ja miten siisteyttä ylläpidetään. Jos toinen kumppaneista haluaa ylläpitää Buckinghamin palatsi -tasoista siisteyttä, mielestäni se on hänen oma ongelmansa eikä perussiistiltä kumppanilta voi odottaa, että hän ottaa osaa tähän hulluuteen.
Oletpas kuitenkin pohtinut asiaa hienosti. Usko tai älä, niin kuulostat unelmakumppanilta, koska osaat ajatella asioita itsesi ulkopuolelta. Siisteystaso on tosiaankin määriteltävä yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni huomauttelee miltei joka tekemisestäni ja tämä toistuu ja toistuu, olen aivan loppu. Itsetuntoni on syöty nollaan, tuntuu kuin en osaisi mitään tehdä. En osaa edes lajitella roskia oikein, koska aina jokin muovi on väärässä paikassa. Yritän parhaani, mutta mies ei tätä usko vaan huomauttaa aina kun en toimi hänen mielestään oikealla tavalla.
Kontrollointia ja henkistä väkivaltaa. Koitaa murtaa sut jotta sulla ei ois voimaa lähteä. Kokoa voimasi ja lähde, ansaitset parempaa.
Teepä testi: Kysy mieheiltä miksi hän huomauttelee koko ajan.Hän vastannee sulle että koska olet tyhmä ja sua pitää kouluttaa eikä kukaan muu huolis sua.Sen jälkeen kommentoi hänelle että hänen itsetuntonsa lienee aika alhainen jos pitää sunlaiseen naiseen tyytyä.Veikkaan että mies raivostuu.
Siis hänen tarkoituksenaanhan on syödä sun itsetuntosi olemattomiin, yhtä huonoksi kuin hänen oma itsetuntonsa on.Hän nostaa itsetuntoaan järsimällä sun itsetuntoasi saadakseen sut riippuvaiseksi itsestään, jottet huomaisi kuinka huono hän on ja jättäisi häntä.
Jätä se mies.Sun tapa lajitella roskia on ihan yhtä hyvä kuin tuon kontrollifriikin. Ja sen pitää kontrolloida koska ilman kontrollintunnetta sillä miehellä ei ole mitään.
Konkreettiset tavoitteet sulle vuodeksi 2019:
Keräät pienen vararahaston jonnekin piiloon vuokratakuuta yms varten.
Teet maitraattiin, Trafiin ja puhelioperaattorille tietojenluovutuskiellon jo nyt
Viet kaikki todella tärkeät paperit työpaikalle tms. säilöön etteivät ne jää entiseen kotiin.
Kun vararahasto on täynnä, vuokraat oman asunnon. Sato/kojamo yms ottavat pienen vuokravakuuden.
Kun mies on jossain poissa, vuokraat pakun ja tunget sen täyteen tavaroitasi ja lähdet.Etkä palaa.
Jos kyseessä on vuokrasopimus, se pitää tietenkin omalta osaltasi irtisanoa. Jos omistusasunton, se pitää osittaa/myydä joten siihen voi tarvita pesänjakajaa.
Missään tapauksessa et kerro miehelle uutta osoitetta etkä suostu olemaan hänen kanssaan kahden ja estät hänet puhelimessa tai vaihdat numerosi. Tämä siksi että hän koittaa manipuloida sut takas tai sitten haukkuu, kiristää ja uhkailee ja sulla riski mennä halpaan.
Ja niille jotka arvostelevat ajolähtöehdotusta: Tuollaisen lyttäävän ja mainipuloivan ihmisen kanssa ei normaali ihminen voi keskustella.Siksi erosta ei voi keskustella koska se voi johtaa pahoinpitelyyn ja jopa hengen menetykseen. Lähtijän on itseään suojatakseen lähdettävä niin ettei takaisin ole palaamista.
ja ei, moisista asioista jatkuvasti toisen lyttääminen EI kuulu normaaliin parisuhteeseen.Jos sitä omaa rakasta on tarve haukkua joka käänteessä, pitäisi itse tajuta olevansa väärän ihmisen kanssa. Oikeaa ihmistä ei tarvitse kouluttaa ja kontrolloida, koska oikea ihminen on oikealla aaltopituudella.
Loistavat ja konkreettiaet ohjeet! Kiitos. Laita tuo kirjoituksesi kopiona jonnekin talteen, niin voit liittää sen jatkossakin helposti vastaviin ketjuihin, kun joku kertoo väkivaltaisesta puolisosta.
