Miksi erityislapsia on niin paljon?

Vierailija kirjoitti:

Koska varsinkin tyhmät, alaluokkaiset, paljon päihteitä käyttävät ja kouluttamattomat lisääntyy niin holtittomasti. Joku siinä on pakko olla, että kaikkien tuntemieni köyhien ja ongelmaisten perheiden lapsilla on jos jonkinlaista ongelmaa. Eli kyllä, huonot geenit ei ole mikään vitsi, vaikka se karulta kuulostaisikin.

Oi hitto mitä älyn tykitystä! 😂 Kaikilla on jotain ongelmaa, mitä tämä tarkoittaa? Jos lapsella on ongelmia niin onko hän erityislapsi? Mitä jos on erityislapsi jolla ei ole ongelmia, voi ei, mitähän sitten käy? Mitä jos on aikuinen jolla on ongelmia, onko silloin erityisaikuinen vai tuleeko tällöin vain lapsesta erityinen? Minkälainen erityislapsi syntyy köyhään perheeseen ja onko siihen joku varallisuusraja? Kerro vähän lisää mitä tarkoitit. #popparitesiin

Vierailija kirjoitti:

Koska varsinkin tyhmät, alaluokkaiset, paljon päihteitä käyttävät ja kouluttamattomat lisääntyy niin holtittomasti. Joku siinä on pakko olla, että kaikkien tuntemieni köyhien ja ongelmaisten perheiden lapsilla on jos jonkinlaista ongelmaa. Eli kyllä, huonot geenit ei ole mikään vitsi, vaikka se karulta kuulostaisikin.

Jos he ovat ikään kuin luoneet ne geenit, vahvistamalla ominaisuuksiaan sukupolvesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lapset ovat "erityisiä", erityisen rakkaita vanhemmilleen. Nykyajan medikalisoituminen on johtanut siihen, että kaikenlaisia diagnooseja heitellään ilmaan hyvin kevyesti. Lapset nyt vaan ovat erilaisia, omanlaisiaan.

Eikä ainoastaan lapset, vaan jopa aikuiset!

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat muuten Aspergerin ja ADHD:n merkittävimmät erot? Paljonhan noissa näyttää olevan yhteistä, mutta tietyt piirteet vaikuttavat jokseenkin päinvastaisilta. Toisaalta, ilmeisesti erotusdiagnostiikka on aika vaikeaa, koska niin paljon löytyy ihmisiä, joilla on molemmat diagnoosit.

Asperger on ensisijaisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen häiriö, ADHD puolestaan keskittymis-/tarkkaavaisuushäiriö. Täysin päinvastaisia piirteitä ovat mm. sellaiset, että assit yleensä rakastavat rutiineita ja turvallisuutta ja ovat mestareita keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ja kiinnittämään huomionsa yksityiskohtiin, kun addit puolestaan tylsistyvät helposti, pitävät riskinotosta, heillä on "monta rautaa tulessa" ja heidän on vaikea huomata yksityiskohtia. Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että jos assilta eivät suju asiat, niin se johtuu siitä, että hän jumittaa liikaa ja näkee vain yhden vaihtoehdon ja jos addilta eivät suju asiat, niin se johtuu siitä, että hän sählää ja näkee liian monta vaihtoehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Ennenhän oli tarkkisluokkia ja olikohan jopa ihan omia koulujakin erityisoppilaille. Tämän vuoksihan moni ei koskaan joutunut tekemisiin esimerkiksi ylivilkkaiden kanssa.

Omalta luokalta lähti 90-luvulla yksi tarkkikselle ja siinäpä se kosketus erityisiin oli. Nykyään on integrointi.

Perinnöllisyys on varmasti yksi vahva tekijä näissä. Onhan aina ollut myös mielenterveysongelmia, miksi ei siis myös näitä muita neurologisia ongelmia, nyt ne osataan vain eritellä. Add ja adhd hoitamattomana voivat johtaa esimerkiksi mielenterveysongelmiin, ennen tällaiset suljettiin laitoksiin ja pidettiin hulluina, nykyään ongelmia voidaan ennaltaehkäistä, eikö se ole hyvä?

