Kauniilla elämä helpompaa?

Vierailija kirjoitti:

Minua ainakin pelottaa kauniin naisen ulkonäkö, enkä edes vaivaudu tekemään tuttavuutta. Varmasti niin paljon tunkua muista ihmisistä, ettei ole mitenkään vaivan arvoista alkaa siitä huomiosta kilpailemaan.

Vaivaudu vaan. Mä olen kaunis ja kaipaan kovasti miestä elämääni. Oikein toivon että joku, jossakin, tulisi juttelemaan ja tutustumaan ja homma lähtis siitä pyörimään.

Ja voin vannoa, mitään tunkua ei ole ollut. Ehkä moni ajattelee kuin sinä.

Ihan tavallinen suomalainen mies on se mitä mä haluan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ainakin pelottaa kauniin naisen ulkonäkö, enkä edes vaivaudu tekemään tuttavuutta. Varmasti niin paljon tunkua muista ihmisistä, ettei ole mitenkään vaivan arvoista alkaa siitä huomiosta kilpailemaan.

Vaivaudu vaan. Mä olen kaunis ja kaipaan kovasti miestä elämääni. Oikein toivon että joku, jossakin, tulisi juttelemaan ja tutustumaan ja homma lähtis siitä pyörimään.

Ja voin vannoa, mitään tunkua ei ole ollut. Ehkä moni ajattelee kuin sinä.

Ihan tavallinen suomalainen mies on se mitä mä haluan.

Mä en ole kaunis eikä minullekaan ole tunkua.

Mua aina mietityttää nämä kauniina itseään pitävät. Haluaisin nähdä kuvan. Olen nimittäin huomannut, että oikeasti todella kauniita naisia kehutaan harvoin. Varsinkin jos nainen on seksikäs, niin toiset naiset eivät kehu.

Helpommin kehutaan sellaisia, joita ei koeta uhkaksi. Juuri niitä seksittömiä naisia. Tai niitä, joita vähän säälitään...jos on vaikka ylipainoa tai iho-ongelmia ym. niitä tsempataan kehumalla.

Kaveri on tosi kaunis. Oli pahassa kolarissa ja keho on rakennettu uusiksi metallista. Ei ole kuulemma helppoa elämää. Lääkäri oli sanonut että onneksi naamaan ei jäänyt pysyviä vammoja! Ei haittaa vaikka muut raajat on mäsänä, onneksi naama selvisi vähillä kolhuilla.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen "niitä kauniita tyttöjä". Eli sattumalta tämän yhteiskunnan kauneuskäsitykseen sopiva. Tuohan on täysin arpapeliä, mitkä palikat minun naamaan ovat osuneet, joten en itse pidä itseäni tuollaisen sattumanvaraisen asian takia sen kummempana kuin ketään muutakaan, mutta olen huomannut, että etenkin toisilla naisilla on kovat ennakkokäsitykset minusta. Mieheni ystävien naisystävistä useampi oli minulle jopa ensimmäiset pari vuotta todella tylyjä ja sitten jossain kohtaa matkan varrella humalapäissään paljastivat, että eivät sietäneet että porukkaan tuli joku joka oli heidän mielestään kauniimpi kuin he ja että heillä kesti pitkään hyväksyä että olen mukava ja lämmin ihminen.  Ilmeisesti minua olisi ollut helpompi ajatella vain kauniina, koppavana ja kamalana ihmisenä. Minua suututtaa tuollainen kauheasti! Koko porukka on minusta kauniita ja upeita ihmisiä täynnä. Tuntuu, että porukkaan päästäkseni minun on pitänyt tehdä muita enemmän töitä osoittaakseni ettei minussa ole mitään kadehdittavaa. Ja hassua kyllä, humalapäissään kun alunperin ovat asiaa tunnustaneet niin toisinaan humalapäissän heidän puheistaan kuulee, etteivät ole vieläkään oikein asian päällä. Tuosta tulee aina kovin surullinen olo.

Olen huomannut saman. Naiset suhtautuvat usein vihamielisesti todella kauniisiin naisiin. Kaikkein pahin synti on, jos olet kauniskasvoinen ja lisäksi kurvikas, vaikka todella isorintainen. Turha odottaa kehuja muilta naisilta.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri on tosi kaunis. Oli pahassa kolarissa ja keho on rakennettu uusiksi metallista. Ei ole kuulemma helppoa elämää. Lääkäri oli sanonut että onneksi naamaan ei jäänyt pysyviä vammoja! Ei haittaa vaikka muut raajat on mäsänä, onneksi naama selvisi vähillä kolhuilla.

