Lue keskustelun säännöt.
Testaa markkina-arvosi ilman kuvaa!
29.12.2018 |
Tämä on kuvaton tinder. Millainen olisi sinun profiilisi? :)
Kommentit (681)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa useampi nainen ilmaisi kiinnostuksen itsensä lyhyehköksi ja hoikaksi maininneeseen herra 46:teen. Hän oli keskustelutaitoinen ja -haluinen, vaikutti muutenkin mukavalta ja kiinnostavalta persoonalta. Hän sai ehdotuksia profiiliinsa, yhdeksikään ongelmakohdaksi ei mainittu hänen pituuttaan.
Niin juuri. Koska herra 46 antoi itsestään itsevarman kuvan ja siitä kumpusi mukavaa tasapainoista leppoisuutta. Herätti luottamuksen. Hänen tapauksessaan tuli tunne, että lyhyys on sivuseikka, vaikka kyllä sen tiedon sieltä noteerasinkin.
Näin naisnäkökulmasta miehen lyhyyden suurin ongelma on sen aiheuttama itsetunnon puute miehessä. Se hyvin äkkiä kääntyy myös naisen koon kritisoimiseksi, koska tavallisenkokoinen tai vähän kookkaampi nainen saa miehen tuntemaan itsensä vielä pienemmäksi. Ja se selvästi usein syö miestä.
Itsevarma lyhyt mies pärjää naisten silmissä lähes siinä kuin iso ja raamikaskin. Sanon sen takia "lähes" että onhan se rehellisyyden nimissä todettava, että miehen isokokoisuudessa on myös jotain biologisesti vetoavaa. Vähän niin kuin naisen tiimalasimuodossa.
Nimenomaan näin! Pituus ei ole ongelma, vaan se, että mies on tehnyt pituudestaan ongelman.
Olen pitkähkö nainen ja paras iskurepliikki koskaan on tullut reilusti alle 170 cm pituisen miehen suusta. Hän käveli luokseni ja sanoi; "meidän koko suku on tällaisia pätkiä, joten pitkä nainen kiinnostaisi, jotta saadaan sukua jatkettua". Hänelle oma pituus ei ollut mikään ongelma. Ei meille parisuhdetta syntynyt tyysti erilaisten tulevaisuuden toiveiden johdosta, mutta sitäkin intohimoisempi, liki kaksi vuotta kestänyt seksisuhde syntyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 36v. nainen. Sopusuhtainen, hyvännäköinen ja ulospäinsuuntautunut.
Harrastan monipuolisesti liikuntaa (jooga, salitreenit, juoksu ja pyöräily) ja kokeilen mielelläni uusia lajeja.
Vapaa-ajalla liikun luonnossa, teen käsitöitä ja kirjoitan runoja ja tarinoita. Nautin hetkistä teatterin tai taiteen parissa, oli se sitten lasten, ystävien tai kumppanin seurassa.
Luonteeltani olen maanläheinen, avoin, ystävällinen ja huomaavainen. Arvostan toisissa ihmisissä samoja asioita. Pidän tärkeänä myös perhekeskeisyyttä, lähimmäisenrakkautta ja tiedostavaa asennetta, esim. ympäristöasioissa. Arvopohjan pitää kumppanillani olla samankaltainen.
Olen korkeakoulutettu ja omillani pärjäävä ja oletan sitä myös vastapuolelta.
Sydämmessäni kannan jo kahta lasta, mutta rakkautta riittää vielä jaettavaksi ihanalle ihmiselle. Lapsiluku on kuitenkin jo täynnä kahden riskiraskauden jäljiltä.
Mieheltä toivon erityisesti huomaavaisuutta, aktiivisuutta ja hyvää huumorintajua. Arvostan myös kykyä heittäytyä hetkeen ja nauttia elämän eteen tuomista mahdollisuuksista.
Oletko se sinä? ;)
Vierailija kirjoitti:
7-kymppinen mies, naimisissa. Kolme aikuista lasta. Kanditutkinto yliopistosta. Omat, harmaantuneet hiukset.
Tykkään musiikista, soitan saksofonia. Luen paljon. Kovin liikunnallinen en ole, pyöräily on kivaa. Matkustan mieluusti lähialueille ja Euroopan kaupunkeihin.
Keskustelukykyiset naiset ovat makuuni. Pystyn puhumaan monenlaisista aiheista. Yleissivistykseni on hyvä.
