Kumpi määrittelee parisuhteen säännöt, yleinen käsitys yhteiskunnassa, vai suhteen muodostavat ihmiset keskenään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puitteet toiminnalle antaa täällä Suomen laki. Sen jälkeen ihmiset sopivat keskenään jos pystyvät. Toki ei ole laitonta olla yhteisellä sopimuksella polyamorisessa suhteessa, mutta yleensä niihin suhtaudutaan kielteisesti koska ne eivät voi olla tasa-arvoisia ja tasavertaisia suhteita. Aina joku kärsii . Jos ne toimisi niin kai normaalistikin ihmiset kaiken maailman hippitanttojen ja retkujrn äijien sijaan niissä olisi. Mitä nyt näitä on nähnyt niin ihmetyttää kyllä miten moiset luuseri saavat sitä yhtäkään suhdetta puhumattakaan useammasta.

Niin kärsii, jos siinä polyamorisessa suhteessa joku osapuoli ei ole polyamorinen tai oikeasti hyväksy sitä. Muuten ei voi sanoa, että aina joku kärsii. Muutenkin viestisi kielii rajoittuneesta ja ilkeästä ajatusmaailmasta.

Ennen pitkää noissa kärsii yksi jos toinenkin. Ihmisluonto vaan on sellainen. Tokihan tuo sille keskushenkilölle on oikein kiva ratkaisu. Ei toimi välttämättä muille. Yksi itsekkyyden ja hyväksikäytön muotoja nuo viritelmät ovat.

Tätä mä en opi ymmärtämään, että mitenkä joidenkin mielestä vapauden antaminen toisille on itsekkyyttä ja hyväksikäyttöä?

Polyamoria ei siis yhäkään melkein ikinä ole sellaista, että yhdellä henkilöllä olisi oikeus useisiin suhteisiin, mutta niillä muilla ei olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketkä yhteiskynnan mielipiteen muodostaa ellei yksilöiden mielipiteet? Aina on toki myös ihmisiä jotka yksilöinä päättävät sopia tousin kuin enemmistö yhteiskunnan väestöstä.

Mutta millä perusteella suurin osa yksilöistä on muodostanut käsityksensä, että seksuaalinen yksiavioisuus on olennaisimpia tekijöitä parisuhteessa, jopa yli suhteen osapuolien omien keskinäisten sopimusten?

Kai siihen vaikuttaa ympäröivä kulttuuri ja sen normit.

Ja miksi sitten ei voida hyväksyä, että jotkut yksilöt keskenään sopivat toisin, vaan haluttaisiin pakottaa heidätkin siihen yhteiskunnan parisuhdenormiin?

Eniten siihen on vaikutusta perheen normeilla. Mikä on perheen käsitys ja malli parisuhteesta. Miten perheessä suhtaudutaan siihen että joku tai jotkut ajattelee parisuhteesta toisin. Jos perheen käsitys on hyvin ahdasmielinen ei ole kovin helppo kasvaa suvaitsevaiseksi muunlaista auattelua kohtaan.

Seuraavaksi käsityksiin vaikuttaa kaverit tai ihmiset ryhmissä joihin halutaan samaistua. Viimeisenä varmadti tavalla tai toisella yhteiskunnan normit siihen voitko olla avoimesti esim. polymorisessa tai vaikkapa suhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa vai joudutko peittämään nämä taipumukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puitteet toiminnalle antaa täällä Suomen laki. Sen jälkeen ihmiset sopivat keskenään jos pystyvät. Toki ei ole laitonta olla yhteisellä sopimuksella polyamorisessa suhteessa, mutta yleensä niihin suhtaudutaan kielteisesti koska ne eivät voi olla tasa-arvoisia ja tasavertaisia suhteita. Aina joku kärsii . Jos ne toimisi niin kai normaalistikin ihmiset kaiken maailman hippitanttojen ja retkujrn äijien sijaan niissä olisi. Mitä nyt näitä on nähnyt niin ihmetyttää kyllä miten moiset luuseri saavat sitä yhtäkään suhdetta puhumattakaan useammasta.

Niin kärsii, jos siinä polyamorisessa suhteessa joku osapuoli ei ole polyamorinen tai oikeasti hyväksy sitä. Muuten ei voi sanoa, että aina joku kärsii. Muutenkin viestisi kielii rajoittuneesta ja ilkeästä ajatusmaailmasta.