No olisiko hän muka onnellisempi, jos lääkärikin olisi sanonut vaikka "No ainakin naama ja keho on nyt samaa paria!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen "niitä kauniita tyttöjä". Eli sattumalta tämän yhteiskunnan kauneuskäsitykseen sopiva. Tuohan on täysin arpapeliä, mitkä palikat minun naamaan ovat osuneet, joten en itse pidä itseäni tuollaisen sattumanvaraisen asian takia sen kummempana kuin ketään muutakaan, mutta olen huomannut, että etenkin toisilla naisilla on kovat ennakkokäsitykset minusta. Mieheni ystävien naisystävistä useampi oli minulle jopa ensimmäiset pari vuotta todella tylyjä ja sitten jossain kohtaa matkan varrella humalapäissään paljastivat, että eivät sietäneet että porukkaan tuli joku joka oli heidän mielestään kauniimpi kuin he ja että heillä kesti pitkään hyväksyä että olen mukava ja lämmin ihminen.  Ilmeisesti minua olisi ollut helpompi ajatella vain kauniina, koppavana ja kamalana ihmisenä. Minua suututtaa tuollainen kauheasti! Koko porukka on minusta kauniita ja upeita ihmisiä täynnä. Tuntuu, että porukkaan päästäkseni minun on pitänyt tehdä muita enemmän töitä osoittaakseni ettei minussa ole mitään kadehdittavaa. Ja hassua kyllä, humalapäissään kun alunperin ovat asiaa tunnustaneet niin toisinaan humalapäissän heidän puheistaan kuulee, etteivät ole vieläkään oikein asian päällä. Tuosta tulee aina kovin surullinen olo.

Olen huomannut saman. Naiset suhtautuvat usein vihamielisesti todella kauniisiin naisiin. Kaikkein pahin synti on, jos olet kauniskasvoinen ja lisäksi kurvikas, vaikka todella isorintainen. Turha odottaa kehuja muilta naisilta.

Varmaan kaikki miesten kehut vähän lohduttaa. Joitain ei kehu kukaan.

Totta kai kauniilla onnistuu kaikki. Meidän rumien täytyy olla monta kertaa muuten parempia ja pätevämpiä jotta meidät otettaisiin tosissaan. Rumuus tekee elämän tosi vaikeaksi ja raskaaksi. Rumuus voi aiheuttaa jopa sen, että muut ihmiset pitävät kyllä viimeisen päälle huolen siitä, että kaikki menee pilalle. Koko elämä. En sääli itseäni. Nyt säälittää kyllä vähän.

Lisään vielä että ruman pärstä ärsyttää uskomattoman paljon ihmisiä. En lakkaa sitä koskaan ihmettelemästä.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai kauniilla onnistuu kaikki. Meidän rumien täytyy olla monta kertaa muuten parempia ja pätevämpiä jotta meidät otettaisiin tosissaan. Rumuus tekee elämän tosi vaikeaksi ja raskaaksi. Rumuus voi aiheuttaa jopa sen, että muut ihmiset pitävät kyllä viimeisen päälle huolen siitä, että kaikki menee pilalle. Koko elämä. En sääli itseäni. Nyt säälittää kyllä vähän.

Tämäpä tämä. Ulkonäkö on elämän tärkein asia, puhuivatpa ihmiset sisäisestä kaunedesta mitä vain.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minussa kauneus herättää kateutta enkä voi sille mitään. Pysyn erossa liian kauniista, koska en halua olla raivon vallassa koko ajan, enkä halua silti kiusatakaan näitä ihmisiä.

Jos pitäisi valita antaako jonkun raha summan rumalle vai kauniille ihmiselle, niin antaisin kyllä rumalle. Koska olettaisin, että kaunis on saanut elämässään etuja kauneuden takia ja tulee saamaan vastakin.

Tästä on ollut joku tutkimus, että kauniit saavat huonoa palvelua lääkärillä. Kaunis ei voi olla sairas ja avun tarpeessa, heitä ei uskota.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen "niitä kauniita tyttöjä". Eli sattumalta tämän yhteiskunnan kauneuskäsitykseen sopiva. Tuohan on täysin arpapeliä, mitkä palikat minun naamaan ovat osuneet, joten en itse pidä itseäni tuollaisen sattumanvaraisen asian takia sen kummempana kuin ketään muutakaan, mutta olen huomannut, että etenkin toisilla naisilla on kovat ennakkokäsitykset minusta. Mieheni ystävien naisystävistä useampi oli minulle jopa ensimmäiset pari vuotta todella tylyjä ja sitten jossain kohtaa matkan varrella humalapäissään paljastivat, että eivät sietäneet että porukkaan tuli joku joka oli heidän mielestään kauniimpi kuin he ja että heillä kesti pitkään hyväksyä että olen mukava ja lämmin ihminen.  Ilmeisesti minua olisi ollut helpompi ajatella vain kauniina, koppavana ja kamalana ihmisenä. Minua suututtaa tuollainen kauheasti! Koko porukka on minusta kauniita ja upeita ihmisiä täynnä. Tuntuu, että porukkaan päästäkseni minun on pitänyt tehdä muita enemmän töitä osoittaakseni ettei minussa ole mitään kadehdittavaa. Ja hassua kyllä, humalapäissään kun alunperin ovat asiaa tunnustaneet niin toisinaan humalapäissän heidän puheistaan kuulee, etteivät ole vieläkään oikein asian päällä. Tuosta tulee aina kovin surullinen olo.

