Miten selittää pikkusiskolle, että yh-äidillämme ei ole varaa ostaa esim. lähes 400€:n polkupyörää, vaikka "kaikilla kavereillakin" on?

Pikkusisko jakamaan mainoksia tai vahtimaan naapuruston lapsia pientä korvausta vastaan tms. Sitten ostaa itse kun on tienannut tarpeeksi rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nyt ei ole varaa, mutta omilla rahoilla saat ostaa." Eikä mitään ylimääräisiä selityksiä

Ja teini vastaa siihen että "missä mun lapsilisät on, ne on mun. "

"lapsilisäsi on tarkoitettu sun elämiseen. Harmi vaan, että siihen kuuluu ruoka, asuminen, kulkeminen, hygienia yms. Niillä ei paljon jopoja ostella "

Jopo varastetaan sitten alta aikayksikön, ei kannata hankkia.

Pikkusiskoasi ymmärrettävästi asia häiritsee ja se tuntuu varmasti hänestä isolta asialta. Mutta jos  tavaroita ei ole varaa ostaa, se on ihan käypä ja rehellinen selitys, eikä siinä ole mitään hävettävää. Harva meistä Ferrarilla ajelee. Vaihtoehdoksi voisi ehkä ehdottaa kävisikö halvemman mallinen pyörä, kompromisseja kun joutuu elämässä aina tekemään. Mitä nimittelyyn tulee, saattaisi olla hyvä myös muistuttaa, ettei huonolla käytöksellä ansaita yhtäkään pyörää. 

Mutta vuokraisäntä on kuitenkin sen verran tärkeä, että hänelle annatte joka vuosi 12 000 €???

Siskosi on jo sen ikäinen että pitäisi alkaa ymmärtämään asioita. Jos ei ole rahaa niin sitten ei ole rahaa. Nyt pikkusisko etsimään kesätöitä ensi kesäksi ja tienaamaan itse ylellisyystarvikkeensa.

Jäin kolmen lapsen yksinhuoltajaksi kun kaksi vanhinta oli teini-ikäisiä ja silloin käytiin näitä samoja keskusteluja. Kirjoitin heille paperille mitä maksaa meidän asuminen, ruoka, sähkö, puhelinlaskut, vakuutukset, lukiokirjat ym. perusasiat ja siihen vielä harrastukset, leffaliput ja muu ylimääräinen. Kyllä meni asia perille.

Tulot ja menot paperille ja likan nenän eteen. Muistan, kun itsekin luulin aikuisilla olevan kymppitonneittain rahaa tilillä. JOKA IKINEN penska luulee niin, kunnes kohtaavat tosielämän. Kyllä 14-vuotias jo ymmärtää, jos hänelle kerrotaan nämä asiat. Ei huutamalla, vaan asiallisesti.

Olen aikaihminen ja ympärivuoden pyöräilen. 

Kesät talvet kaikki työmatkat ja ostokset ja kaikki menemiseni tarpeet  sillä hoidan.

( ...siis talvellakin ja  nyt tänäänkin olen kohta taas lähdössä viiden kilometrin päähän kotoani asioille muutamiin liikkeisiin)) 

Päivittäin ajan sillä keskim. n. 10 km 

Kaikki pyöräni ole ostanut (yhden edesmenneen kaverini siskolta myös perinnöksi häneltä saanut) käytettyinä ja maksaneet ne eivät ole koskaan satasta enempää, eli ovat yleensä olleet siinä 50-100 euroa hinnaltaan.

Voi siis sanoa että ne ovat todella olleet varsinaisessa 'heavy duty' -käytössä koko ajan. 

Pyörän hinnan kanssa on vähän samoin kuin  esim. kellonkin oston  : jos haluaa sillä 'elvistellä' niin löytyyhän niitä vaikka 10.000 euron hintaisiakin rannekelloja, mutta täsmälleen yhtä tarkasti ja yhtä luotettavasti aikaa näyttävän ,eli asiansa aivan täydesti ajavan kellon saa kyllä hankittua jopa 15 eurollakin ja jopa sen näköisen, ettei sitä ranteessaan  tarvitse edes hävetä yhtään vaan on ihan jopa tyylikkäänkin näköinen....