Mä olen se muodokas blondi tuolta ekalta sivulta. Olenko sulle liian nuori, 62 v? Oletko isoisä? Se olisi plussaa. Keskustelutaito ja yleissivistys vetosivat. Laittaisin viestiä, jollen olisi jo naimisissa. En tosin tykkää pakkaamisesta ja siksi en matkustele juurikaan. Mutta potentiaalinen mätch olisit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa useampi nainen ilmaisi kiinnostuksen itsensä lyhyehköksi ja hoikaksi maininneeseen herra 46:teen. Hän oli keskustelutaitoinen ja -haluinen, vaikutti muutenkin mukavalta ja kiinnostavalta persoonalta. Hän sai ehdotuksia profiiliinsa, yhdeksikään ongelmakohdaksi ei mainittu hänen pituuttaan.
Niin juuri. Koska herra 46 antoi itsestään itsevarman kuvan ja siitä kumpusi mukavaa tasapainoista leppoisuutta. Herätti luottamuksen. Hänen tapauksessaan tuli tunne, että lyhyys on sivuseikka, vaikka kyllä sen tiedon sieltä noteerasinkin.
Näin naisnäkökulmasta miehen lyhyyden suurin ongelma on sen aiheuttama itsetunnon puute miehessä. Se hyvin äkkiä kääntyy myös naisen koon kritisoimiseksi, koska tavallisenkokoinen tai vähän kookkaampi nainen saa miehen tuntemaan itsensä vielä pienemmäksi. Ja se selvästi usein syö miestä.
Itsevarma lyhyt mies pärjää naisten silmissä lähes siinä kuin iso ja raamikaskin. Sanon sen takia "lähes" että onhan se rehellisyyden nimissä todettava, että miehen isokokoisuudessa on myös jotain biologisesti vetoavaa. Vähän niin kuin naisen tiimalasimuodossa.
Livenä tai kuvan kanssa on eri tilanne. Täällähän voi kuvitella että 46 on vaikka 177m jalkapalloilijanvartaloinen miljonääriperijäkomistus.
Jos kyseessä oli tyyppi joka jaaritteli kyökkipsykologiasta jonkun naisista kanssa niin just niitä tapauksia joille sanotaan että "olisit kiinnostava mutta en etsi just nyt suhdetta kenenkään kanssa" (ja seuraavalla viikolla ollaan parisuhteessa kun hups se vain tapahtui, ja mies nyt vain sattui olemaan 185cm).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
7-kymppinen mies, naimisissa. Kolme aikuista lasta. Kanditutkinto yliopistosta. Omat, harmaantuneet hiukset.
Tykkään musiikista, soitan saksofonia. Luen paljon. Kovin liikunnallinen en ole, pyöräily on kivaa. Matkustan mieluusti lähialueille ja Euroopan kaupunkeihin.
Keskustelukykyiset naiset ovat makuuni. Pystyn puhumaan monenlaisista aiheista. Yleissivistykseni on hyvä.Mä olen se muodokas blondi tuolta ekalta sivulta. Olenko sulle liian nuori, 62 v? Oletko isoisä? Se olisi plussaa. Keskustelutaito ja yleissivistys vetosivat. Laittaisin viestiä, jollen olisi jo naimisissa. En tosin tykkää pakkaamisesta ja siksi en matkustele juurikaan. Mutta potentiaalinen mätch olisit!
Et ollenkaan liian nuori! Vaikutat kivalta ja viehättävältä. Isoisä olen, mutta sehän ei enä ole omaa ansiota...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Syy miksi lyhyys on ongelma on koska miehet itse tekevät asiasta ongelman ja heillä on alemmuuskompleksi siitä"
lololololol
Palstallahan on aika ajoin ketjuja joissa lyhyet miehet kertoo ettei naisen pituus ole mikään ongelma, ja että he jopa tykkäävät pitkistä naisista.
Vastaus näihin:
"Katselisit lyhyitä ja lihavia naisia, pitkälle kuuluu pitkä!!!1"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa useampi nainen ilmaisi kiinnostuksen itsensä lyhyehköksi ja hoikaksi maininneeseen herra 46:teen. Hän oli keskustelutaitoinen ja -haluinen, vaikutti muutenkin mukavalta ja kiinnostavalta persoonalta. Hän sai ehdotuksia profiiliinsa, yhdeksikään ongelmakohdaksi ei mainittu hänen pituuttaan.
