Lue keskustelun säännöt.
Alanvaihto hoitoalalta stressivapaaseen ammattiin
väsynytlähihoitaja
26.12.2018 |
Mieli ja keho ei enää kestä hoitoalaa ja jatkuvaa kiirettä :( Tahdon mielellään nopean koulutusken Max. 3 vuotta. Suosituksia? Omia kokemuksia?
Kommentit (73)
Koulunkäynniohjaajana olen lähihoitajan koulutuksella. Luokasta ja koulusta tietenkin riippuu, mutta helpompaa kuin lähihoitajan työ muualla. Palkka on vähän pienempi kuin lähihoitajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kädettömien pissittäjä. Saa tehdä työnsä rauhassa ja samalla jutustella mukavia.
Vierailija kirjoitti:
Kädettömien pissittäjä. Saa tehdä työnsä rauhassa ja samalla jutustella mukavia.
Ei kuulosta kovin stressittömältä. Idiootilta vaikuttaa pissitettävä joka ei osaa tuota tehdä itse ilman käsiä.
Itse vaihdoin sh:n hommista it-alalle. Kyllä kannatti! Stressiä on edelleen, mutta erilaista ja siedettävämpää. Ironista kyllä, mutta työolot ja esimiestyö on tietokonemaailmassa inhimillisempää kuin hoitoalalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vakuutusyhtiöt palkkaa hoitajia henkilökorvauksiin. Itse vaihdoin sairaanhoitajasta korvauskäsittelijäksi eikä ole tullut mieleenkään vaihtaa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveri vaihtoi mielenterveystyöstä kaupan myyjäksi. Sanoi että ihanan stressitöntä työtä vaikka palkka laskikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko nykyisin enää yhtään stressivapaata ammattia?
Jos vertaa hoitoalaan, niin todellakin on.
Mikä siinä hoitoalassa on niin hankalaa??? Menee töihin ja tekee työt, thats it.
Hoitotyössä on mm. liian pieni henkilömitoitus, mitätön palkka suureen vastuuseen nähden, akuuttityössä kova kiire (muuten potilas voi kuolla), epäinhimilliset työajat (kolmivuorotyö, usein viikonloput/pyhät töissä, ilta/aamuvuoro - liian vähän aikaa nukkua).
tosiuuvuttavaa kirjoitti:
Valittettavasti se on monessa paikassa niin, että lastenhoitajat ovat todella kovilla. Nyt ollaan viime vuonna oltu muutama kk ilman lastentarhanopettajaa, hänelle saatiin kuukaudeksi sijaiseksi lähihoitaja. Koko aika ollut ihan paskaa, osa työkavereista ei lainkaan ulkoile iltapäivisin ja koittavat päästä helpommalla. Työt eivät mene tasan todellakaan. Sitten työkaverit muuttuu, sijaisia jatkuvasti. SIinä sitten koitat tehdä laadukasta varhaiskasvatusta, kun hyvä kun riittää aika perus arkeen. Ihan hullun hommaa ja nälkäpalkalla vielä.
Sitten noita erityislapsia ängetään ja integroidaan samoihin päiväkoteihin kiljumaan ja sekoittamaan arkea vielä entisestään. Retket pitää suunnitella, että erityisen tuen lapset pääsevät mukaan ja aina saa pelätä, että karkaavat yms.
Eipä se vanhustyö dementoituneiden, kiroilevien ja huutavien asiakkaiden kanssa sen häävinpää ole. Tai just kalastella jotain vaippoja wc-pöntöstä, kun dementikko on niitä koittanut huuhtoa sieltä alas. Syöttää vanhusta, joka on saattohoidossa ja ei enää suostu edes hyvä kun nielaisemaan.
