Lue keskustelun säännöt.
arvioitu vanhuuseläkkeeni on vain 560e/kk. Olen 44v....
Kommentit (205)
En tunne ketään, köyhää tai varakasta jolla ei olisi osakesalkkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis eikö kaikki saa silloin vähintään 900e/kk?
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään, köyhää tai varakasta jolla ei olisi osakesalkkua.
Minulla ei ole. Arvioeläke muistaakseni jotain 350e/kk, olen 48v. akateeminen työtön.
Alle 23v. tekemääni työtä (jota n. kymmenen vuoden ajalta) ei huomioida, opiskelut 90-luvun lama-ajalla joten eipä juuri siltäkään kertymää, ei kertymää apurahoista, eikä lastenhoidon ajalta.
Olen eronnut, joten ei ole edes varakasta puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla se oli viimeksi, kun katsoin niin 11€/kk. Ja olen 38-vuotias. Repikää tästä.
Miksi valehtelet? Ei tuollainen ole mahdollista edes.
Ei lainaamasi kirjoittaja valehtele. Eivät kaikki pääse 20-vuotiainahyväpalkkaisiin töihin.Pienestä palkasta ei paljon kerry. Kuinka tietämätön sä olet?
Jos on edes ollut pari vuotta töissä on eläkekertymä pakostikin tota isompi. Sit tietenkin on lisäksi kaikki sijoitukset ja muut, kuten kaikilla tutuillani on.
Aiemmin oli niin, että oliko se alle 23-v tehdystä työstä ei eläkettä kertynyt. Koskee ainakin minun ikäluokkaani, olen syntynyt 80-luvun alussa eli pian 40-v. Ööö... "kaikki sijoitukset ja muut"? Ei perusoletus valitettavasti ole, että kaikilla olisi sijoituksia. Etenkään meillä, jotka olemme nuorempia kuin tuo ahne suuri ikäluokka.
Että 23:n ikävuoden jälkeen ei ole nelikymppinen ollut paria vuotta töissä? Enpä usko.
Saat vähintään takuueläkkeen, joka tänä vuonna oli 775 ja rapiat.
Vaikka muuttaisit Viroon, eläkkeesi verotetaan Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuella
Älkää unta nähkö,että saatte eläkettä te nykyiset 25-35 vuotiaat ,jos olette lusmuilleet koko ikänne tekemättä palkkatyötä. 35 vuoden päästä ei enää eläkkeitä jaeta eikä muitakaan yht kunnan tukia. Repikää sitten siitä.
Minulle kelpasi työ (sellainen mihin rahkeeni riittivät) yli 40 vuotta. Nyt saan eläkettä puhtaana käteen 2400e.Hyvin sillä elää.
Jokainen, siis ihan jokainen saa 776e/kk eläkettä, vaikkei olisi tehnyt päivääkään töitä. Katsokaa Kelan sivulta. Tämä siis tämänhetkinen tilanne, sitä en tiedä mitä eläkejärjestelmälle tapahtuu tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla arvioitu eläke jos jään 70-v on 845 €/kk, ja maksan tästä YEL-maksua 286 €/kk... Jepjep, muutan Viroon.
Onnea sitten vain Viron terveydenhuollon tai pikemminkin "terveydenhuollon" kanssa. Nimimerkillä Kokemusta on.
Äänestäkää jatkossakin kokoomusta ja keskustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa alkaa säästämään ja sijoittamaan tulevaa eläkettä varten jo heti kun aloittaa työelämän.
Koko ikänsä kun säästää, sijoittaa, odottaa vanhuuseläkkelle pääsyä ja sattuu kuukahtamaan 65 vuotiaana, niin tietää eläneensä täysipainoisen ja arvokkaan elämän ja sukulaisillekin jää sitten joku muisto supereläkesäästäjästä.
Jos sattuu niin hassusti, että elääkin tosi vanhaksi, voi hyvällä omallatunnolla maksaa omin varoin oman heitteillejättönsä kodinhoidon varaan. Kerran päivässä vaipanvaihto, mikroateria ja lääkedosetista pillerit naamariin.
Jos käy oikein hyvä säkä, pääsee yksityiseen hoitolaitokseen Attendon hyvään huomaan ja muistakaa tärkein, niiden on jätettävä käyttörahaa vanhukselle yli 100 euroa kuukaudessa.