Niin juuri. Koska herra 46 antoi itsestään itsevarman kuvan ja siitä kumpusi mukavaa tasapainoista leppoisuutta. Herätti luottamuksen. Hänen tapauksessaan tuli tunne, että lyhyys on sivuseikka, vaikka kyllä sen tiedon sieltä noteerasinkin.
Näin naisnäkökulmasta miehen lyhyyden suurin ongelma on sen aiheuttama itsetunnon puute miehessä. Se hyvin äkkiä kääntyy myös naisen koon kritisoimiseksi, koska tavallisenkokoinen tai vähän kookkaampi nainen saa miehen tuntemaan itsensä vielä pienemmäksi. Ja se selvästi usein syö miestä.
Itsevarma lyhyt mies pärjää naisten silmissä lähes siinä kuin iso ja raamikaskin. Sanon sen takia "lähes" että onhan se rehellisyyden nimissä todettava, että miehen isokokoisuudessa on myös jotain biologisesti vetoavaa. Vähän niin kuin naisen tiimalasimuodossa.
Livenä tai kuvan kanssa on eri tilanne. Täällähän voi kuvitella että 46 on vaikka 177m jalkapalloilijanvartaloinen miljonääriperijäkomistus.
Jos kyseessä oli tyyppi joka jaaritteli kyökkipsykologiasta jonkun naisista kanssa niin just niitä tapauksia joille sanotaan että "olisit kiinnostava mutta en etsi just nyt suhdetta kenenkään kanssa" (ja seuraavalla viikolla ollaan parisuhteessa kun hups se vain tapahtui, ja mies nyt vain sattui olemaan 185cm).
Ei sinullakaan kyllä kovin hyvin mene. Ajattelitko viettää uv-aaton kotona netissä ja sitten jatkaa ensi vuodenkin toistellen sitä, että yksinäisyytesi johtuu vain siitä, kun naisille ei kelpaa lyhyt mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa useampi nainen ilmaisi kiinnostuksen itsensä lyhyehköksi ja hoikaksi maininneeseen herra 46:teen. Hän oli keskustelutaitoinen ja -haluinen, vaikutti muutenkin mukavalta ja kiinnostavalta persoonalta. Hän sai ehdotuksia profiiliinsa, yhdeksikään ongelmakohdaksi ei mainittu hänen pituuttaan.
Niin juuri. Koska herra 46 antoi itsestään itsevarman kuvan ja siitä kumpusi mukavaa tasapainoista leppoisuutta. Herätti luottamuksen. Hänen tapauksessaan tuli tunne, että lyhyys on sivuseikka, vaikka kyllä sen tiedon sieltä noteerasinkin.
Näin naisnäkökulmasta miehen lyhyyden suurin ongelma on sen aiheuttama itsetunnon puute miehessä. Se hyvin äkkiä kääntyy myös naisen koon kritisoimiseksi, koska tavallisenkokoinen tai vähän kookkaampi nainen saa miehen tuntemaan itsensä vielä pienemmäksi. Ja se selvästi usein syö miestä.
Itsevarma lyhyt mies pärjää naisten silmissä lähes siinä kuin iso ja raamikaskin. Sanon sen takia "lähes" että onhan se rehellisyyden nimissä todettava, että miehen isokokoisuudessa on myös jotain biologisesti vetoavaa. Vähän niin kuin naisen tiimalasimuodossa.
Nimenomaan näin! Pituus ei ole ongelma, vaan se, että mies on tehnyt pituudestaan ongelman.
Olen pitkähkö nainen ja paras iskurepliikki koskaan on tullut reilusti alle 170 cm pituisen miehen suusta. Hän käveli luokseni ja sanoi; "meidän koko suku on tällaisia pätkiä, joten pitkä nainen kiinnostaisi, jotta saadaan sukua jatkettua". Hänelle oma pituus ei ollut mikään ongelma. Ei meille parisuhdetta syntynyt tyysti erilaisten tulevaisuuden toiveiden johdosta, mutta sitäkin intohimoisempi, liki kaksi vuotta kestänyt seksisuhde syntyi.
Mielestäni itsevarmuus vain korostuu, kun ihminen uskaltaa ns. ongelmastaan huolimatta lähestyä ja tehdä tuttavuutta. Tulee sellainen olo, ettei tämän miehen kanssa tarvitse murehtia siitä, että hänen elämänsä murtuisi jonkin pikkujutun vuoksi.
No ketjun nimihän oli "testaa markkina-arvosi".