Teinin pitää mennä töihin vaikka lehtiä jakamaan, sitten saa säästettyä pyörärahaa n vuoden.

VaNHEMPEN TEHTÄVÄ ON KESTÄÄ JA SEISTÄ TEININ EDESSÄ OMAN ITSENÄÄN ELI TÄSSÄ TAPAUKSESSA SELLAISINA JOILLA EI VARAA. Siskosi ei nimenomaan tarvitse nyt pyörää koska käytös on tuota uhmaa. Se kuuluu teini ikään ja on kestettävä vahvasti

Vierailija kirjoitti:

VaNHEMPEN TEHTÄVÄ ON KESTÄÄ JA SEISTÄ TEININ EDESSÄ OMAN ITSENÄÄN ELI TÄSSÄ TAPAUKSESSA SELLAISINA JOILLA EI VARAA. Siskosi ei nimenomaan tarvitse nyt pyörää koska käytös on tuota uhmaa. Se kuuluu teini ikään ja on kestettävä vahvasti

Voi myös sanoa vaikka että jokaisesta hurittelusta on pyörä vielä sirtynyt vuoden tulevaisuuteen- eli käytännössä menetti jo pyöränsä lopulisesti.

Sisaresi käytös on ilmeisesti aika pitkälle luonnekysymys. Näin oli myös meillä muinoin. Minulla on kaksi veljeä, ja toisen veljen kanssa ymmärrettiin elämän realiteetit, toinen kiukutteli ja oli katkera, kun ei saanut vanhemmilta kaikkea haluamaansa, mitä kavereillaankin oli. Meidät kaikki oli kuitenkin kasvatettu ihan samoin.

Toivottavasti sisaresi edes joskus järkevöityy. Minun veljeni on yhä kuusikymppisenä katkera nuoruutensa tapahtumista ja syyttää vanhempiani. Ja ihan vain materian puuttumisen takia.

Koettakaa jaksaa! Älyvapaan nuoren kanssa ei ole kellään helppoa!

Vierailija kirjoitti:

Pikkusisko 14v, itse olen jo täysi-ikäinen. Pitäisi olla kaikki massajutut mitä kavereilla. Pyörä, reppu, uusin puhelinmalli. Sitten sisko itkee ja kiukuttelee kuin 4-vuotias, kuinka elämä on pilalla. Haukkuu ja huo*ittelee äitiä niin kauan että äitikin itkee.

Eikä ole mistään kasvatuksesta kiinni, minä tai veljeni emme ikinä pahimmassakaan teiniuhmassa olleet tuollaisia ja olimme kiitollisia niistä halvemmistakin ei-muoti-tavaroista.

Asia ei kuulu sinulle yhtikäs mitenkään. Äidin kuuluu olla se vanhempi sille siskollesikin.

Sinä keskityt omaan elämääsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nyt ei ole varaa, mutta omilla rahoilla saat ostaa." Eikä mitään ylimääräisiä selityksiä

Ja teini vastaa siihen että "missä mun lapsilisät on, ne on mun. "

Jolloin keskustelu jatkuu: saat lapsilisäsi, mutta samalla puhelinlaskusi ja matkakorttisi siirtyvät omiin vastuisiisi. Asua saat maksutta ja ruokaa saat siinä missä muutkin, mutta jo kuukautistarvikkeesi ostat itse, samoin vaatteesi ja kenkäsi. Sukista ja alusvaatteista alkaen.

Olen huoltajasi ja vastaan elatuksestasi, pärjäät nykyisellä vaatevarastollasi hetken aikaa ja muut eivät elatuksen piiriin kuulu.