Ennen pitkää noissa kärsii yksi jos toinenkin. Ihmisluonto vaan on sellainen. Tokihan tuo sille keskushenkilölle on oikein kiva ratkaisu. Ei toimi välttämättä muille. Yksi itsekkyyden ja hyväksikäytön muotoja nuo viritelmät ovat.

Mille keskushenkilölle? Ei polyamoriassa yleensä ole mitään keskushenkilöä, vaan joukko ihmisiä, jotka ovat vapaita solmimaan ja ylläpitämään useita suhteita kaikki ihan tasaveroisesti.

Tätä keskushenkilöä minäkin jäin pohtimaan. Omassa tapauksessani minulla on sekä mies- että naisystävä, naisystävälläni on myös toinen naisystävä, kun taas miesystäväni on rakkaussuhteessa vain minuun, mutta suhteemme on vapaa. Kuka meistä on keskushenkilö?

Kiitos tästä käytännön esimerkistä,jospa tämä valaisisi asiaa niille, jotka ilmeisesti kuvittelevat, että kyse olisi yhden ihmisen haaremista, jossa haaremin jäsenet olisi pakotettu sitoutumaan vain siihen yhteen ihmiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puitteet toiminnalle antaa täällä Suomen laki. Sen jälkeen ihmiset sopivat keskenään jos pystyvät. Toki ei ole laitonta olla yhteisellä sopimuksella polyamorisessa suhteessa, mutta yleensä niihin suhtaudutaan kielteisesti koska ne eivät voi olla tasa-arvoisia ja tasavertaisia suhteita. Aina joku kärsii . Jos ne toimisi niin kai normaalistikin ihmiset kaiken maailman hippitanttojen ja retkujrn äijien sijaan niissä olisi. Mitä nyt näitä on nähnyt niin ihmetyttää kyllä miten moiset luuseri saavat sitä yhtäkään suhdetta puhumattakaan useammasta.

Niin kärsii, jos siinä polyamorisessa suhteessa joku osapuoli ei ole polyamorinen tai oikeasti hyväksy sitä. Muuten ei voi sanoa, että aina joku kärsii. Muutenkin viestisi kielii rajoittuneesta ja ilkeästä ajatusmaailmasta.

Ennen pitkää noissa kärsii yksi jos toinenkin. Ihmisluonto vaan on sellainen. Tokihan tuo sille keskushenkilölle on oikein kiva ratkaisu. Ei toimi välttämättä muille. Yksi itsekkyyden ja hyväksikäytön muotoja nuo viritelmät ovat.

Mille keskushenkilölle? Ei polyamoriassa yleensä ole mitään keskushenkilöä, vaan joukko ihmisiä, jotka ovat vapaita solmimaan ja ylläpitämään useita suhteita kaikki ihan tasaveroisesti.

Kannattaa mennä sinne polyamoristien omalle sivulle tutustumaan asiaan niin terminologia selviää. Siellä korostetaan että kyseessä on vakiintuneet yhdessä sovitut kaikkien hyväksymät suhteet, joille on sovittu yhdessä säännöt. Se, että jokainen juoksee naimassa ketä sattuu ei ole polyamoristien suhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No pariskunnan sisällähän noista sovitaan. Mutta heti, jos tilanteeseen liittyy muitakin kuin nämä osapuolet itse, asia muuttuu minimutkaisemmiksi. Vaikka esim voisi kuvitella, että lapsille ei kuulu vanhempien salasuhteet, on todella lyhytnäköistä kieltää se mahdollisuus, että se voi vaikuttaa myös heihin.

Niinhän niistä siis tietenkin sovitaan, mutta miksi sitten on niin paljon ihmisiä, jotka on valmiita väittämään, ettei näillä ihmisten välisillä sopimuksilla ole merkitystä, vaan sovittu monisuhteisuus on silti pettämistä.

Kai kaikki vanhempien ihmissuhteet voi vaikuttaa lapsiin, mut en ymmärrä miksi polysuhteen kautta lapsen elämään tullut läheinen aikuinen olisi jotenkin eri asia kuin vaikka joku täti tai setä, tai vanhemman muuten vain läheinen ystävä?