Miehen MA mestari pikkukakkosen oppien mukaan
- pituus
- raamikkuus
- koulutus, ammatti, raha, status
- itsevarmuus, määrätietoisuus, kunnianhimo
- pelimiestaidot, eli kyky viedä
Vaikuttaisi pitävän aika hyvin paikkansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ketjun nimihän oli "testaa markkina-arvosi".
Miehen MA mestari pikkukakkosen oppien mukaan
- pituus
- raamikkuus
- koulutus, ammatti, raha, status
- itsevarmuus, määrätietoisuus, kunnianhimo
- pelimiestaidot, eli kyky viedä
Vaikuttaisi pitävän aika hyvin paikkansa!
Selitä minulle: Jos kerran uskot tuohon mantraasi ja itse olet pieni ja hintelä mies, niin miksi et luovuta? Miksi et unohda naisia ja keskity elämässäsi johonkin muuhun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa useampi nainen ilmaisi kiinnostuksen itsensä lyhyehköksi ja hoikaksi maininneeseen herra 46:teen. Hän oli keskustelutaitoinen ja -haluinen, vaikutti muutenkin mukavalta ja kiinnostavalta persoonalta. Hän sai ehdotuksia profiiliinsa, yhdeksikään ongelmakohdaksi ei mainittu hänen pituuttaan.
Niin juuri. Koska herra 46 antoi itsestään itsevarman kuvan ja siitä kumpusi mukavaa tasapainoista leppoisuutta. Herätti luottamuksen. Hänen tapauksessaan tuli tunne, että lyhyys on sivuseikka, vaikka kyllä sen tiedon sieltä noteerasinkin.
Näin naisnäkökulmasta miehen lyhyyden suurin ongelma on sen aiheuttama itsetunnon puute miehessä. Se hyvin äkkiä kääntyy myös naisen koon kritisoimiseksi, koska tavallisenkokoinen tai vähän kookkaampi nainen saa miehen tuntemaan itsensä vielä pienemmäksi. Ja se selvästi usein syö miestä.
Itsevarma lyhyt mies pärjää naisten silmissä lähes siinä kuin iso ja raamikaskin. Sanon sen takia "lähes" että onhan se rehellisyyden nimissä todettava, että miehen isokokoisuudessa on myös jotain biologisesti vetoavaa. Vähän niin kuin naisen tiimalasimuodossa.
Livenä tai kuvan kanssa on eri tilanne. Täällähän voi kuvitella että 46 on vaikka 177m jalkapalloilijanvartaloinen miljonääriperijäkomistus.
Jos kyseessä oli tyyppi joka jaaritteli kyökkipsykologiasta jonkun naisista kanssa niin just niitä tapauksia joille sanotaan että "olisit kiinnostava mutta en etsi just nyt suhdetta kenenkään kanssa" (ja seuraavalla viikolla ollaan parisuhteessa kun hups se vain tapahtui, ja mies nyt vain sattui olemaan 185cm).
Minun mielestäni tämä komentti riittää siihen, että voimme tämän kaverin kohdalla todeta: Yritimme parhammee, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä. Emme voi muuta kuin jatkaa elämäämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-54v
-tupakkia palaa
-viinaa lääkkeeski ;))))
-lempi musiikki: harju & pöntinen
-suosikki näyttelijä: nuori samuli eedelmanni
-velkaa
-univelkaa
-suosikki ruoka: spagetti karbonaara
-miss alaveteli vm -82
-eronnut kaksi kertaa, mutta ukot oli kelvottomia vätyksiä!!
-22-vuotias poika, vähän hitaan puoleinen mutta mukava. tunnistaa noin 40 suomen kielistä sanaa ja osaa kuukaudet kesäkuuhun asti,,
-käynyt alavetelin vedon peleissä vuodesta 83'
-S-ryhmän omistaja asiakas
-Popeda on paras,,, LIHAA JA PERUNAA ;DDDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa useampi nainen ilmaisi kiinnostuksen itsensä lyhyehköksi ja hoikaksi maininneeseen herra 46:teen. Hän oli keskustelutaitoinen ja -haluinen, vaikutti muutenkin mukavalta ja kiinnostavalta persoonalta. Hän sai ehdotuksia profiiliinsa, yhdeksikään ongelmakohdaksi ei mainittu hänen pituuttaan.
Niin juuri. Koska herra 46 antoi itsestään itsevarman kuvan ja siitä kumpusi mukavaa tasapainoista leppoisuutta. Herätti luottamuksen. Hänen tapauksessaan tuli tunne, että lyhyys on sivuseikka, vaikka kyllä sen tiedon sieltä noteerasinkin.