Minun vaimo huomauttelee myös, pitäisikö ottaa siis noista neuvoista onkeeni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä yrität niin mahdottomasti? Joo, tietenkin sinä rakastat miestä, mutta ajattelepa kuinka kivaa sinun elämä olisi, kun sinulla olisi sellainen kumppani, joka rakastaisi sinua!
Kun itsetunto on murennettu, ajattelee helposti että ei ole enää mitään muuta mahdollisuutta elämässä kuin jatkaa tätä. Mutta ei se niin mene. Kun asut ja elät itseksesi, roskat tulee lajiteltua aivan oikein, eikä sillä mitään väliä ole, vaikka ei tulisikaan.
Siksi eritänkin kun haluaisin olla tuon miehen kanssa. Meillä on muuten elämä mallillaan, mutta ainoastaan tämä asia vaivaa mieltäni. Mielestäni se on pahentunut tässä viimeisen vuoden aikana. Olen yrittänyt keskustellakin asiasta, mutta vastaukseksi saan aina räjähdyksen ja mökötystä.
Mies on henkisesti väkivaltainen ja sehän on tunnettua, että väkivalta aina pahenee ajan kanssa.
Kun mies on arvostellut sinua ja yrität keskustella asiasta, mies hiljentää keskusteluyrityksesi nostamalla henkisen väkivallan astetta eli räjähtämällä ja mököttämällä. Mies siis alistaa sinua väkivallalla.
Nämä asiat on toki sinulle jo moneen kertaan sanottukin, mutta tiedän, että on vaikea lähteä huonosta suhteesta. Lue kirja Why does he do that? Indide the minds of angry and controlling men. Siten opit tunnistamaan tapahtumia vähän analyyttisemmin ikäönkuin ulkopuolisen silmin.Päteekö tuo nalkuttavaan naisiinkin?
Tiedätkö, että violiitto perustuu vapaaehtoisuuteen? Voit lähteä siitä milloin tahansa, jos koet olevasi onnellisempi yksin.
Tottakai kommenttisi on naisvihaajamiehen yritys vähätellä parisuhdeväkivaltaa, mutta sinulle on myös erinomainen ohje, että jos joskus tutustut naiseen ja pääset seurustelemaan, niin kannattaa erota, jos asiat eivät tunnu olevan hyvin. Ja sinun pitää myös hyväksyä sille naisosapuolelle se, että hänkin on oikeutettu eroamaan sinusta yksipuolisella päätöksellä ihan milloin vain haluaa. No en usko, että koskaan tulwt olemaan parisuhteessa oikeasti, mutta nämä säännöt ovat kuitenkin aivan samat molemmille sukupuolille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä yrität niin mahdottomasti? Joo, tietenkin sinä rakastat miestä, mutta ajattelepa kuinka kivaa sinun elämä olisi, kun sinulla olisi sellainen kumppani, joka rakastaisi sinua!
Kun itsetunto on murennettu, ajattelee helposti että ei ole enää mitään muuta mahdollisuutta elämässä kuin jatkaa tätä. Mutta ei se niin mene. Kun asut ja elät itseksesi, roskat tulee lajiteltua aivan oikein, eikä sillä mitään väliä ole, vaikka ei tulisikaan.
Siksi eritänkin kun haluaisin olla tuon miehen kanssa. Meillä on muuten elämä mallillaan, mutta ainoastaan tämä asia vaivaa mieltäni. Mielestäni se on pahentunut tässä viimeisen vuoden aikana. Olen yrittänyt keskustellakin asiasta, mutta vastaukseksi saan aina räjähdyksen ja mökötystä.
En kertakaikkiaan ymmärrä miksi joku haluaa ehdointahdoin olla lannistavan kumppanin kanssa. Ei elämä ole mallillaan jos on tarve koko ajan äyskiä kumppanille. lakkaa valehtelemasta itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni huomauttelee miltei joka tekemisestäni ja tämä toistuu ja toistuu, olen aivan loppu. Itsetuntoni on syöty nollaan, tuntuu kuin en osaisi mitään tehdä. En osaa edes lajitella roskia oikein, koska aina jokin muovi on väärässä paikassa. Yritän parhaani, mutta mies ei tätä usko vaan huomauttaa aina kun en toimi hänen mielestään oikealla tavalla.