Salasuhteista taas ei tässä kai puhuttu, ne kai ei oo niitä yhdessä sovittuja juttuja, jos kerran ovat salattuja.

Salasuhteella tarkoitun nimenomaan lapsilta ja muilta ulkopuolisilta salattavaa suhdetta. Sitähän se käytännössä tarkoittaa, jos ollaan muka suhteessa, mutta lapsille esitetään tavistätiä tai -setää.

Kaupungissa: sinä ja puolisosi

pohjanmaalla: naapurit ja muut juoruakat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puitteet toiminnalle antaa täällä Suomen laki. Sen jälkeen ihmiset sopivat keskenään jos pystyvät. Toki ei ole laitonta olla yhteisellä sopimuksella polyamorisessa suhteessa, mutta yleensä niihin suhtaudutaan kielteisesti koska ne eivät voi olla tasa-arvoisia ja tasavertaisia suhteita. Aina joku kärsii . Jos ne toimisi niin kai normaalistikin ihmiset kaiken maailman hippitanttojen ja retkujrn äijien sijaan niissä olisi. Mitä nyt näitä on nähnyt niin ihmetyttää kyllä miten moiset luuseri saavat sitä yhtäkään suhdetta puhumattakaan useammasta.

Niin kärsii, jos siinä polyamorisessa suhteessa joku osapuoli ei ole polyamorinen tai oikeasti hyväksy sitä. Muuten ei voi sanoa, että aina joku kärsii. Muutenkin viestisi kielii rajoittuneesta ja ilkeästä ajatusmaailmasta.

Ennen pitkää noissa kärsii yksi jos toinenkin. Ihmisluonto vaan on sellainen. Tokihan tuo sille keskushenkilölle on oikein kiva ratkaisu. Ei toimi välttämättä muille. Yksi itsekkyyden ja hyväksikäytön muotoja nuo viritelmät ovat.

Mille keskushenkilölle? Ei polyamoriassa yleensä ole mitään keskushenkilöä, vaan joukko ihmisiä, jotka ovat vapaita solmimaan ja ylläpitämään useita suhteita kaikki ihan tasaveroisesti.

Tätä keskushenkilöä minäkin jäin pohtimaan. Omassa tapauksessani minulla on sekä mies- että naisystävä, naisystävälläni on myös toinen naisystävä, kun taas miesystäväni on rakkaussuhteessa vain minuun, mutta suhteemme on vapaa. Kuka meistä on keskushenkilö?

Kiitos tästä käytännön esimerkistä,jospa tämä valaisisi asiaa niille, jotka ilmeisesti kuvittelevat, että kyse olisi yhden ihmisen haaremista, jossa haaremin jäsenet olisi pakotettu sitoutumaan vain siihen yhteen ihmiseen.

Eipä mitään, kiitos itsellesi kun avasit tuon "keskushenkilön", vaikkei se selkeästi oma näkemyksesi olekaan :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puitteet toiminnalle antaa täällä Suomen laki. Sen jälkeen ihmiset sopivat keskenään jos pystyvät. Toki ei ole laitonta olla yhteisellä sopimuksella polyamorisessa suhteessa, mutta yleensä niihin suhtaudutaan kielteisesti koska ne eivät voi olla tasa-arvoisia ja tasavertaisia suhteita. Aina joku kärsii . Jos ne toimisi niin kai normaalistikin ihmiset kaiken maailman hippitanttojen ja retkujrn äijien sijaan niissä olisi. Mitä nyt näitä on nähnyt niin ihmetyttää kyllä miten moiset luuseri saavat sitä yhtäkään suhdetta puhumattakaan useammasta.

Niin kärsii, jos siinä polyamorisessa suhteessa joku osapuoli ei ole polyamorinen tai oikeasti hyväksy sitä. Muuten ei voi sanoa, että aina joku kärsii. Muutenkin viestisi kielii rajoittuneesta ja ilkeästä ajatusmaailmasta.

Ennen pitkää noissa kärsii yksi jos toinenkin. Ihmisluonto vaan on sellainen. Tokihan tuo sille keskushenkilölle on oikein kiva ratkaisu. Ei toimi välttämättä muille. Yksi itsekkyyden ja hyväksikäytön muotoja nuo viritelmät ovat.