Hiljattain yleltä tulleessa adhd dokumentissa oli, että adhd potilaiden aivojen on havaittu kehittyneen joiltain osin vajaavaisesti. Että mielikuvituksen tuotetahan ne kaikki ongelmat on?

Aiemmin mietin itsekin, että diagnosoidaanko nykyisin liikaa, mutta asiasta enemmän luettuani eri mieltä.

ADHD-piirteet ovat käsittääkseni erittäin yleisiä, ja ihan normaaleina pidettyjä, ellei koulunkäyntiä olennaisesti haittaa.

Kyllä ilmiöllä on neurobiologinen perusta. Ja onneksi on tajuttu, että lapsi on erittäin sopeutumiskykyinen, eli aivot kirii kyllä kasvussa kunhan se sallitaan.

Ehkäpä erityislasten vanhemmat ovat viettämässä aikaa lastensa kanssa ja palstalaiset niitä, joita some vie ja lapset vikisee :) T. toinen erityislapsen äiti, joka on kyllä ns. "oppikirjan" mukaan kasvattanut ja viettänyt kotona aikaa lapsen kanssa pitkään, mutta jokaisesta lapsesta kasvaa omanlainen ja hyvä kun vanhemmat saavat nykyään tukea erityispiirteissä tukemiseen niin lapset pärjäävät paremmin elämässä.  

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on taas tyypillinen av-ketju! Asiasta mitään tietämättömät ihmiset päivittelevät ja j ee sustelevat. Erityislasten vanhemmat loistavat poissaolollaan. Täysin turhaa täällä alkaa viritellä mitään järjen ääntä, kun joutuu teurastetuksi.

T: Ihan oikean erityislapsen (ei keksityn, ei huonosti kasvatetun..) äiti

Hapenpuute kohdussa/synnytyksen aikana ainakin tutkitusti altistaa esim. Adhd.lle. itselle on väkisinkin herännyt ajatus, voiko tällä viime vuosien vaunuverhobuumilla olla jotain tekemistä tämän erityislasten lisääntymisen kanssa. Joku tavan verhohan joka on vaan osittain kiinni ei sitä ilman kiertoa vaunukopassa kokonaan estä mutta luvattoman usein näkee vaunuja/kaukaloita joissa se lapsi on pahimmillaan 1-2 fleecepeiton alla niin että ilma ei liiku siellä vaunukopassa/kaukalossa yhtään kun suuaukko on tukittu kokonaan ja koppa itsessäänkin on jotain keinokuitua. (Ei, ne "ilmanvaihtoaukot" jos siellä kopassa sellaiset on ei ole riittävät vaan tarkoitettu lisäksi esim. kuumalle kelille)

Siellä hapenpuutteessa sitten päivittäin lapselle 1-2h unet niin aivot tykkää... (Liiallisen hengitysilman hiilidioksidin tunnistaa muuten siitä että posket/naama alkaa punoittaa vaikka ei ole kuuma)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat muuten Aspergerin ja ADHD:n merkittävimmät erot? Paljonhan noissa näyttää olevan yhteistä, mutta tietyt piirteet vaikuttavat jokseenkin päinvastaisilta. Toisaalta, ilmeisesti erotusdiagnostiikka on aika vaikeaa, koska niin paljon löytyy ihmisiä, joilla on molemmat diagnoosit.

Asperger on ensisijaisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen häiriö, ADHD puolestaan keskittymis-/tarkkaavaisuushäiriö. Täysin päinvastaisia piirteitä ovat mm. sellaiset, että assit yleensä rakastavat rutiineita ja turvallisuutta ja ovat mestareita keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ja kiinnittämään huomionsa yksityiskohtiin, kun addit puolestaan tylsistyvät helposti, pitävät riskinotosta, heillä on "monta rautaa tulessa" ja heidän on vaikea huomata yksityiskohtia. Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että jos assilta eivät suju asiat, niin se johtuu siitä, että hän jumittaa liikaa ja näkee vain yhden vaihtoehdon ja jos addilta eivät suju asiat, niin se johtuu siitä, että hän sählää ja näkee liian monta vaihtoehtoa.

Se on mielestäni hienoa, että nykyään molemmat piirteet voidaan nähdä myös vahvuuksina. Jos tietää niistä, ja pystyy ottamaan ne huomioon, niin että saa toteuttaa itseään hyvällä mielellä.