Näin naisnäkökulmasta miehen lyhyyden suurin ongelma on sen aiheuttama itsetunnon puute miehessä. Se hyvin äkkiä kääntyy myös naisen koon kritisoimiseksi, koska tavallisenkokoinen tai vähän kookkaampi nainen saa miehen tuntemaan itsensä vielä pienemmäksi. Ja se selvästi usein syö miestä.
Itsevarma lyhyt mies pärjää naisten silmissä lähes siinä kuin iso ja raamikaskin. Sanon sen takia "lähes" että onhan se rehellisyyden nimissä todettava, että miehen isokokoisuudessa on myös jotain biologisesti vetoavaa. Vähän niin kuin naisen tiimalasimuodossa.
Nimenomaan näin! Pituus ei ole ongelma, vaan se, että mies on tehnyt pituudestaan ongelman.
Olen pitkähkö nainen ja paras iskurepliikki koskaan on tullut reilusti alle 170 cm pituisen miehen suusta. Hän käveli luokseni ja sanoi; "meidän koko suku on tällaisia pätkiä, joten pitkä nainen kiinnostaisi, jotta saadaan sukua jatkettua". Hänelle oma pituus ei ollut mikään ongelma. Ei meille parisuhdetta syntynyt tyysti erilaisten tulevaisuuden toiveiden johdosta, mutta sitäkin intohimoisempi, liki kaksi vuotta kestänyt seksisuhde syntyi.
Mielestäni itsevarmuus vain korostuu, kun ihminen uskaltaa ns. ongelmastaan huolimatta lähestyä ja tehdä tuttavuutta. Tulee sellainen olo, ettei tämän miehen kanssa tarvitse murehtia siitä, että hänen elämänsä murtuisi jonkin pikkujutun vuoksi.
Tässä on paljon totuutta.
Vuosia sitten oli sellainen tilanne että minusta kiinnostui vain naiset jotka ei parempaa saaneet. V.tutti saada lähestymiset parilta naiselta jotka oli alkuillan kuolanneet komeaa laumanjohtajamiestä tai bändin solistia, mutta sitten pakkien jälkeen tulivat mun juttusille.
Päätin uhmassani että jokainen lähestyjä saa pakit enkä lähesty ketään ellei mimmi ole selkeästi mua pidempi, hoikka ja h.vetin huoliteltu. Pakkejahan siinä lähinnä tuli, mutta yllättävän positiivinen vastaanotto ja lopulta tulikin naurahdus ja taksin kyytiin sitten.
Pariutuminen on tavallaan romanttista ja tavallaan tylyä puuhaa. On aitoa rakkautta, mutta se taustalla lymyävä tasojen ja markkina-arvojen mekanismi on totta. Naiset on siitä kellontarkkoja, sanoivat mitä sanoivat. Miehen kannalta plussa on että yhdellä asialla voi kompensoida toista. Niin kuin sillä aina penätyllä itsevarmuudella.
Mun mielestä trick on vaikka sitten huijata itseään ettei tasoja ole ja voit saada vaikka Megan Foxin. Fake it till you make it.
t. lyhyt mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa useampi nainen ilmaisi kiinnostuksen itsensä lyhyehköksi ja hoikaksi maininneeseen herra 46:teen. Hän oli keskustelutaitoinen ja -haluinen, vaikutti muutenkin mukavalta ja kiinnostavalta persoonalta. Hän sai ehdotuksia profiiliinsa, yhdeksikään ongelmakohdaksi ei mainittu hänen pituuttaan.
Niin juuri. Koska herra 46 antoi itsestään itsevarman kuvan ja siitä kumpusi mukavaa tasapainoista leppoisuutta. Herätti luottamuksen. Hänen tapauksessaan tuli tunne, että lyhyys on sivuseikka, vaikka kyllä sen tiedon sieltä noteerasinkin.
Näin naisnäkökulmasta miehen lyhyyden suurin ongelma on sen aiheuttama itsetunnon puute miehessä. Se hyvin äkkiä kääntyy myös naisen koon kritisoimiseksi, koska tavallisenkokoinen tai vähän kookkaampi nainen saa miehen tuntemaan itsensä vielä pienemmäksi. Ja se selvästi usein syö miestä.
