Täällä vietän uuttavuotta (ja tätä jäljellä olevaa) yksin ja hitaasti humaltuen

Uusi vuosi yksin on ziljoonasti parempi kuin uusi vuosi humalaisen ääliön kanssa.

Olen eronnut kahdesti enkä enää kolmatta riippakiveä hanki. Lapset aikuisia, känniääliöitä ei ole tuttavapiirissä eikä tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juon punaviiniä, minäkin katson leffaa Netflixistä, ja mietin onko minussa naista muuttaa elämäni suunta ja viettää seuraava uusi vuosi kaksin.

Niin , voit hankkia koiran tai sian, miestä on vaikeampi saada koska hesinginsanomien mukaan hormoonitasot ovat sellaiset nuorilla miehillä, että ei niistä miehiksi ole.    Siis vain yli 50v miehet  jaksaa enää nykyään harrastaa seksiä.  Feministimiehet eivät halua seksiä naisten kanssa eivätkä hyväksy sitä , muillekaan miehille. 

Olipa erikoinen kannanotto😮

Vierailija kirjoitti:

Yritin olla sivistynyt ihminen ja kuunnella Jazzia. Ilmeisesti en ole, tai sitten tämä vaatisi enemmän kuin kaksi lasia viiniä. Tämä on pimputusta, puhallusta ja hakkausta ilman tunnistettavaa melodiaa. Ja koska en nyt heti viitsi kaataa koko pulloa kitaani taidan vaihtaa musiikkityyliä. Seuraavaksi siis:

Megadeth!

ap

Hah, nyt voitit viimeistään minut puolellesi! Olen 38-vuotias mies ja jossain määrin kiinnostunut jazzista mutta harrastan myös 90-luvun thrash-metallibändien kitaraosuuksien soittamista (siinä määrin kuin omat kyvyt riittävät)... Sitä kun yrittää tehdä, nöyrtyy nopeasti ja toisaalta oppii iloitsemaan joka hetkestä jonka aikana kuulostaa vähänkään idoleiltaan.

Mä oon yksin ja poltan piveä ja katson telkkaria. Ihanaa.

Käy kateeksi. En missään tapauksessa vaihtaisi perhe-elämääni pois, mutta joskus kelpaisi hiipivä hiprakka yksin kotona hyvää musaa kuunnellen. Edes vaikka kerran vuodessa. Ehkä sitten kun lapset muuttaa kotoa.

Telkkua minäkin katselen. Ykköseltä tulee Tangomarkkinat 2016, Saija Varjuksen esitys oli koskettava. Lisää Saijaa!

Hmm, aattelin tehdä tällaisen rajun vedon. Laita sp-osoite, ap tai joku muu tässä ketjussa. Voi olla keksitty, ei oma, niin laitan numeroni ja jos olet helsingissä, voimme mennä yhdessä katsomaa ilotulituksia. Itse olen nainen (hetero), mutta kaverina voin tavata naisen tai miehen. Tänään. Nyt.

Vierailija kirjoitti:

Käy kateeksi. En missään tapauksessa vaihtaisi perhe-elämääni pois, mutta joskus kelpaisi hiipivä hiprakka yksin kotona hyvää musaa kuunnellen. Edes vaikka kerran vuodessa. Ehkä sitten kun lapset muuttaa kotoa.

Olen kuullut tämän usein. Moni kaveri vaihtaisi hetkittäin asemaa kanssani, mutta ei pysyvästi. En tiedä miten tämmöisiin kommentteihin pitäisi suhtautua? Kuin loukkaus ja kehu samassa lauseessa.

Ja asiaan: nyt levylautasella Hall & Oates.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mä oon yksin ja poltan piveä ja katson telkkaria. Ihanaa.