Kaikki muu säästöt ja omaisuus voidaan panna lihoiksi hoitomaksuja korvaamaan.
On sitten vanhana millä mällätä :-)
No mulla on esimerkiksi tällä hetkellä n. 3000 euron bruttopalkka, tulee luultavasti/toivottavasti nousemaan vuosien mittaan. Sijoitan tällä hetkellä rahastoihin ja osakkeisiin 300 e/kk. Jos jatkan tätä tahtia 45 vuotta, eli 68-vuotiaaksi asti, on minulla koossa arviolta melkein 1,4 miljoonaa euroa. Se, onko minulla kuukaudessa käyttörahaa 2250 vai 1950 euroa on ainakin nykyisessä elämäntilanteessani täysin yhdentekevää. Pystyn matkustelemaan mukavasti, syömään ulkona niin usein kuin haluan, harrastamaan lähes mitä tahansa, asumaankin laadukkaasti.
Tietenkin on mahdollista, että kuolen 45-vuotiaana. Todennäköisempää on, että elän paljon pidempään. Ja yhtä kaikki, elämäni ei ole ollut mitään säälittävää kituutusta, vaan mukavaa, nautintojen täyteistä elämää, vaikka säästöönkin on jotakin jäänyt.
No hemmetti, sinullahan ovat asiat hyvin.
68 vuotiaana 1.4 miljoonaa euroa.
Jos oletetaan, että elät siihen saakka, mitä ajattelit rahoillasi tehdä?
Jätätkö suosiolla perinnöksi, kiipeät Himalajalle, yrität saada lentolupakirjan, ostan Italaisen urheiluauton vai elätkö samalla tavalla kuin muutkin lähellä kuolemaa olevat vanhukset.
Hiljaista kotielämää, vaivoja ja sairauksia vaikka muille jakaa. On sydänvaivaa, verenpainetta, diabetesta, tahdistinta, piuhareita, kävelytukia ym, jotka erottamattomana osana kuuluvat vanhusten elämään.
Vai oletko sinä se harvinainen poikkeus, joka elää koko elämänsä nuoruuden innolla, eikä koskaan ajattele miksi ihmeessä ne vanhat ihmiset nousevat tuolista niin vaivalloisesti.
SInä todennäköisesti nouset 70 vuotiaanakin kuin parikymppinen tytöhupakko :-)
Tuntemistani 70-vuotiaista useimmat ovat hyvässä kunnossa ja elävät täyttä elämää, esimerkiksi matkustelevat ulkomailla. Poikkeuksena ovat tupakoijat. Heillä on yleensä siinä iässä toinen jalka haudassa, jos eivät ole jo kuolleet.
Toki muistakin osalle iskee syöpä tai vastaava, mutta useimmilla tahti hidastuu vasta 80 vuoden jälkeen.
Jokainen tekee elämässään valintoja. Toiset opiskelevat, käyvät töissä ja säästävät säännöllisesti. Toiset seikkailevat, elävät elämää ja matkustelevat. Toiset elävät tasaista työteliästä elämää kun toiset taas tuhlailevat ja odottavat, että joku muu aina hoitaa heidän asiansa kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa alkaa säästämään ja sijoittamaan tulevaa eläkettä varten jo heti kun aloittaa työelämän.
Koko ikänsä kun säästää, sijoittaa, odottaa vanhuuseläkkelle pääsyä ja sattuu kuukahtamaan 65 vuotiaana, niin tietää eläneensä täysipainoisen ja arvokkaan elämän ja sukulaisillekin jää sitten joku muisto supereläkesäästäjästä.
Jos sattuu niin hassusti, että elääkin tosi vanhaksi, voi hyvällä omallatunnolla maksaa omin varoin oman heitteillejättönsä kodinhoidon varaan. Kerran päivässä vaipanvaihto, mikroateria ja lääkedosetista pillerit naamariin.
Jos käy oikein hyvä säkä, pääsee yksityiseen hoitolaitokseen Attendon hyvään huomaan ja muistakaa tärkein, niiden on jätettävä käyttörahaa vanhukselle yli 100 euroa kuukaudessa.
Kaikki muu säästöt ja omaisuus voidaan panna lihoiksi hoitomaksuja korvaamaan.