Vierailija kirjoitti:

Koska vanhemmuus/aikuisuus on niin monelta oikeasti täysin hukassa. Lasten ja perheen edelle menee mm. työ, "itsensä toteuttaminen", ihan vaan some ja kännykkä jne. Myös erilaiset villitykset esim. vaistovanhemmuus, lasten kieltämättä jättäminen vaikuttavat.

Ihan olen töissä tämän nähnyt ja todennut.

Terveisin varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Kiitos terveisistä "erityisopettaja" mutta minkä alan asiantuntija mahdat olla. Mutta hauskaltahan tuo kuulostaa kommentisi perässä, jos kuvittelet saavasi sillä erityispeukkuja.

Mun tytär 17v sai nyt ADD diagnoosin. Hän on aina ollut kiltti, empatiakykyinen, hyväkäytöksinen, peruskoulun suoritti 9 ja 10 arvosanoilla, hyvä liikunnassa ja erittäin lahjakas musiikissa (kilpailutasolla).

Mutta usein jää haaveilemaan, oman huoneen pitäminen siistinä lähes mshdotonta, pukeminen hidasta, samoin läksyjen tekemisen aloittaminen. Ja jos hän panoutuu johonkin asiaan, se mennään millimetrin tarkkuudella, eikä ajan kulua huomata.

Meille diagnoosi oli erittäin tärkeä ja helpottava ja nyt vanhempana tiedämme syyt mistä hänen käytöksensä johtuu ja se oli helpotus myös tyttärelleni, koska viime vuosina se alkoi syömään myös hänen itsetuntoaan.

Ja luulen, ADD kulkevan meillä suvussa ja tulleen geeneistä, eikä kasvatuksella ole mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Hapenpuute kohdussa/synnytyksen aikana ainakin tutkitusti altistaa esim. Adhd.lle. itselle on väkisinkin herännyt ajatus, voiko tällä viime vuosien vaunuverhobuumilla olla jotain tekemistä tämän erityislasten lisääntymisen kanssa. Joku tavan verhohan joka on vaan osittain kiinni ei sitä ilman kiertoa vaunukopassa kokonaan estä mutta luvattoman usein näkee vaunuja/kaukaloita joissa se lapsi on pahimmillaan 1-2 fleecepeiton alla niin että ilma ei liiku siellä vaunukopassa/kaukalossa yhtään kun suuaukko on tukittu kokonaan ja koppa itsessäänkin on jotain keinokuitua. (Ei, ne "ilmanvaihtoaukot" jos siellä kopassa sellaiset on ei ole riittävät vaan tarkoitettu lisäksi esim. kuumalle kelille)

Siellä hapenpuutteessa sitten päivittäin lapselle 1-2h unet niin aivot tykkää... (Liiallisen hengitysilman hiilidioksidin tunnistaa muuten siitä että posket/naama alkaa punoittaa vaikka ei ole kuuma)

En ole tullut tuota ajatelleeksi. Pienessä autossa huomaa jo muutamassa minuutissa, jos on unohtanut laittaa ilmastoinnin takaisin päälle, ja happipitoisuus laskee. Vastasyntynyt ei välttämättä tajua niin herkästi, menee pikemminkin vain tajua pois? Siihen vielä pään kuumenemista... Huh huh!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vanhemmuus/aikuisuus on niin monelta oikeasti täysin hukassa. Lasten ja perheen edelle menee mm. työ, "itsensä toteuttaminen", ihan vaan some ja kännykkä jne. Myös erilaiset villitykset esim. vaistovanhemmuus, lasten kieltämättä jättäminen vaikuttavat.

Ihan olen töissä tämän nähnyt ja todennut.

Terveisin varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Kiitos terveisistä "erityisopettaja" mutta minkä alan asiantuntija mahdat olla. Mutta hauskaltahan tuo kuulostaa kommentisi perässä, jos kuvittelet saavasi sillä erityispeukkuja.

Mun tytär 17v sai nyt ADD diagnoosin. Hän on aina ollut kiltti, empatiakykyinen, hyväkäytöksinen, peruskoulun suoritti 9 ja 10 arvosanoilla, hyvä liikunnassa ja erittäin lahjakas musiikissa (kilpailutasolla).