Kyllä sen vajaan satasen pitäisi harkiten käyttämällä tuohon venyä.

Kuopus on tainnut saada kaiken haluamansa jalkaa polkemalla ja vinkumalla?

Hyvää vauhtia hänestä kasvaa yli varojensa eläjä, joka rakentaa identiteettiään kuluttamalla merkkituotteita ja muodikkaita palveluja.

Me ostimme lapsille Jopot, mutta heistä heidän koulukaverinsa saman tyylinen kirpparipyörä uudella maalilla tuunattuna on hieno.

Olen itse isonveljen ja isonsiskon höykyttämä ns hankala pikkusisko.

Kamalinta mitä vanhempi voi lapselleen tehdä on antaa se määräysvalta perheessä noille isommille. Helppoa tietenkin mutta totaalisen väärin lasta kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkusisko 14v, itse olen jo täysi-ikäinen. Pitäisi olla kaikki massajutut mitä kavereilla. Pyörä, reppu, uusin puhelinmalli. Sitten sisko itkee ja kiukuttelee kuin 4-vuotias, kuinka elämä on pilalla. Haukkuu ja huo*ittelee äitiä niin kauan että äitikin itkee.

Eikä ole mistään kasvatuksesta kiinni, minä tai veljeni emme ikinä pahimmassakaan teiniuhmassa olleet tuollaisia ja olimme kiitollisia niistä halvemmistakin ei-muoti-tavaroista.

Asia ei kuulu sinulle yhtikäs mitenkään. Äidin kuuluu olla se vanhempi sille siskollesikin.

Sinä keskityt omaan elämääsi.

Mitähän ihmettä. Kyllä nimenomaan täysi-ikäisen siskon neuvoilla voi olla kiukuttelevaan teiniin rauhoittava vaikutus. Jotkut murkkuikäiset vaan ovat siinä vaiheessa, että vanhempien neuvot ja sanomiset menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja uskovat mieluummin kaveriaan tai jotain luotettua auktoriteettihahmoa.

Muuten on kyllä ikävä tilanne, itselläni ei valitettavasti ole mitään järkevää neuvoa. Tuntuu, että jo 2000-luvun alussa, kun itse olin teini, merkkitavarat nostivat kummasti statusta tietyissä teinipiireissä. Silloin tosin ei tilanne ollut niin paha kuin nykyisenä somevaikuttajien fanituskautena.

Ongelmanahan tässä taitaa olla se heikkotahtoinen äiti, joka taipuu lapsen edessä. Itse en edes päästäisi ruokapöytään nimittelijäpimua, ja anteeksipyynnön jälkeenkin se ruoka ei välttämättä ole ihan samaa mitä muilla. Ei välttämättä heti ekalla kerralla, mutta ymmärtääkseni käytös on arkipäivää pimatsulle, eli nyt hänet pitää pudottaa ihan tosissaan noista kuvitelmistaan maan tasalle.

Isosiskon pitää nyt perääntyä, ja antaa äidin ottaa kontrolli omassa huushollissaan. Et voi ikuisesti kasvattaa äitisi lapsia. Äitisi itse valkkaa, haluaako alistua ja porata, vai kasvaa isoksi ja vahvaksi. Jokaisen oma valinta. Seurauksena sitten niitetään sitä mitä itse on kylvetty.

Luulin, että tässä puhuttaisiin jostain kuusivuotiaasta. 

Pikkusisko EI ole mikään vauva enää, elämän realiteetit pöytään niin saa vielä itse vaikuttaa omaan ammatin valintaan ja omaan tulotasoonsa eli työstä saa palkkaa, mitä paremmin valitsee kulutuksen sen parempaa palkkaa myös saa, voisi nyt ensi alkuun tutkia lääkärin ja juristin ja DI ja ekonomin palkkoja ja työpaikkoja netistä.....siitä se alkaa...14V on vielä mahdollisuus....toisin kuin monilla 24V