Sitten just moniongelmaiset lapset koulussa, joiden ei ikinä kuuluisi olla erityiskouluisa, vaan sairaalakoulussa. Eivät ole koulukuntoisia. Alan olla nähnyt kaiken. On ollut lapsia, jotka ovat seksuaalisen hyväksikäytön uhreja tai perheväkivaltaa kokeneita, oon itsenyt silmät punaiseksi heidän takiaan jne.
Vammaistyötäkin kokeillut, on purtu, raavittu ja työkaverit monet saaneet ihan kunnon tällejä. Miksi näistä opiskelijoita valitessa hiljetään? Miksi ei ihmisille aluksi kerrota mitä tämä työ on. Ei sitä moni kiltti- opiskelija voi ajatellakaan, että mihin joutuu. Kuinka saattaa saada turpiinsa joltain miehen kokoiselta jätkältä jne. OOn todellakin täynnä tätä!!!
Pakko todeta, että aika silmät ja korvat kiinni on saanut elää, jos ei tiedä hoitoalan olevan raskasta. Keskustelupalstat ovat olleet olemassa jo toistakymmentä vuotta, ja siellä voi kysellä ja lukea niitä kokemuksia alasta. Av:llakin näkyy jatkuvasti ketjuja, joissa valitellaan hoitotyön huonoja puolia.
Ja silti sinne hakeutuu porukkaa jatkuvasti, vaikka muitakin aloja olisi.
Eniten hoitoalaa tunnutaan hehkuttavan siksi, että työnsaanti on aivan satavarmaa. Vaan jos alalla on kovaa pulaa työntekijöistä, niin itse otan sen varoitusmerkkinä, koska työssäänviihtyvät eivät poistuisi muihin hommiin.
Olen vierestä seuraillut muutamien tuttavien kouluttautumista lähihoitajiksi. Työn raskaus valkenee monelle jo opintojen aikana ja jo harjoittelun aikana valitellaan siitä. Vaan silti ei vaihdeta opintolinjaa, vaan valmistutaan ja mennään töihin kärvistelemään.
Miksi? Miksei oteta silloin uudelleen tarkasteluun, että mitä aloja olisi mahdollista opiskella?
Itse opiskelin aikoinaan ravintola-alaa. Homma alkoi epäilyttää jo muutaman kuukauden opiskelun jälkeen. Epäilys lisääntyi merkittävästi, kun opettaja kehui, että eräs heiltä valmistunut sai heti ekassa työpaikassaan JO 10e/tunti.
Harkassa aloin miettiä, että mihinköhän olen itseni laittanut.
Kun sitten tuli ilmoitus, että seuraavassa jaksossa alkavat leipomotunnit, ja paikalla tuli olla oliko klo. 4 vai 5 aamulla, niin homma oli selvä. Opinnot loppui siihen ja hakeuduin muihin hommiin (toinen ammattikoululinja + myöhemmin amk). Enkä ole katunut pätkääkään.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiin erikoistunut kirjoitti:
inhoanhoitoalaa kirjoitti:
Juu, sitä samaa tässä on mennyt joulu miettiessä. Oon lähihoitaja- lapset ja nuoret. Ei olisi ikinä pitänyt opiskella lastenhoitoalaa. Ihan kamalaa ollut ja oon siis nähnyt useampia paikkoja, oon kehitysvammaisten ja autistien parissa. Purevat, lyövät, kiljuvat korvaan, on kuolaa ja limaa. Viskovat leluja, sammuttavat valoja, laittavat musiikkia täysille, karkailevat pois päikkyhuoneesta jne. Koko ajan työkavereita sairaana, vajaamiehityksellä pitää jaksaa työtä painaa. Nyt oon lomalla ja heitti räkätaudin. Eikä muualla ole ollut sen helpompaa töissä, esim. kouluissa erityisluokissa käytöshäiriöisten kanssa. En tiedä mitä sitä tekisin. Opiskelukin on tosi kallista, jos monta vuotta opiskelee, menee tili nollille. :( Ehkä jokin muu osaamisala?
Osastonsihteeriksi johonkin sairaalaan.