Mutta usein jää haaveilemaan, oman huoneen pitäminen siistinä lähes mshdotonta, pukeminen hidasta, samoin läksyjen tekemisen aloittaminen. Ja jos hän panoutuu johonkin asiaan, se mennään millimetrin tarkkuudella, eikä ajan kulua huomata.

Meille diagnoosi oli erittäin tärkeä ja helpottava ja nyt vanhempana tiedämme syyt mistä hänen käytöksensä johtuu ja se oli helpotus myös tyttärelleni, koska viime vuosina se alkoi syömään myös hänen itsetuntoaan.

Ja luulen, ADD kulkevan meillä suvussa ja tulleen geeneistä, eikä kasvatuksella ole mitään tekemistä.

En tiedä ADD:stä, mutta minusta tuo kuulostaa vain nuoren epäkypsyydeltä. Johon ei tarvita muuta, kuin tavallista enemmän tukemista ja ohjausta elämänvalinnoissa. Annettiinko jotain ohjeita?

On oikeasti sairaita lapsia ja sitten heitä, jotka reppana-sossu-perhe sairastuttaa. Jos lapsi eläisi turvallisessa normiperheessä, ei ongelmia olisi eikä näin ollen diagnooseja. Kasvatuskyvttömyyys iso ongelma, mutta valitettavasti ei lisääntymiskyvyttömyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat muuten Aspergerin ja ADHD:n merkittävimmät erot? Paljonhan noissa näyttää olevan yhteistä, mutta tietyt piirteet vaikuttavat jokseenkin päinvastaisilta. Toisaalta, ilmeisesti erotusdiagnostiikka on aika vaikeaa, koska niin paljon löytyy ihmisiä, joilla on molemmat diagnoosit.

Asperger on ensisijaisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen häiriö, ADHD puolestaan keskittymis-/tarkkaavaisuushäiriö. Täysin päinvastaisia piirteitä ovat mm. sellaiset, että assit yleensä rakastavat rutiineita ja turvallisuutta ja ovat mestareita keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ja kiinnittämään huomionsa yksityiskohtiin, kun addit puolestaan tylsistyvät helposti, pitävät riskinotosta, heillä on "monta rautaa tulessa" ja heidän on vaikea huomata yksityiskohtia. Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että jos assilta eivät suju asiat, niin se johtuu siitä, että hän jumittaa liikaa ja näkee vain yhden vaihtoehdon ja jos addilta eivät suju asiat, niin se johtuu siitä, että hän sählää ja näkee liian monta vaihtoehtoa.

Auta armias kun luokassa on yksikin adhd

ADD:stä vielä, että kaikki nopeuteen kannustavat askareet auttavat varmaan kokonaisuuksien hahmottamisen kehittymisessä. Miten olisi siivouskisa? :) Siivoamisessa joutuu yllättävän paljon miettimään, mitä tekee missäkin järjestyksessä... Entä nopeuspelit yhdessä, pleikkari tms.? Hän saattaa vielä yllättää potentiaalillaan! Tiedän vastaavia esimerkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat muuten Aspergerin ja ADHD:n merkittävimmät erot? Paljonhan noissa näyttää olevan yhteistä, mutta tietyt piirteet vaikuttavat jokseenkin päinvastaisilta. Toisaalta, ilmeisesti erotusdiagnostiikka on aika vaikeaa, koska niin paljon löytyy ihmisiä, joilla on molemmat diagnoosit.

Asperger on ensisijaisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen häiriö, ADHD puolestaan keskittymis-/tarkkaavaisuushäiriö. Täysin päinvastaisia piirteitä ovat mm. sellaiset, että assit yleensä rakastavat rutiineita ja turvallisuutta ja ovat mestareita keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ja kiinnittämään huomionsa yksityiskohtiin, kun addit puolestaan tylsistyvät helposti, pitävät riskinotosta, heillä on "monta rautaa tulessa" ja heidän on vaikea huomata yksityiskohtia. Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että jos assilta eivät suju asiat, niin se johtuu siitä, että hän jumittaa liikaa ja näkee vain yhden vaihtoehdon ja jos addilta eivät suju asiat, niin se johtuu siitä, että hän sählää ja näkee liian monta vaihtoehtoa.