Kontrollointia ja henkistä väkivaltaa. Koitaa murtaa sut jotta sulla ei ois voimaa lähteä. Kokoa voimasi ja lähde, ansaitset parempaa.
Teepä testi: Kysy mieheiltä miksi hän huomauttelee koko ajan.Hän vastannee sulle että koska olet tyhmä ja sua pitää kouluttaa eikä kukaan muu huolis sua.Sen jälkeen kommentoi hänelle että hänen itsetuntonsa lienee aika alhainen jos pitää sunlaiseen naiseen tyytyä.Veikkaan että mies raivostuu.
Siis hänen tarkoituksenaanhan on syödä sun itsetuntosi olemattomiin, yhtä huonoksi kuin hänen oma itsetuntonsa on.Hän nostaa itsetuntoaan järsimällä sun itsetuntoasi saadakseen sut riippuvaiseksi itsestään, jottet huomaisi kuinka huono hän on ja jättäisi häntä.
Jätä se mies.Sun tapa lajitella roskia on ihan yhtä hyvä kuin tuon kontrollifriikin. Ja sen pitää kontrolloida koska ilman kontrollintunnetta sillä miehellä ei ole mitään.
Konkreettiset tavoitteet sulle vuodeksi 2019:
Keräät pienen vararahaston jonnekin piiloon vuokratakuuta yms varten.
Teet maitraattiin, Trafiin ja puhelioperaattorille tietojenluovutuskiellon jo nyt
Viet kaikki todella tärkeät paperit työpaikalle tms. säilöön etteivät ne jää entiseen kotiin.
Kun vararahasto on täynnä, vuokraat oman asunnon. Sato/kojamo yms ottavat pienen vuokravakuuden.
Kun mies on jossain poissa, vuokraat pakun ja tunget sen täyteen tavaroitasi ja lähdet.Etkä palaa.
Jos kyseessä on vuokrasopimus, se pitää tietenkin omalta osaltasi irtisanoa. Jos omistusasunton, se pitää osittaa/myydä joten siihen voi tarvita pesänjakajaa.
Missään tapauksessa et kerro miehelle uutta osoitetta etkä suostu olemaan hänen kanssaan kahden ja estät hänet puhelimessa tai vaihdat numerosi. Tämä siksi että hän koittaa manipuloida sut takas tai sitten haukkuu, kiristää ja uhkailee ja sulla riski mennä halpaan.
Ja niille jotka arvostelevat ajolähtöehdotusta: Tuollaisen lyttäävän ja mainipuloivan ihmisen kanssa ei normaali ihminen voi keskustella.Siksi erosta ei voi keskustella koska se voi johtaa pahoinpitelyyn ja jopa hengen menetykseen. Lähtijän on itseään suojatakseen lähdettävä niin ettei takaisin ole palaamista.
ja ei, moisista asioista jatkuvasti toisen lyttääminen EI kuulu normaaliin parisuhteeseen.Jos sitä omaa rakasta on tarve haukkua joka käänteessä, pitäisi itse tajuta olevansa väärän ihmisen kanssa. Oikeaa ihmistä ei tarvitse kouluttaa ja kontrolloida, koska oikea ihminen on oikealla aaltopituudella.
Loistavat ja konkreettiaet ohjeet! Kiitos. Laita tuo kirjoituksesi kopiona jonnekin talteen, niin voit liittää sen jatkossakin helposti vastaviin ketjuihin, kun joku kertoo väkivaltaisesta puolisosta.
Minun vaimo huomauttelee myös, pitäisikö ottaa siis noista neuvoista onkeeni?
Jos olet onneton suhteessasi ja vaimo estää sinua tuomasta esiin kokemuksiasi ja tunteitasi karjumalla tai mykkäkoululla, kuten ap:n mies, niin kyllä. Sinun kannattaa ottaa ero ja muuttaa asumaan itseksesi muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä yrität niin mahdottomasti? Joo, tietenkin sinä rakastat miestä, mutta ajattelepa kuinka kivaa sinun elämä olisi, kun sinulla olisi sellainen kumppani, joka rakastaisi sinua!
Kun itsetunto on murennettu, ajattelee helposti että ei ole enää mitään muuta mahdollisuutta elämässä kuin jatkaa tätä. Mutta ei se niin mene. Kun asut ja elät itseksesi, roskat tulee lajiteltua aivan oikein, eikä sillä mitään väliä ole, vaikka ei tulisikaan.