Rauhallisempi ja mukavampi työ paremmalla palkalla.Asiakaspalvelu ja tietohallinnon osaamisalaopintoja ei valitettavasti enää järjestetä, muuten hakisin osastosihteeriksi. Tiedä sitten pääseekö ilman sitä, hyvän perehdytyksen ainakin tarvitsisi. Asun pk-seudulla.
Liiketoiminnan ammattitutkinnon tai perustutkinnon osatutkintona on terveydenhuollon sihteeri.
Minä pääsin apteekin kassalle. Ei sekään mukavaa ole ja palkkaa ei tule juuri mitään, mutta ihan toista maata silti lh-töiden jälkeen. Joskus on inhottavia asiakkaita, mutta silloinkaan minun ei tarvitse olla tilanteessa täysin yksin. Tuo palkka vaan on surkea ja siksi emmin kouluttautumista alalle. Valmistumisen jälkeen ansaitsisin huonommin kuin hoitajana.
Samaa miettinyt itse jo pitkään. Mutta monien muiden alojen työllistymisnäkymät ovat kovin surkeat.. Ei huvita opiskella työttömäksi. Mullakin on kuitenkin jo kolme ammattitutkintoa takana, joista yksi on tällainen jolla töitä ei ole. Hoitajana töitä kuitenkin riittää.. Asioissa on aina monta puolta. Ikää alkaa olla jo itsellä 40 mittarissa, niin mitkään kovin pitkät koulutukset ei tule kyseeseen ja mitään tukia tuskin opiskeluun saisin, koska olen todella jo kolme tutkintoa suorittanut. Mutta ehkä tässä vielä keksii jotain muuta kuin tätä..
Vierailija kirjoitti:
Lapsiin erikoistunut kirjoitti:
inhoanhoitoalaa kirjoitti:
Juu, sitä samaa tässä on mennyt joulu miettiessä. Oon lähihoitaja- lapset ja nuoret. Ei olisi ikinä pitänyt opiskella lastenhoitoalaa. Ihan kamalaa ollut ja oon siis nähnyt useampia paikkoja, oon kehitysvammaisten ja autistien parissa. Purevat, lyövät, kiljuvat korvaan, on kuolaa ja limaa. Viskovat leluja, sammuttavat valoja, laittavat musiikkia täysille, karkailevat pois päikkyhuoneesta jne. Koko ajan työkavereita sairaana, vajaamiehityksellä pitää jaksaa työtä painaa. Nyt oon lomalla ja heitti räkätaudin. Eikä muualla ole ollut sen helpompaa töissä, esim. kouluissa erityisluokissa käytöshäiriöisten kanssa. En tiedä mitä sitä tekisin. Opiskelukin on tosi kallista, jos monta vuotta opiskelee, menee tili nollille. :( Ehkä jokin muu osaamisala?
Osastonsihteeriksi johonkin sairaalaan.
Rauhallisempi ja mukavampi työ paremmalla palkalla.Asiakaspalvelu ja tietohallinnon osaamisalaopintoja ei valitettavasti enää järjestetä, muuten hakisin osastosihteeriksi. Tiedä sitten pääseekö ilman sitä, hyvän perehdytyksen ainakin tarvitsisi. Asun pk-seudulla.
Osastosihteerejä palkataan todella harvoin. Eihän ole paikkojakaan. Vanhassa työpaikassani oli satoja hoitajia ja kaksi sihteeriä.
Päivätöistä haaveilevia hoitajia on paljon, joten sihteerin paikkoihin on tunkua. En sano, ettei kannata yrittää, mutta joku vaihtoehto on hyvä olla.
Asiakaspalvelu ja tietohallinnon osaamisalaopintoja ei valitettavasti enää järjestetä, muuten hakisin osastosihteeriksi. Tiedä sitten pääseekö ilman sitä, hyvän perehdytyksen ainakin tarvitsisi. Asun pk-seudulla.