Täällä pilvi ja Paris is Burnig-dokkari seuraavana listalla. Taas vuosi lähempänä laillistamista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vielä puhutaan vakavia ketjun aiheesta. Paukuttelun keskellä on paras paikka ajatella. Nyt pohdin, että tämä on varmaan jo viides tai kuudes uusivuosi, jonka vietän yksin omassa asunnossani. Toki olen käynyt tänäänkin kaupassa ja jonain vuonna hiihtämässä, mutta eivät nuo kaupan muut asiakkaat tai ladun muut sivakoijat seuranneet minua illaksi uutta vuotta juhlistamaan. 

Kai tämä on luonnollista, kun olet kaveriporukan ainoa, jolla ei ole lapsia tai perhettä. Sinä jäät ulkopuolelle. Ehkä kyse on omasta epäonnistumisestani ja minun pitäisi sopeutua tilanteeseen muutenkin kuin soittamalla heviä ja juomalla viiniä. Jotenkin tilanne tuntuu vieläkin äkilliseltä vaikka siitä on jo yli puoli vuosikymmentä. En edes tiedä mistä sitä uudenvuodenseuraa saisi. Pitääkö tunkea muiden bileisiin vai etsiä se yksi spesiaalitapaus, jonka kanssa biletämme kahdestaan hassuhatut päässä ja suutelemme kiihkeästi puolilta öin?

ap

Nyt on ihan pakko kysyä, että oliko lapsi ja perhe tavoitteesi, vai miksi koet niiden puutteen epäonnistumiseksi. Aloituksesta sain kuvan ensin, että olet vapaaehtoisesti valitsemallasi tiellä. Olisi myös kiinnostava tietää ikäsi.

Itse vietän myös viidettä tai kuudetta uutta vuotta yksin viinin ja metallimusiikin parissa, mutta nautin suuresti tästäkin uudesta vuodesta. Ei ole miestä, eikä lapsia. Ainoa mitä saattaisin kaivata on mies, mutta sekin puhtaasti seksiä varten. 

Eivät ne varmaan sillä tavalla olleet tavoitteena kuin joillain on pienestä pitäen tavoitteena formulakuskin tai kansanedustajan ammatti. Tavoitteena mulla on varmaan enemmänkin ollut olla onnellinen. En ole koskaan ollut tyyppiä, joka tekee kaikkensa päästäkseen perille johonkin määränpäähän. Ennemminkin olen vain pyrkinyt elämään elämää ja luottanut, että asiat tapahtuvat, kun tapahtuvat. Nyt näin yli kolmekymppisenä olen huomannut, että ehkä tuo olikin väärä suhtautumistapa. Nautin ajastani olla yksin, mutta vaihtaisin sen varmasti molempisuuntaiseen kumppanuuteen ja ehkä perheeseen.

En sano, että tuo olisi mikään taikatemppu onnellisuuteen tai oikeaan elämään. Se olisi silti jotain joka tulee sisältä ja joka on ihmiselle olennaista. Ehkä siksi sitä kaipaan.

ap

   Usko vain, kaipuu ei ole hyvä syy perustaa perhettä.  Erityisesti kun on elänyt vapaana aikuisena, ei voi mitenkään sopeutua elämään toisen ihmisen kanssa, saati sitten perheen.  Nyt ne sota-ajan kauhut periytyy jo 5n teen polveen.  Eikä niitä ole vieläkään tunnustettu, nyt jotenkin puretaan satavuotta sitten tapahtunutta. 

Jaa vähän tietoja ap, vaikutat kiinnostavalta ihmiseltä?

Yksin täällä mä oon

Oonko yksinäinen

Varmaan sitäkin oon

Koska tää muuttuu

Kumppani multa vain puuttuu

Tunnenko eläväni

Elänkö tunteakseni

Turta olo on tää

Kohta multa hajoaa pää

Kaikki muuttua voi

Aapee se viiniä joi

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen yksin. Poltan kynttilää, katson leffaa Netflixistä ja nautin hedelmäkakkua ja teetä.

Kestän oikein hyvin itseäni ja elämää selvin päin. Nautin yksinäisyydestä.