Itsevarma lyhyt mies pärjää naisten silmissä lähes siinä kuin iso ja raamikaskin. Sanon sen takia "lähes" että onhan se rehellisyyden nimissä todettava, että miehen isokokoisuudessa on myös jotain biologisesti vetoavaa. Vähän niin kuin naisen tiimalasimuodossa.
Livenä tai kuvan kanssa on eri tilanne. Täällähän voi kuvitella että 46 on vaikka 177m jalkapalloilijanvartaloinen miljonääriperijäkomistus.
Jos kyseessä oli tyyppi joka jaaritteli kyökkipsykologiasta jonkun naisista kanssa niin just niitä tapauksia joille sanotaan että "olisit kiinnostava mutta en etsi just nyt suhdetta kenenkään kanssa" (ja seuraavalla viikolla ollaan parisuhteessa kun hups se vain tapahtui, ja mies nyt vain sattui olemaan 185cm).
Minun mielestäni tämä komentti riittää siihen, että voimme tämän kaverin kohdalla todeta: Yritimme parhammee, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä. Emme voi muuta kuin jatkaa elämäämme.
Jos pitäisi valita mies uuden vuoden treffeille
Joka valitsisi miehen 46, yläpeukku
Joka valitsisi tämän jankkaajan, alapeukku
Ei kumpaakaan, älä äänestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin ketjussa useampi nainen ilmaisi kiinnostuksen itsensä lyhyehköksi ja hoikaksi maininneeseen herra 46:teen. Hän oli keskustelutaitoinen ja -haluinen, vaikutti muutenkin mukavalta ja kiinnostavalta persoonalta. Hän sai ehdotuksia profiiliinsa, yhdeksikään ongelmakohdaksi ei mainittu hänen pituuttaan.
Niin juuri. Koska herra 46 antoi itsestään itsevarman kuvan ja siitä kumpusi mukavaa tasapainoista leppoisuutta. Herätti luottamuksen. Hänen tapauksessaan tuli tunne, että lyhyys on sivuseikka, vaikka kyllä sen tiedon sieltä noteerasinkin.
Näin naisnäkökulmasta miehen lyhyyden suurin ongelma on sen aiheuttama itsetunnon puute miehessä. Se hyvin äkkiä kääntyy myös naisen koon kritisoimiseksi, koska tavallisenkokoinen tai vähän kookkaampi nainen saa miehen tuntemaan itsensä vielä pienemmäksi. Ja se selvästi usein syö miestä.
Itsevarma lyhyt mies pärjää naisten silmissä lähes siinä kuin iso ja raamikaskin. Sanon sen takia "lähes" että onhan se rehellisyyden nimissä todettava, että miehen isokokoisuudessa on myös jotain biologisesti vetoavaa. Vähän niin kuin naisen tiimalasimuodossa.
Nimenomaan näin! Pituus ei ole ongelma, vaan se, että mies on tehnyt pituudestaan ongelman.
Olen pitkähkö nainen ja paras iskurepliikki koskaan on tullut reilusti alle 170 cm pituisen miehen suusta. Hän käveli luokseni ja sanoi; "meidän koko suku on tällaisia pätkiä, joten pitkä nainen kiinnostaisi, jotta saadaan sukua jatkettua". Hänelle oma pituus ei ollut mikään ongelma. Ei meille parisuhdetta syntynyt tyysti erilaisten tulevaisuuden toiveiden johdosta, mutta sitäkin intohimoisempi, liki kaksi vuotta kestänyt seksisuhde syntyi.
Mielestäni itsevarmuus vain korostuu, kun ihminen uskaltaa ns. ongelmastaan huolimatta lähestyä ja tehdä tuttavuutta. Tulee sellainen olo, ettei tämän miehen kanssa tarvitse murehtia siitä, että hänen elämänsä murtuisi jonkin pikkujutun vuoksi.
Tässä on paljon totuutta.
Vuosia sitten oli sellainen tilanne että minusta kiinnostui vain naiset jotka ei parempaa saaneet. V.tutti saada lähestymiset parilta naiselta jotka oli alkuillan kuolanneet komeaa laumanjohtajamiestä tai bändin solistia, mutta sitten pakkien jälkeen tulivat mun juttusille.
Päätin uhmassani että jokainen lähestyjä saa pakit enkä lähesty ketään ellei mimmi ole selkeästi mua pidempi, hoikka ja h.vetin huoliteltu. Pakkejahan siinä lähinnä tuli, mutta yllättävän positiivinen vastaanotto ja lopulta tulikin naurahdus ja taksin kyytiin sitten.