On sitten vanhana millä mällätä :-)
No mulla on esimerkiksi tällä hetkellä n. 3000 euron bruttopalkka, tulee luultavasti/toivottavasti nousemaan vuosien mittaan. Sijoitan tällä hetkellä rahastoihin ja osakkeisiin 300 e/kk. Jos jatkan tätä tahtia 45 vuotta, eli 68-vuotiaaksi asti, on minulla koossa arviolta melkein 1,4 miljoonaa euroa. Se, onko minulla kuukaudessa käyttörahaa 2250 vai 1950 euroa on ainakin nykyisessä elämäntilanteessani täysin yhdentekevää. Pystyn matkustelemaan mukavasti, syömään ulkona niin usein kuin haluan, harrastamaan lähes mitä tahansa, asumaankin laadukkaasti.
Tietenkin on mahdollista, että kuolen 45-vuotiaana. Todennäköisempää on, että elän paljon pidempään. Ja yhtä kaikki, elämäni ei ole ollut mitään säälittävää kituutusta, vaan mukavaa, nautintojen täyteistä elämää, vaikka säästöönkin on jotakin jäänyt.
No hemmetti, sinullahan ovat asiat hyvin.
68 vuotiaana 1.4 miljoonaa euroa.
Jos oletetaan, että elät siihen saakka, mitä ajattelit rahoillasi tehdä?
Jätätkö suosiolla perinnöksi, kiipeät Himalajalle, yrität saada lentolupakirjan, ostan Italaisen urheiluauton vai elätkö samalla tavalla kuin muutkin lähellä kuolemaa olevat vanhukset.
Hiljaista kotielämää, vaivoja ja sairauksia vaikka muille jakaa. On sydänvaivaa, verenpainetta, diabetesta, tahdistinta, piuhareita, kävelytukia ym, jotka erottamattomana osana kuuluvat vanhusten elämään.
Vai oletko sinä se harvinainen poikkeus, joka elää koko elämänsä nuoruuden innolla, eikä koskaan ajattele miksi ihmeessä ne vanhat ihmiset nousevat tuolista niin vaivalloisesti.
SInä todennäköisesti nouset 70 vuotiaanakin kuin parikymppinen tytöhupakko :-)
Kuten aiemmin sanoin, en ole mitenkään nakuttanut kiveen, että käytän säästöjäni vasta eläkkeellä. Olen ehdottomasti valmis käyttämään niitä aiemminkin, jos tarve tai riittävän kova halu tulee. On se sitten sapattivuosi töistä, pitkä vanhempainvapaa jos lapsia siunaantuu, hedelmöityshoitoja jos lapsia ei meinaa siunaututa, maailmanympärysmatka, vähän prameampi asumismuoto kuin minkä tulot antavat myöten...
Sattuma on iso tekijä tietenkin, mutta elintavoillaan voi vaikuttaa aika moneen. Diabetekset, verenpaineet, tahdistimet ja rollaattorit eivät ole aukottomasti osa jokaisen ikäihmisen elämää. Esimerkiksi Tarja Halonen täytti juuri 75 vuotta, onko hän mielestäni joku Attendon armoilla kärvistelevä vaivainen mummoraasu?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa alkaa säästämään ja sijoittamaan tulevaa eläkettä varten jo heti kun aloittaa työelämän.
Koko ikänsä kun säästää, sijoittaa, odottaa vanhuuseläkkelle pääsyä ja sattuu kuukahtamaan 65 vuotiaana, niin tietää eläneensä täysipainoisen ja arvokkaan elämän ja sukulaisillekin jää sitten joku muisto supereläkesäästäjästä.
Jos sattuu niin hassusti, että elääkin tosi vanhaksi, voi hyvällä omallatunnolla maksaa omin varoin oman heitteillejättönsä kodinhoidon varaan. Kerran päivässä vaipanvaihto, mikroateria ja lääkedosetista pillerit naamariin.
Jos käy oikein hyvä säkä, pääsee yksityiseen hoitolaitokseen Attendon hyvään huomaan ja muistakaa tärkein, niiden on jätettävä käyttörahaa vanhukselle yli 100 euroa kuukaudessa.
Kaikki muu säästöt ja omaisuus voidaan panna lihoiksi hoitomaksuja korvaamaan.