Tämä on hienoa.

Tasapainoinen ihminen, joka on tyytyväinen itseensä.

Itseriittoisuus on yksi parhaista ominaisuuksista ihmisessä.

Minä olen samanlainen. Mieluummin yksin, kuin huonossa seurassa. Tai edes välttävässä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vielä puhutaan vakavia ketjun aiheesta. Paukuttelun keskellä on paras paikka ajatella. Nyt pohdin, että tämä on varmaan jo viides tai kuudes uusivuosi, jonka vietän yksin omassa asunnossani. Toki olen käynyt tänäänkin kaupassa ja jonain vuonna hiihtämässä, mutta eivät nuo kaupan muut asiakkaat tai ladun muut sivakoijat seuranneet minua illaksi uutta vuotta juhlistamaan. 

Kai tämä on luonnollista, kun olet kaveriporukan ainoa, jolla ei ole lapsia tai perhettä. Sinä jäät ulkopuolelle. Ehkä kyse on omasta epäonnistumisestani ja minun pitäisi sopeutua tilanteeseen muutenkin kuin soittamalla heviä ja juomalla viiniä. Jotenkin tilanne tuntuu vieläkin äkilliseltä vaikka siitä on jo yli puoli vuosikymmentä. En edes tiedä mistä sitä uudenvuodenseuraa saisi. Pitääkö tunkea muiden bileisiin vai etsiä se yksi spesiaalitapaus, jonka kanssa biletämme kahdestaan hassuhatut päässä ja suutelemme kiihkeästi puolilta öin?

ap

Nyt on ihan pakko kysyä, että oliko lapsi ja perhe tavoitteesi, vai miksi koet niiden puutteen epäonnistumiseksi. Aloituksesta sain kuvan ensin, että olet vapaaehtoisesti valitsemallasi tiellä. Olisi myös kiinnostava tietää ikäsi.

Itse vietän myös viidettä tai kuudetta uutta vuotta yksin viinin ja metallimusiikin parissa, mutta nautin suuresti tästäkin uudesta vuodesta. Ei ole miestä, eikä lapsia. Ainoa mitä saattaisin kaivata on mies, mutta sekin puhtaasti seksiä varten. 

Eivät ne varmaan sillä tavalla olleet tavoitteena kuin joillain on pienestä pitäen tavoitteena formulakuskin tai kansanedustajan ammatti. Tavoitteena mulla on varmaan enemmänkin ollut olla onnellinen. En ole koskaan ollut tyyppiä, joka tekee kaikkensa päästäkseen perille johonkin määränpäähän. Ennemminkin olen vain pyrkinyt elämään elämää ja luottanut, että asiat tapahtuvat, kun tapahtuvat. Nyt näin yli kolmekymppisenä olen huomannut, että ehkä tuo olikin väärä suhtautumistapa. Nautin ajastani olla yksin, mutta vaihtaisin sen varmasti molempisuuntaiseen kumppanuuteen ja ehkä perheeseen.

En sano, että tuo olisi mikään taikatemppu onnellisuuteen tai oikeaan elämään. Se olisi silti jotain joka tulee sisältä ja joka on ihmiselle olennaista. Ehkä siksi sitä kaipaan.

ap

   Usko vain, kaipuu ei ole hyvä syy perustaa perhettä.  Erityisesti kun on elänyt vapaana aikuisena, ei voi mitenkään sopeutua elämään toisen ihmisen kanssa, saati sitten perheen.  Nyt ne sota-ajan kauhut periytyy jo 5n teen polveen.  Eikä niitä ole vieläkään tunnustettu, nyt jotenkin puretaan satavuotta sitten tapahtunutta. 