Siksi eritänkin kun haluaisin olla tuon miehen kanssa. Meillä on muuten elämä mallillaan, mutta ainoastaan tämä asia vaivaa mieltäni. Mielestäni se on pahentunut tässä viimeisen vuoden aikana. Olen yrittänyt keskustellakin asiasta, mutta vastaukseksi saan aina räjähdyksen ja mökötystä.
En kertakaikkiaan ymmärrä miksi joku haluaa ehdointahdoin olla lannistavan kumppanin kanssa. Ei elämä ole mallillaan jos on tarve koko ajan äyskiä kumppanille. lakkaa valehtelemasta itsellesi.
Huonosta väkivaltaisesta suhteesta on tutkitusti vaikeampi lähteä kuin hyvästä ok-suhteesta. Syitä on monia, mm. Tukholman-syndrooma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies mollaa sua päivittäin mitättömän pienistä asioista ja romahduttanut sun itsetunnon mutta on kuitenkin niin ihana että haluat jatkaa sen kanssa 😮 Onko sillä Big Dick? Vai ootko maso?
Meillä on hyviäkin hetkiä ja esim matkustelemme paljon. Ja kuten sanoinkin tämä on vasta pahentunut viimeisen vuoden aikana. Olen kai vaan odottanut että tilanne helpottaisi ajan kanssa. Ero on kyllä myös käynyt mielessä, mutta en anna yleensäkään helpolla periksi, niin en ilmeisesti tässäkään.
Matkustelette paljon? Ei tuollainen korvaa sitä että jatkuvasti joutuu ennakoimaan toisen mielentiloja ja kävelemään kananmunankuorilla. Entäs sitten jos matkustelisit vähemmän ja arki ois ihanampaa? Kelpaisko se? Aika korkean hinnan joudut noista matkoista maksamaan jos sut on lytätään arkena maanrakoon.Itselläni on enempi itsesuojeluvaistoa, en lähtis tohon rumbaan lainkaan.Herää nyt jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä yrität niin mahdottomasti? Joo, tietenkin sinä rakastat miestä, mutta ajattelepa kuinka kivaa sinun elämä olisi, kun sinulla olisi sellainen kumppani, joka rakastaisi sinua!
Kun itsetunto on murennettu, ajattelee helposti että ei ole enää mitään muuta mahdollisuutta elämässä kuin jatkaa tätä. Mutta ei se niin mene. Kun asut ja elät itseksesi, roskat tulee lajiteltua aivan oikein, eikä sillä mitään väliä ole, vaikka ei tulisikaan.
Siksi eritänkin kun haluaisin olla tuon miehen kanssa. Meillä on muuten elämä mallillaan, mutta ainoastaan tämä asia vaivaa mieltäni. Mielestäni se on pahentunut tässä viimeisen vuoden aikana. Olen yrittänyt keskustellakin asiasta, mutta vastaukseksi saan aina räjähdyksen ja mökötystä.
En kertakaikkiaan ymmärrä miksi joku haluaa ehdointahdoin olla lannistavan kumppanin kanssa. Ei elämä ole mallillaan jos on tarve koko ajan äyskiä kumppanille. lakkaa valehtelemasta itsellesi.
Huonosta väkivaltaisesta suhteesta on tutkitusti vaikeampi lähteä kuin hyvästä ok-suhteesta. Syitä on monia, mm. Tukholman-syndrooma.
Ei hyvästä suhteesta kukaan lähde. Mutta toi lähdön vaikeuttaminen itsetuntoa murentamalla ja vaikkapa taloudellisella väkivallalla on just se taktiikka mitä noi käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samankaltaista ex-miehen kanssa. Hän oli ja on todennäköisesti vieläkin ihan järjettömän siisti. Kaikki tasot piti olla aina puhtaina. Jos minulla oli jäänyt sakset pöydälle, hän saattoi lähettää tekstarin perääni ja raivota, kuinka huolimaton olen. Hän myös monesti tarkisti tiskaukseni jäljet ja valitti, jos näki tahran tms.
En osannut hänen mielestään imuroida tarpeeksi hyvin, joten hän päätti näyttää minulle, aikuiselle ja siivoojana työskenneelle naiselle, kuinka imuria käytetään. Se oli todennäköisesti koko suhteemme alhaisin hetki itseni kannalta.