On sitten vanhana millä mällätä :-)
Niin, ruotsalaiset ja jenkithän alkavat säästää eläkettä varten heti kun työelämän aloittavat ja niin kannattaisi kaikkien muidenkin tehdä. Ihan turhaan sä täällä ivaat, siihen se menee Suomessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla tällä hetkellä vaan jotain 400€/kk kertymä ja ikää 38. Mutta nyt on lapset tehty, opinnot ja kotiäitivuodet takana, eli jos saan terveenä olla, eläke tulee olemaan ihan okei, kun olen 68. En ole murheissani.
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotuella
ITS RÖI O CLOCK
Siis muitakin eläkkeitä saa lisäksi jos työeläke jää liian pieneksi.
Älkää tehkö töitä. Lopettakaa se, että Suomen päättäjät viimeinkin tajuaisivat ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei varmasti riitä kaikenmaailman lääkkeisiin mitä siinä iässä joutuu napostelemaan.
Eivät kaikki 70-vuotiaat syö lääkkeitä. Omilla elintavoilla voi tuohonkin vaikuttaa.
Niin,ei se mikään automaatio ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa alkaa säästämään ja sijoittamaan tulevaa eläkettä varten jo heti kun aloittaa työelämän.
Koko ikänsä kun säästää, sijoittaa, odottaa vanhuuseläkkelle pääsyä ja sattuu kuukahtamaan 65 vuotiaana, niin tietää eläneensä täysipainoisen ja arvokkaan elämän ja sukulaisillekin jää sitten joku muisto supereläkesäästäjästä.
Jos sattuu niin hassusti, että elääkin tosi vanhaksi, voi hyvällä omallatunnolla maksaa omin varoin oman heitteillejättönsä kodinhoidon varaan. Kerran päivässä vaipanvaihto, mikroateria ja lääkedosetista pillerit naamariin.
Jos käy oikein hyvä säkä, pääsee yksityiseen hoitolaitokseen Attendon hyvään huomaan ja muistakaa tärkein, niiden on jätettävä käyttörahaa vanhukselle yli 100 euroa kuukaudessa.
Kaikki muu säästöt ja omaisuus voidaan panna lihoiksi hoitomaksuja korvaamaan.
On sitten vanhana millä mällätä :-)
No mulla on esimerkiksi tällä hetkellä n. 3000 euron bruttopalkka, tulee luultavasti/toivottavasti nousemaan vuosien mittaan. Sijoitan tällä hetkellä rahastoihin ja osakkeisiin 300 e/kk. Jos jatkan tätä tahtia 45 vuotta, eli 68-vuotiaaksi asti, on minulla koossa arviolta melkein 1,4 miljoonaa euroa. Se, onko minulla kuukaudessa käyttörahaa 2250 vai 1950 euroa on ainakin nykyisessä elämäntilanteessani täysin yhdentekevää. Pystyn matkustelemaan mukavasti, syömään ulkona niin usein kuin haluan, harrastamaan lähes mitä tahansa, asumaankin laadukkaasti.
Tietenkin on mahdollista, että kuolen 45-vuotiaana. Todennäköisempää on, että elän paljon pidempään. Ja yhtä kaikki, elämäni ei ole ollut mitään säälittävää kituutusta, vaan mukavaa, nautintojen täyteistä elämää, vaikka säästöönkin on jotakin jäänyt.
No hemmetti, sinullahan ovat asiat hyvin.
68 vuotiaana 1.4 miljoonaa euroa.
Jos oletetaan, että elät siihen saakka, mitä ajattelit rahoillasi tehdä?
Jätätkö suosiolla perinnöksi, kiipeät Himalajalle, yrität saada lentolupakirjan, ostan Italaisen urheiluauton vai elätkö samalla tavalla kuin muutkin lähellä kuolemaa olevat vanhukset.
Hiljaista kotielämää, vaivoja ja sairauksia vaikka muille jakaa. On sydänvaivaa, verenpainetta, diabetesta, tahdistinta, piuhareita, kävelytukia ym, jotka erottamattomana osana kuuluvat vanhusten elämään.
Vai oletko sinä se harvinainen poikkeus, joka elää koko elämänsä nuoruuden innolla, eikä koskaan ajattele miksi ihmeessä ne vanhat ihmiset nousevat tuolista niin vaivalloisesti.