Pariutuminen on tavallaan romanttista ja tavallaan tylyä puuhaa. On aitoa rakkautta, mutta se taustalla lymyävä tasojen ja markkina-arvojen mekanismi on totta. Naiset on siitä kellontarkkoja, sanoivat mitä sanoivat. Miehen kannalta plussa on että yhdellä asialla voi kompensoida toista. Niin kuin sillä aina penätyllä itsevarmuudella.
Mun mielestä trick on vaikka sitten huijata itseään ettei tasoja ole ja voit saada vaikka Megan Foxin. Fake it till you make it.
t. lyhyt mies
Harvemmin tapaa ihmistä, jota avoin ja itsevarma lähestyminen rumentaisi, ellei se sitten yhdisty johonkin negatiiviseen piirteeseen (esimerkiksi mielistelyyn tai leuhkaan olemukseen). Peruspositiivinen suhtautuminen itseen pitäisi olla lähtökohtana kaikessa deittailussa. Sen jälkeen onkin kyse enemmän siitä, kuka tykkää tyttärestä ja kuka äidistä...
Vierailija kirjoitti:
Mies, 34v
Pysyvästi parisuhdemarkkinoiden ulkopuolella koska en omaa naisia kiinnostavia ominaisuuksia, eikä ole kiinnostusta kolhia itseluottamusta lisää.
170cm, hoikka, epämaskuliininen ulkonäkö. Liikunnallinen kyllä mutta en lihaksikas.
Pienipalkkaisessa työssä, tradenomi, asun pienessä asunnossa. Tavoitteita on mutta ei rahaan, omaisuuteen ja "statukseen" liittyviä. Haaveilija ja pohtija, ei ollenkaan tekijämies.
Kuten tuossa yllä olevassa (ja trollihenkisyydestään huolimatta yllättävän loogisessa) kyselyssä, -30 siitä että haluaisin naisen vievän. Ja -15 päälle siitä että tykkäisin hellyydestä mutta en rajusta menosta, paitsi korkeintaan jos nainen vie. Lisää miinuksia melkein jokaisesta kohdasta.
Plussat. Olen luotettava, ystävällinen, omaan hyvät käytöstavat ja yleissivistyksen koska luen paljon. Puhelias tuttujen kanssa mutta ujo alkuun. Naispuolisten ystävien mielestä hauska ja hyvää seuraa, etenkin korkeakoulutetut naiset tuntuvat viihtyvän seurassani. Eli mukava mies kaverina, äidin ja tuttujen mielestä.
Ei seurustelukokemusta.
Vain hieman lisää itseluottamusta ja olisit täydellinen paketti. Itse tykkään kuvauksen kaltaisista miehistä. Okei, ihanne pituudessa olisi joku 180, mutta ei toi ois 170 mikään este, oon itse lyhyempi ja on mulla ollut tuonkin pituinen seurustelukumppani. Ehdottomasti eniten viehättää hoikka ja ns. epämaskuliininen kroppa, lukeneisuus, pohdiskelu- ja keskustelutaidot jne. Ja tunnen aina vetoa juuri hieman hiljaisempiin, niihin seurueessa vetäytyvämpiin miehiin. En ole sinkku, mutta mun mies ei tosta kuvauksesta oikeastaan paljoa poikkea.
Musta tuntuu, että mediasta ym. tungetaan tosi paljon harhakuvaa siitäkin, minkälainen mies on ns. ihannemies ja se kuva on hyvin yksipuolinen, vaikka oikeasti makuja on monia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies, 34v
Pysyvästi parisuhdemarkkinoiden ulkopuolella koska en omaa naisia kiinnostavia ominaisuuksia, eikä ole kiinnostusta kolhia itseluottamusta lisää.
170cm, hoikka, epämaskuliininen ulkonäkö. Liikunnallinen kyllä mutta en lihaksikas.
Pienipalkkaisessa työssä, tradenomi, asun pienessä asunnossa. Tavoitteita on mutta ei rahaan, omaisuuteen ja "statukseen" liittyviä. Haaveilija ja pohtija, ei ollenkaan tekijämies.
Kuten tuossa yllä olevassa (ja trollihenkisyydestään huolimatta yllättävän loogisessa) kyselyssä, -30 siitä että haluaisin naisen vievän. Ja -15 päälle siitä että tykkäisin hellyydestä mutta en rajusta menosta, paitsi korkeintaan jos nainen vie. Lisää miinuksia melkein jokaisesta kohdasta.