Hassuinta asiassa oli, että hän saattoi itse olla toisinaan hyvinkin sotkuinen. Partakarvoja jäi lavuaariin lillumaan ja juhlien jäljiltä asunto saattoi olla yli puoli päivää täynnä haisevia oluttölkkejä ja sipsinmuruja. Hän oli hiukan on/off-ihminen: arkisin älyttömän pedantti ja tarkka mutta viikonloppuisin perskännit vetävä sekoilija. Itse nautin enemmän siitä, että pipoa löysennetään hiukan joka päivä eikä kerran viikossa.
En kuitenkaan sanoisi, että ex-mieheni olisi yrittänyt käyttää henkistä väkivaltaa. Enemmånkin vaikutti siltä, että hän yritti luoda kontrollia elämäänsä pitämällä fyysisen ympäristön mahdollisimman siistinä. Kentis hän salaa kärsi ahdistuksesta.
Ja voi olla, että joku nainen viehättyy tuonkaltaisesta pedanttiudesta ja siisteydestä. Itsestäni jatkuva siisteydestä stressaaminen teki onnettoman ja ahdistuneen. Aloin pelkäämään mieheni yhteydenottoja ja pystyin hädin tuskin hengittämään omassa kodissani. Lopullinen niitti oli, kun mieheni olisi halunnut kontrolloida painoani ja vapaa-ajan harrastuksiani. Päätin pakata kamat ja lähteä enkä ole yhden yhtäkään kertaa katunut päätöstäni.
Hyvä että olet päässyt elämässäsi eteenpäin. Onhan näitä molemmissa sukupuolissa, minun exnainen oli sottainen ja pyrki kontrollaimaan kaikkea tekemistäni. Asiat olisivat voineet olla huonomminkin.
Kiitos. Tietyllä tapaa olen ja tietyllä tapaa en. Suhde nimittäin jätti minulle kammon siistejä ihmisiä kohtaan. Jos joku nykyään huomauttaa minulle sotkusta tms., räjähdän heti ja ajaudun puolustuskannalle (koska odotan toisen hyökkäävän minua kohtaan sotkun takia). Jatkuva huomauttelujen kuuleminen voi olla äärimmäisen raskas taakka ja jättää pysyvät arvet.
Siksi kehottaisinkin kaikkia tämän viestin lukevia harkitsemaan, kumpi teille on tärkeämpää: tietty siisteyden taso vai kumppaninne hyvinvointi. Mielestäni on kohtuutonta olettaa, että yhteisen kämpän siisteystason määrittää vain toinen kumppaneista (etenkin jos puhutaan äärimmäisestä siisteydestä tai äärimmäisestä sotkemisesta). Olisi hyvä päästä yhteisymmärrykseen siitä, mikä on riittävä siisteystaso ja miten siisteyttä ylläpidetään. Jos toinen kumppaneista haluaa ylläpitää Buckinghamin palatsi -tasoista siisteyttä, mielestäni se on hänen oma ongelmansa eikä perussiistiltä kumppanilta voi odottaa, että hän ottaa osaa tähän hulluuteen.
Oletpas kuitenkin pohtinut asiaa hienosti. Usko tai älä, niin kuulostat unelmakumppanilta, koska osaat ajatella asioita itsesi ulkopuolelta. Siisteystaso on tosiaankin määriteltävä yhdessä.
Kiitos. :) Yritän yleensä tarkastella asioita hiukan helikopterinäkökulmasta ja toisaalta myös yrittää ymmärtää, mitä toisen pään sisällä mahdollisesti. Harvemmin "emotionaalinen röngtenkatseeni" näkee toisissa pahuutta tai mielenvikaisuutta, pikemminkin paljon epävarmuutta, pelkoa ja ahdistusta siitä, että asiat eivät suju toivotulla tavalla.
Koen, että parhaimmillaan parisuhde tai muu hyvä ihmissuhde voi viedä ihmisen lähemmäksi miellyttävämpää ja terveempää tasapainoa, esimerkiksi siivousasioissa. Tällöin on kuitenkin oltava avoin sille ajatukselle, että omassa ajatusmaailmassa saattaa olla jotain korjattavaa ja toisaalta toiselta voisia oppia jotain arvokasta.