Suuttuminen ei ratkaise mitään. Ihmisten "pitäisi" kohdella yhtä hyvin rumia ja kauniita, nuoria ja vanhoja, menestyneitä ja köyhiä, mutta eivät he kohtele. Olet huomannut, mikä on pelin henki ja se on hyvä, koska nyt sinulla on valtaa vaikuttaa omiin asioihisi. Tuossa tilanteessahan on vain kaksi vaihtoehtoa - tehdä se isompi työ, että saa itsensä porukoihin, tai olla tahallaan rumempi, jotta sopeutuu helpommin. Harva haluaa luopua siitä ulkonäöstä kuitenkaan, vaan kokeilee toista reittiä.

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä että ruman pärstä ärsyttää uskomattoman paljon ihmisiä. En lakkaa sitä koskaan ihmettelemästä.

Olin juuri tulossa sanomaan tämän! Kauniit naiset kertovat saavansa vihamielistä kohtelua muilta naisilta, eikä minulla ole syytä epäillä tämän todenperäisyyttä. Mutta voin omasta kokemuksestani kertoa, että ruman ihmisen naama ärsyttää sekä miehiä että naisia. 

Itselleni puhkesi myöhäisessä teini-iässä erittäin vaikea akne, ja voin sanoa, ettei saamani kohtelu ollut aina miellyttävää. Omassa koulussani sain olla rauhassa mutta jos menin käymään toiselle paikkakunnalle, minua osoiteltiin ja minulle naurettiin. Muutakin ikävää tapahtui, mm. väkivallalla uhkailua. 

Myöhemmin elämässäni oli lyhyt vaihe, jolloin olin "se nätti tyttö", tai nätihkö/näyttävä, mitä lie. Voin sanoa, että "nättinä" saa todellakin parempaa kohtelua kuin "rumana". Itse asiassa kohtelu oli kuin eri planeetalta. On helvetin masentavaa, miten paljon ulkonäkö vaikuttaa. Nyt alkaa itkettää.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai kauniilla onnistuu kaikki. Meidän rumien täytyy olla monta kertaa muuten parempia ja pätevämpiä jotta meidät otettaisiin tosissaan. Rumuus tekee elämän tosi vaikeaksi ja raskaaksi. Rumuus voi aiheuttaa jopa sen, että muut ihmiset pitävät kyllä viimeisen päälle huolen siitä, että kaikki menee pilalle. Koko elämä. En sääli itseäni. Nyt säälittää kyllä vähän.

Tämäpä tämä. Ulkonäkö on elämän tärkein asia, puhuivatpa ihmiset sisäisestä kaunedesta mitä vain.

Kauniit puhuu sisäisestä kauneudesta eniten, koska eivät tiedä miten paljon se kauneus vaikuttaakaan (esim kumppanin ja työn saannissa, muiden ihmisten suhtautumisessa jne). Siksi harvemmin näkee kovin naiiveja keski-ikäisiä, kun he ovat jo ulkonäön vaikutuksen huomanneet. Nauroin niin itsekseni kun Gisele Bundchenia pyydettiin määrittelemään kauneus, hän vastasi että se on sisäistä energiaa joka heijastuu ulospäin- juu Gisele, katsotaan sitä asiaa sitten 15 v päästä uudelleen...

Keskivertonäköisillä ja -älyisillä on usein helpoin elämä. Helpointa löytää samanveroinen hyvä kumppani, ok koulutus ja työ. Joukosta positiivisesti erottuvilla on suuremmat mahdollisuudet parempaan uraan, vaikka malliksi, johtajaksi, niin edelleen... Mutta myös suurempi todennäköisyys joutua jonkun kiusaamaksi ja alas ampumaksi.

Itse olen huomattavan kaunis ja vihaan sitä. Pelkään mennä ulos koska minuun suhtaudutaan (muut naiset) vihamielisesti (minuun on jopa käyty ulkonäköni takia käsiksi) ja miehet taas eivät lähesty. Katselevat kyllä kauempaa mutta eivät uskalla lähestyä, paha vaan kun miehet eivät kiinnosta minua muuten, kuin ystävinä.