Auta armias kun luokassa on yksikin adhd

Opettajilla on varmaan nykyään vaativampaa, kun ei ole enää samanlaista kurinpito-oikeutta kuin ennen. Toisaalta, tarviiko kaiken olla hiirenhiljaista? Vai mitä adhd voi luokassa tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat eivät kasvata lapsiaan eikä sitä saa tehdä muutkaan. Esimerkkinä vaikka veljeni lapset: heitä ei saa kieltää ja käytös onkin sitten ihan kauheeta. Päiväkodista oli pyydetty puhumaan kotona toisten lyömisestä, niin johan sitä oltiin niin puolustuskannalla ja sitä mieltä, että päiväkodin henkilökunta ei osaa asiaansa.

Sitten kun on jo myöhäistä mennään lääkärille hakemaan diagnoosia, kun lapsi oireilee.

Päiväkodeissa kiertää eltot ja keltot ja viimeistään he huomaa poikkeavuudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli niitä ennenkin mutta eivät saaneet diagnoosia.  Ne oli niitä levottomia sieluja jotka vaihtoivat työpaikkaa kuin sukkia, osa päätyi alkoholistiksi, osa rikollisiksi jne.

Aspergereista kai aika harva on alkoholisti tai rikollinen, sillä he yleensä rakastavat rutiineita ja turvallisuutta. Addeista sen sijaan aika monikin saattaa olla, etenkin diagnosoimattomista ja hoitamattomista tapauksista.

ADHD hoitamattoma lisää rikosaltiutta.ADD ei tätä tee.

Koska lapsen huono koulumenestys on helppo selittää jollain diagnoosilla. Ja sitten saa sitäjatätätukea ja kaikkea muuta, vaikka nuori on vain normaali patalaiska jätkä, joka pelaa kaiket yöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat muuten Aspergerin ja ADHD:n merkittävimmät erot? Paljonhan noissa näyttää olevan yhteistä, mutta tietyt piirteet vaikuttavat jokseenkin päinvastaisilta. Toisaalta, ilmeisesti erotusdiagnostiikka on aika vaikeaa, koska niin paljon löytyy ihmisiä, joilla on molemmat diagnoosit.

Asperger on ensisijaisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen häiriö, ADHD puolestaan keskittymis-/tarkkaavaisuushäiriö. Täysin päinvastaisia piirteitä ovat mm. sellaiset, että assit yleensä rakastavat rutiineita ja turvallisuutta ja ovat mestareita keskittymään yhteen asiaan kerrallaan ja kiinnittämään huomionsa yksityiskohtiin, kun addit puolestaan tylsistyvät helposti, pitävät riskinotosta, heillä on "monta rautaa tulessa" ja heidän on vaikea huomata yksityiskohtia. Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että jos assilta eivät suju asiat, niin se johtuu siitä, että hän jumittaa liikaa ja näkee vain yhden vaihtoehdon ja jos addilta eivät suju asiat, niin se johtuu siitä, että hän sählää ja näkee liian monta vaihtoehtoa.

Minulla on molemmat ja koen, että ne jossain määrin tasapainottavat toisiaan. Pelkkänä assina saattaisin olla huomattavasti jäykempi, joustamattomampi ja rutiineista riippuvaisempi ja pelkkänä addina puolestaan tylsistyvämpi ja sähläävämpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vanhemmuus/aikuisuus on niin monelta oikeasti täysin hukassa. Lasten ja perheen edelle menee mm. työ, "itsensä toteuttaminen", ihan vaan some ja kännykkä jne. Myös erilaiset villitykset esim. vaistovanhemmuus, lasten kieltämättä jättäminen vaikuttavat.

Ihan olen töissä tämän nähnyt ja todennut.

Terveisin varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Ja vielä tähän eräs pöyristyttävä seikka: lapsille annetaan kännykät ja iPadit käteen viimeistään vuoden iässä. Näitä käytetään lapsenlikkana KOKO AJAN ruokailuista lähtien. Järkyttävää! Lapset eivät opi normaalia elämää ja kanssakäymistä.

I padit ei pitäisi olla edes 5 v harrastus. Ollaan läsnä ja sylitellään.lorutellaan.lauletaan.