Ei varmasti ole, enkä ole sitä siksi tekemässä. Parisuhde, tukeva, molemminpuolinen, kukoistava. Tuo kaikki tulisi ensin. Ehkä sitten perhe. Ehkä. Monet toki perustavat perheen heppoisemminkin perustein ja kai se on jotain ihmisen sisimpään rakennettua, joka saa sitä kaipaamaan. Ihmisestä riippuu miten paljon pystyy asiaa järkeilemään ja itselleen perustelemaan ennen päätöstä.

ap

M kirjoitti:

Jaa vähän tietoja ap, vaikutat kiinnostavalta ihmiseltä?

Tietenkin olen kiinnostava, olenhan Vauva-palstalla uutenavuotena.

Mitä tietoa haluat? Kengännumeroni on 44 ja kelloni Seiko.

ap

Yksin kotona, telkusta tangomarkkinoita tai tangomarkkinoita. Lasissa kuohuviiniä ja mieliala hyvä. Kohta varmaan nukahdan, sitten keskiyöllä katson ikkunasta ilotulituksia. Kohta on vuosi 2019.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juon punaviiniä, minäkin katson leffaa Netflixistä, ja mietin onko minussa naista muuttaa elämäni suunta ja viettää seuraava uusi vuosi kaksin.

Niin , voit hankkia koiran tai sian, miestä on vaikeampi saada koska hesinginsanomien mukaan hormoonitasot ovat sellaiset nuorilla miehillä, että ei niistä miehiksi ole.    Siis vain yli 50v miehet  jaksaa enää nykyään harrastaa seksiä.  Feministimiehet eivät halua seksiä naisten kanssa eivätkä hyväksy sitä , muillekaan miehille. 

Olipa erikoinen kannanotto😮

S oli päivystävä persu vain, yli 50-vuotias neitsyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vielä puhutaan vakavia ketjun aiheesta. Paukuttelun keskellä on paras paikka ajatella. Nyt pohdin, että tämä on varmaan jo viides tai kuudes uusivuosi, jonka vietän yksin omassa asunnossani. Toki olen käynyt tänäänkin kaupassa ja jonain vuonna hiihtämässä, mutta eivät nuo kaupan muut asiakkaat tai ladun muut sivakoijat seuranneet minua illaksi uutta vuotta juhlistamaan. 

Kai tämä on luonnollista, kun olet kaveriporukan ainoa, jolla ei ole lapsia tai perhettä. Sinä jäät ulkopuolelle. Ehkä kyse on omasta epäonnistumisestani ja minun pitäisi sopeutua tilanteeseen muutenkin kuin soittamalla heviä ja juomalla viiniä. Jotenkin tilanne tuntuu vieläkin äkilliseltä vaikka siitä on jo yli puoli vuosikymmentä. En edes tiedä mistä sitä uudenvuodenseuraa saisi. Pitääkö tunkea muiden bileisiin vai etsiä se yksi spesiaalitapaus, jonka kanssa biletämme kahdestaan hassuhatut päässä ja suutelemme kiihkeästi puolilta öin?

ap

Äh, minä ainakin luotan vakaasti siihen, että joku hakee kotoa. Hassuhattu päässä.

Luottamus on hyvä. Toimiva ja kestävä pesukone on myös hyvä. 

Kauanko ajattelit luottaa ja odottaa? Onko sulla hyvä pesukone?

ap

Vaikka ikuisesti, jos on sikseen. Pointti on se, että minun ei enää "tarvitse" olla missään, vaikka olisi ehkä kivakin. Takana muutama vuosikymmen parisuhteilua, ja nyt on vaan hlvetin kiva, että on toimiva pesukone.

Mä nojaan kättäni vasteen ja mietin että kuinka turhaa tämä taas oli vetää perseeet.

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä.. Lasissa punaviiniä. Olisipa joku kiva mies seurana.

N25

Täällä myös 25 v nainen joka on vaan itsekseen musiikkia kuunnellut koko illan. Nyt on menossa sellainen iloisempi teknomusiikki. Kuunnellaan sitten "bilemusiikkia" kotona, kun ei kerran bileisiin ole kutsua tullut.  Tulee vähän parempi mieli.