Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Syrjäytyneitä teininä, millaisia olette aikuisena?
28.12.2018 |
Itse olen syrjäytynyt teini, ei yhtään kaveria ole ollut 3 vuoteen. Ei harrastuksia, joka päivä makaan vaan sängyssä tekemättä mitään. Masennuksen takia en jaksa käydä edes kävelyllä, ainoa kaveri on kissani. Onko täällä jotain sellaisia aikuisia, jotka olitte samassa tilanteessa teininä? Millaisia olette nyt?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Hanki apua.
Olen jo avun parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, en tiedä olinko syrjäytynyt. Koulussa meni ok. Kaverit vähissä, ja välillä masennusjaksoja. Työssä käyn nyt keski-iässä, mutten koulutusta vastaavassa työssä. Ehkä olen "alisuoriutuja" jonkun mielestä. Elätän kuitenkin itseni, se on tärkeää. Elämässä on ollut hyviä ja huonoja hetkiä. Mutta elämä voittaa.
Eläin on hyvä ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki apua.
Olen jo avun parissa.
Äjaa.... jos tarkotat tätä paikkaa, nii täält ei sitä ainakaan saa.
Vierailija kirjoitti:
No, en tiedä olinko syrjäytynyt. Koulussa meni ok. Kaverit vähissä, ja välillä masennusjaksoja. Työssä käyn nyt keski-iässä, mutten koulutusta vastaavassa työssä. Ehkä olen "alisuoriutuja" jonkun mielestä. Elätän kuitenkin itseni, se on tärkeää. Elämässä on ollut hyviä ja huonoja hetkiä. Mutta elämä voittaa.
Eläin on hyvä ystävä.
Joo, eläin on hyvä ystävä. Välillä (aina) kaipaa vaan sitä oikeaakin kaveria.
Olen edelleen syrjäytynyt näin aikuisena. Tosin se on ehkä aavistuksen verran omaakin vikaani. Eniveis, erakoiduin 17-vuotiaana, ja nyt olen 42v. Olen töissä mutta se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen edelleen syrjäytynyt näin aikuisena. Tosin se on ehkä aavistuksen verran omaakin vikaani. Eniveis, erakoiduin 17-vuotiaana, ja nyt olen 42v. Olen töissä mutta se siitä.
Ikävä kuulla, musta tuntuu että mun elämä tulee menemään samalla lailla. Itse olen nyt 17v.
Et ole syrjäytynyt, vaan masentunut! Aina ei jaksa. Masennukseen saa apua lääkkeistä ja psykoterapiasta. Siitä toipuu. Masennuskausia voi tulla elämän aikana uudestaan, mutta niistäkin toipuu. Silityksiä kissalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monien vaiheiden jälkeen elämäni on ok. Lapsi ja koira. Mukava koti. Saa olla rauhassa ja ajatella ja tuntea kuten haluaa.
Elämä on aaltoliikettä.
Kun ihmisiltä otetaan tittelit ja vaatteet pois aika samanlaisii ollaan.
Kaikilla oikeus omanarvontuntoon ja itselle sopivaan ja hyvään elämään.
Jätin koulun kesken ja yläaste meni kotona maatessa ja viikonloppuisin päihteitä käyttäessä. Elämä koheni kun pääsin kotoa ja ongelmaisesta kaveripiiristä. Sittemmin kiinnostuin opiskelusta ja päädyin yliopistoon.
Olen ihan tavallinen työssäkäyvä perheenäiti. Muista että toivoa on!
Alue: Aihe vapaa
Hanki apua.