Mille keskushenkilölle? Ei polyamoriassa yleensä ole mitään keskushenkilöä, vaan joukko ihmisiä, jotka ovat vapaita solmimaan ja ylläpitämään useita suhteita kaikki ihan tasaveroisesti.

Kannattaa mennä sinne polyamoristien omalle sivulle tutustumaan asiaan niin terminologia selviää. Siellä korostetaan että kyseessä on vakiintuneet yhdessä sovitut kaikkien hyväksymät suhteet, joille on sovittu yhdessä säännöt. Se, että jokainen juoksee naimassa ketä sattuu ei ole polyamoristien suhde.

Kyllä jos on sovittu, että kaikki on vapaita juoksemaan naimassa ketä sattuu, niin sekin mahtuu polysuhteeseen. Toki usein on vähän suljetummista kuvioista kyse. Ja eettinen monisuhteisuus on toki ehkä laajempi ja parempi määritelmä kuin polyamoria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No pariskunnan sisällähän noista sovitaan. Mutta heti, jos tilanteeseen liittyy muitakin kuin nämä osapuolet itse, asia muuttuu minimutkaisemmiksi. Vaikka esim voisi kuvitella, että lapsille ei kuulu vanhempien salasuhteet, on todella lyhytnäköistä kieltää se mahdollisuus, että se voi vaikuttaa myös heihin.

Niinhän niistä siis tietenkin sovitaan, mutta miksi sitten on niin paljon ihmisiä, jotka on valmiita väittämään, ettei näillä ihmisten välisillä sopimuksilla ole merkitystä, vaan sovittu monisuhteisuus on silti pettämistä.

Kai kaikki vanhempien ihmissuhteet voi vaikuttaa lapsiin, mut en ymmärrä miksi polysuhteen kautta lapsen elämään tullut läheinen aikuinen olisi jotenkin eri asia kuin vaikka joku täti tai setä, tai vanhemman muuten vain läheinen ystävä?

Salasuhteista taas ei tässä kai puhuttu, ne kai ei oo niitä yhdessä sovittuja juttuja, jos kerran ovat salattuja.

Salasuhteella tarkoitun nimenomaan lapsilta ja muilta ulkopuolisilta salattavaa suhdetta. Sitähän se käytännössä tarkoittaa, jos ollaan muka suhteessa, mutta lapsille esitetään tavistätiä tai -setää.

En oo kuullu, että lapsilta yleensä salattais, ympäröivältä yhteisöltä enemmänkin.

Meinasin sitä, että ei sille lapselle varmaan sen kummempaa haittaa koidu vaikkapa äidin tuttöystävästä, kun jostain äidim ystävättärestä tai isän siskosta ym. ihmisistä, jotka on lapselle läheisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketkä yhteiskynnan mielipiteen muodostaa ellei yksilöiden mielipiteet? Aina on toki myös ihmisiä jotka yksilöinä päättävät sopia tousin kuin enemmistö yhteiskunnan väestöstä.

Mutta millä perusteella suurin osa yksilöistä on muodostanut käsityksensä, että seksuaalinen yksiavioisuus on olennaisimpia tekijöitä parisuhteessa, jopa yli suhteen osapuolien omien keskinäisten sopimusten?

Kai siihen vaikuttaa ympäröivä kulttuuri ja sen normit.

Ja miksi sitten ei voida hyväksyä, että jotkut yksilöt keskenään sopivat toisin, vaan haluttaisiin pakottaa heidätkin siihen yhteiskunnan parisuhdenormiin?

Eniten siihen on vaikutusta perheen normeilla. Mikä on perheen käsitys ja malli parisuhteesta. Miten perheessä suhtaudutaan siihen että joku tai jotkut ajattelee parisuhteesta toisin. Jos perheen käsitys on hyvin ahdasmielinen ei ole kovin helppo kasvaa suvaitsevaiseksi muunlaista auattelua kohtaan.

Seuraavaksi käsityksiin vaikuttaa kaverit tai ihmiset ryhmissä joihin halutaan samaistua. Viimeisenä varmadti tavalla tai toisella yhteiskunnan normit siihen voitko olla avoimesti esim. polymorisessa tai vaikkapa suhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa vai joudutko peittämään nämä taipumukset.

Joo mut eiköhän nimenomaan ne kulttuuriset normit oo tässä olleet se määrittävin tekijä. Kristillinen avioliittokäsitys ja sukupuolimoraali jne.