SInä todennäköisesti nouset 70 vuotiaanakin kuin parikymppinen tytöhupakko :-)
Kuten aiemmin sanoin, en ole mitenkään nakuttanut kiveen, että käytän säästöjäni vasta eläkkeellä. Olen ehdottomasti valmis käyttämään niitä aiemminkin, jos tarve tai riittävän kova halu tulee. On se sitten sapattivuosi töistä, pitkä vanhempainvapaa jos lapsia siunaantuu, hedelmöityshoitoja jos lapsia ei meinaa siunaututa, maailmanympärysmatka, vähän prameampi asumismuoto kuin minkä tulot antavat myöten...
Sattuma on iso tekijä tietenkin, mutta elintavoillaan voi vaikuttaa aika moneen. Diabetekset, verenpaineet, tahdistimet ja rollaattorit eivät ole aukottomasti osa jokaisen ikäihmisen elämää. Esimerkiksi Tarja Halonen täytti juuri 75 vuotta, onko hän mielestäni joku Attendon armoilla kärvistelevä vaivainen mummoraasu?
Useimmilla ihmisillä on vain niin omalaatuinen tapa elää, ettei sitä todeksi uskoisi.
Sitten kun.........on useimmin kuultu toteamus siihen kun pitäisi tehdä jotain.
Sitten kun saan opiskelut opiskeltua, armeijan käytyä, lapset suuriksi, sitten eläkkeellä.
Ja tosiasia on, ettei ihmisillä ole pienintäkään ymmärrystä siitä ettei sitä "sitten kun" tule ehkä koskaan olemaan.
Olen iloinen puolestasi, että kuulut siihen pieneen vähemmistöön joka tulee hyvin toimeen tässä yhteiskunnassa, mutta sinä, eikä kukaan muukaan voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Ehkä jo huomenna kaadut jäisellä kadulla ja halvaannut tai ensiviikolla lekurikäynnin seurauksena saat tietää sairastavasi syöpää (joka kolmas ihminen siihen elämänsä aikana sairastuu).
On hyvä miettiä asioita pitkällä tähtäimellä, mutta turha kuvitella yhden Tarja Halosen antavan kokonaiskuvaa maamme vanhuksista.
Asiasi ovat hyvin, sillä sinulla on varaa säästää vanhuuden varalle, mutta suurin osa ei siihen koskaan tule kykenemään.
On olemassa liian paljon esimerkkejä ihmisistä jotka ovat säästäneet ja kituuttaneet koko ikänsä ja ihan samalla tavalla joutuvat susien suuhun tullessaan vanhoiksi ja raihnaisiksi.
Elleivät omaiset rahoja jollakin tavalla kuseta, viimeistään yhteiskunta pitää huolen että ne säästöt ja massit joutuvat tavalla tai toisella pois ikänsä säästäneen vanhuksen käsistä.
Miksi säästää ja kituuttaa koko elämänsä ajan, ajatellen että sitten vanhana on rahaa kuin roskaa.
Sitä vanhuutta ei ehkä edes tule tai jos tulee, sitä on jossain dementikko-osastolla tai odottaa paskat vaipoissa ylihintaisen kodinhoitajan päivittäistä käyntiä.
Elämä kannattaa elää siinä hetkessä kun sitä massia voi johonkin käyttää ja nauttia elämästään.
Ei sitten joskus, kun huomisesta päivästä ei kukaan tiedä yhtään mitään :-)
Luusereita on ja tulee olemaan jatkossakin. Hyväpalkkaisiin töihin harvemmin valikoidutaan sattumalta kadulla kävelemällä. Usein se vaatii pitkäjänteistä panostamista ja hemmetisti töitä. Kouluttautumalla ja hankkimalla osaamista, jota työmarkkinoilla arvostetaan, on ihmisellä hyvät tödennäköisyydet pitkän rekrytointiprosessin jälkeen työllistyä firmaan, jossa maksetaan hyvää palkkaa.
Ilman pitkäjänteisyyttä ja kovaa työntekoa, hyvä palkka on usein vain haave. Toki ihmiset sairaatuvat ja hyvään palkkaan pyrkiminen voi olla lähes mahdotonta. Heillekin kyllä yhteiskunnassamme turvataan perustarpeet ja väjän päälle eikä heidän tarvitse käydä töissä.
Terveen ihmisen valitus pienestä eläkkeestä on turhaa. Omalla toiminnalla ja vain omalla toiminnalla voi vaikuttaa elintasoon.