Meillä sama tilanne. Mies jopa haukkuu mua huonoksi äidiksi, jos hyllyn päältä on jäänyt putsaamatta. Hänen murut ja tyhjät maitopurkit ei haittaa, hänen likainen paistunpannu ei haittaa, mutta auta armias, jos minulta jää jotain kiireessä, vaikka roskapussi aamulla viemättä. Erona vain se, että hän nalkuttaa, minä kiltisti korjaan hänenkin jäljet ja pesen paistinpannun ilman nalkutusta, ne ei mua häiritse. Mutta nalkutus ja haukkumiset häiritsee. Lienee sanomattakin selvää, että olen jo asunnon katsonut itselleni ja lapselle valmiiksi. Nalkuttakoot itselleen.
Olen perussiisti ihminen, mutta kaikkea ei munkaan tarvitse sietää.
Vierailija kirjoitti:
Aistinko kaksoistandardien läsnäolon. Apn kuvaelmalla tavallahan käyttäytyy erittäin moni nainen. Mieheltä samankaltaista käytöstä ei hyväksytä, mutta nainen saa nalkuttaa. #meetoo
No jopa helpottaakin aloittajaa saada tietoa, että naisetkin nalkuttaa! Mutta totta, ongelma taitaa olla yhteinen. Ehkä ratkaisutkin? Miten olisi asiallinen ja perusteellinen keskustelu asiasta silloin, kun on rauhallinen hetki ja ollaan suht. hyvällä päällä? Ei syyttelyä, vaan kerrotaan, miltä itsestä tuntuu, ja kuunnellaan toista. Jos olisi joku luotettu kaveri "erotuomarina", voisi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aistinko kaksoistandardien läsnäolon. Apn kuvaelmalla tavallahan käyttäytyy erittäin moni nainen. Mieheltä samankaltaista käytöstä ei hyväksytä, mutta nainen saa nalkuttaa. #meetoo
No jopa helpottaakin aloittajaa saada tietoa, että naisetkin nalkuttaa! Mutta totta, ongelma taitaa olla yhteinen. Ehkä ratkaisutkin? Miten olisi asiallinen ja perusteellinen keskustelu asiasta silloin, kun on rauhallinen hetki ja ollaan suht. hyvällä päällä? Ei syyttelyä, vaan kerrotaan, miltä itsestä tuntuu, ja kuunnellaan toista. Jos olisi joku luotettu kaveri "erotuomarina", voisi auttaa.
Miksi samat neuvot mitä naiset antavat miehille, eivät pädekkään kun sukupuolet ovat toisn päin.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi joku luotettu kaveri "erotuomarina", voisi auttaa.
Koskaan ei voi kukaan tuttava olla riittävän objektiivinen tälläiseen tuomarointiin. Mun ex-puoliso oli juuri aloituksessa mainitun kaltainen. Anoppi, jolle poikansa on aina ja ikuisesti äidin pikku mussukka, joka ei koskaan voi tehdä mitään väärää tarjoutui meille PUOLUEETTOMAKSI erotuomariksi kun olin päätökseni tehnyt lähteä.
Hyvä että miehetkin ovat alkaneet nalkuttaamaan. Ehkä tämä väkivallan muoto loppuu kun naisetkin tunnistavat tätä itsessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä yrität niin mahdottomasti? Joo, tietenkin sinä rakastat miestä, mutta ajattelepa kuinka kivaa sinun elämä olisi, kun sinulla olisi sellainen kumppani, joka rakastaisi sinua!
Kun itsetunto on murennettu, ajattelee helposti että ei ole enää mitään muuta mahdollisuutta elämässä kuin jatkaa tätä. Mutta ei se niin mene. Kun asut ja elät itseksesi, roskat tulee lajiteltua aivan oikein, eikä sillä mitään väliä ole, vaikka ei tulisikaan.
Siksi eritänkin kun haluaisin olla tuon miehen kanssa. Meillä on muuten elämä mallillaan, mutta ainoastaan tämä asia vaivaa mieltäni. Mielestäni se on pahentunut tässä viimeisen vuoden aikana. Olen yrittänyt keskustellakin asiasta, mutta vastaukseksi saan aina räjähdyksen ja mökötystä.
Siis elämä on mallillaan = koet arjessasi jokapäiväistä valitusta ja kritiikkiä. Itsetuntosi on nollassa ja olet aivan uupunut. Miten voit kokea tuon hyväksi elämäksi/parisuhteeksi? Miksi koet, että sinua saa kohdella noin?
Ei, mutta viihdyttävä.