Plussat. Olen luotettava, ystävällinen, omaan hyvät käytöstavat ja yleissivistyksen koska luen paljon. Puhelias tuttujen kanssa mutta ujo alkuun. Naispuolisten ystävien mielestä hauska ja hyvää seuraa, etenkin korkeakoulutetut naiset tuntuvat viihtyvän seurassani. Eli mukava mies kaverina, äidin ja tuttujen mielestä.
Ei seurustelukokemusta.
Vain hieman lisää itseluottamusta ja olisit täydellinen paketti. Itse tykkään kuvauksen kaltaisista miehistä. Okei, ihanne pituudessa olisi joku 180, mutta ei toi ois 170 mikään este, oon itse lyhyempi ja on mulla ollut tuonkin pituinen seurustelukumppani. Ehdottomasti eniten viehättää hoikka ja ns. epämaskuliininen kroppa, lukeneisuus, pohdiskelu- ja keskustelutaidot jne. Ja tunnen aina vetoa juuri hieman hiljaisempiin, niihin seurueessa vetäytyvämpiin miehiin. En ole sinkku, mutta mun mies ei tosta kuvauksesta oikeastaan paljoa poikkea.
Musta tuntuu, että mediasta ym. tungetaan tosi paljon harhakuvaa siitäkin, minkälainen mies on ns. ihannemies ja se kuva on hyvin yksipuolinen, vaikka oikeasti makuja on monia.
Eipä siihen mediaa tarvita. Meillä on työporukka johon kuuluu 8 miestä, iältään 30-45. Käydään joskus raflassa yhdessä juhlistamassa projektien valmistumista ym. Kukaan ei ole miesmalli tai toimitusjohtaja.
Naisten lähestymisistä sanoisin että 90% tulee pitkähkölle ja komealle, itsevarmalle ja hauskalle kaverille. Ehkä 10% pitkälle kaverille joka ei puhu kovin paljoa. Muita ei ole lähestytty koskaan.
Ei muutkaan kyllä ole ilman naisia kokonaan jääneet että ei sikäli, mutta kyllä toi kertoo aika hyvin siitä että on aika yhtenäinen maku ja sitten se mistä joustetaan.
Jos sinua kiinnostaa tylsistyä kanssani niin ota ihmeessä yhteyttä.
Olen erikoistunut hiljaisiin, kummallisiin hetkiin ja vaivaannuttavaan hiljaisuuteen.
Olen hoikka, urheilullinen, savuton ja lapseton 36-vuotias nainen. Rakastan työtäni ja muiden ihmisten kissoja.
SecretMoon kirjoitti:
Olen 36v. nainen. Sopusuhtainen, hyvännäköinen ja ulospäinsuuntautunut.
Harrastan monipuolisesti liikuntaa (jooga, salitreenit, juoksu ja pyöräily) ja kokeilen mielelläni uusia lajeja.
Vapaa-ajalla liikun luonnossa, teen käsitöitä ja kirjoitan runoja ja tarinoita. Nautin hetkistä teatterin tai taiteen parissa, oli se sitten lasten, ystävien tai kumppanin seurassa.
Luonteeltani olen maanläheinen, avoin, ystävällinen ja huomaavainen. Arvostan toisissa ihmisissä samoja asioita. Pidän tärkeänä myös perhekeskeisyyttä, lähimmäisenrakkautta ja tiedostavaa asennetta, esim. ympäristöasioissa. Arvopohjan pitää kumppanillani olla samankaltainen.
Olen korkeakoulutettu ja omillani pärjäävä ja oletan sitä myös vastapuolelta.
Sydämmessäni kannan jo kahta lasta, mutta rakkautta riittää vielä jaettavaksi ihanalle ihmiselle. Lapsiluku on kuitenkin jo täynnä kahden riskiraskauden jäljiltä.
Mieheltä toivon erityisesti huomaavaisuutta, aktiivisuutta ja hyvää huumorintajua. Arvostan myös kykyä heittäytyä hetkeen ja nauttia elämän eteen tuomista mahdollisuuksista.Oletko se sinä? ;)
Uskoisin että aika vamasti vientiä on, ainakin itseä kiinnostava just luovuus.
Juu, juu, tuon olet nyt kertonut jo ihan riittävän monta kertaa. Haluaisin nyt keskustella niiden ihmisten kanssa, jotka eivät ole juuttuneet hokemaan tiettyä mantraa. Elä sinä onnellisena tuon ajatusmaailmasi kanssa.