Lue keskustelun säännöt.
Miten tämä palstalogiikka oikein menee?
26.12.2018 |
- Lapsille pitää säästää koko ajan ja mahdollisimman hyvä pesämuna aikuisuuden kynnykselle.
- Aikuinen/ kotia muuttanut ihinen ei saa ottaa rahaa vastaan vanhemmiltaan vaan pitää olla itse vastuussa itsestään.
- Kaikissa parisuhteissa pitää olla omat rahat ja tiukka avioehto.
- Parisuhteessa kulut pitää jakaa tasan puoliksi tai toinen on lokkeilija
- Jos parisuhteessa on yhteisiä lapsia; perheen elintaso määräytyy sen mukaan, mihin pienempituloisella on varaa.
- Koko ajan pitää säästää pahanpäivän varalle eikä ikinä mene niin hyvin, että matkustelu, harrastaminen tai kalliiden työpaikkalounaiden syöminen olisi ok. Mitä enemmän säästät, sitä jalompi olet.
- Asuntovelka pitää maksaa mahdollisumman nopeasti pois ja muuta velkaa ei ikinä pidä tehdä. Omille lapsille kuuluu kasvattaa kunnon perintö.
- Omien vanhempien kuuluu & pitää käyttää varallisuutensa omaan elämäänsä ja vaikka loppuvuosien hoitoon.
- Aikuiset lapset eivät tarvitse mitään perintöjä, järkevämpää luopua omien lastensa hyväksi.
——> Milloin ja mitä varallisuutta saa oikein käyttää? Vai onko ihanne olla mahdollisimman varakas mutta elää mahdollisimman niukasti että selviää ”pahasta päivästä” ilman säästöihin koskemista?
Kommentit (10)
Se on perua suomalaisesta, turvallisuushakuisesta, säästäväisestä, varman päälle pelaavasta luonteesta.
Moni voi pitää sitä myös tylsänä ja pihinä elämäntapana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin sellaiseen logiikkaan olen törmännyt, että hyvätuloisella pitää olla parempi elintaso, mutta sen lisäksi hänelle kuuluu jäädä enemmän käteen kuin pienituloisella. Eli esimerkiksi, jos palkka on 800 euroa isompi, on hyvätuloisen mielestä kohtuutonta, että hänelle jää isompien lainanlyhennysten ja kalliiden hankintojen ja harrastusten jälkeen säästöön vain 100 euroa kuussa. Epäreilua on kuulemma tällainen elämä, kun käteen jää vähemmän kuin pienituloisella.
Oma vastaukseni ja ratkaisuni:
Kiva olisi ollut säästää lapselle pesämuna, mutta yh:na ei ollut mahdollista. Nykyisin heitän lounareita ja vähän rahaakin silloin tällöin, mutta tietysti odotan hänen olevan itse vastuussa itsestään.
Parisuhteessa molemmat laittavat käyttötilille saman summan kuukausittain ja sillä katetaan asuminen, ruoka ja auto. Loput saa käyttää tai säästää ihan oman makunsa mukaan. Itse käytän pientä puskuria lukuun ottamatta kaiken liikenevän matkustamiseen.
Jos menisimme naimisiin, tekisimme ilman muuta avioehdon. En usko, että kumpikaan edes muuta vaihtoehtoa harkitsisi.
Elintaso määräytyy sen mukaan, että seurusteluvuosina todettiin meidän haluavan samanlaista elintasoa eli ei ole tarvinnut avoliittoon muutettua kertaakaan riidellä siitä, paljonko käyttötilille laitetaan.
Säästössä pidän itse siis pientä puskuria, sellaista jonka avulla pystyisin tarvittaessa maksamaan muutaman kuukauden vuokraennakon, jos tulisi ero, tai kattamaan tulojen pienenemisen, jos jäisin työttömäksi. Lopulla rahalla matkustelen. Työpäivinä syön lähes aina lounaan ulkona.
Lapseni saa perintönä minun vanhemmiltani jääneen vaatimattoman omaisuuden. Minulta ei kerry perittävää.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin sellaiseen logiikkaan olen törmännyt, että hyvätuloisella pitää olla parempi elintaso, mutta sen lisäksi hänelle kuuluu jäädä enemmän käteen kuin pienituloisella. Eli esimerkiksi, jos palkka on 800 euroa isompi, on hyvätuloisen mielestä kohtuutonta, että hänelle jää isompien lainanlyhennysten ja kalliiden hankintojen ja harrastusten jälkeen säästöön vain 100 euroa kuussa. Epäreilua on kuulemma tällainen elämä, kun käteen jää vähemmän kuin pienituloisella.
Mutta sehän on epäräilua. Keskituloinen maksaa itse kaikki menonsa ja käteen jää tuskin mitään, usein päivittäisiin menoihin ei edes sitä mitä saisi toimeentulotuessa perusosaa. Kun taas tulottomalle maksetaan kaikki tuet ja avustukset ja rahaa jää aina välttämättömään elämiseen. Onko reilua? Ei minusta. Siksi kannatankin perustuloa ja tasaveroa tuloihin, jolloin työssä käyminen kannattaisi aina.
En tiedä miten tarkasti omia eurojaan vahdanneet aviopuolisot selviävät perukirjoituksesta kun omaisuus ositetaan. Kummasti silloin ei tunneta enää niitä ”omia rahoja” ellei avioehtoa ole kirjattu virallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kärsi, kärsi ja kirkkaimman kruunun saat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin sellaiseen logiikkaan olen törmännyt, että hyvätuloisella pitää olla parempi elintaso, mutta sen lisäksi hänelle kuuluu jäädä enemmän käteen kuin pienituloisella. Eli esimerkiksi, jos palkka on 800 euroa isompi, on hyvätuloisen mielestä kohtuutonta, että hänelle jää isompien lainanlyhennysten ja kalliiden hankintojen ja harrastusten jälkeen säästöön vain 100 euroa kuussa. Epäreilua on kuulemma tällainen elämä, kun käteen jää vähemmän kuin pienituloisella.
Mutta sehän on epäräilua. Keskituloinen maksaa itse kaikki menonsa ja käteen jää tuskin mitään, usein päivittäisiin menoihin ei edes sitä mitä saisi toimeentulotuessa perusosaa. Kun taas tulottomalle maksetaan kaikki tuet ja avustukset ja rahaa jää aina välttämättömään elämiseen. Onko reilua? Ei minusta. Siksi kannatankin perustuloa ja tasaveroa tuloihin, jolloin työssä käyminen kannattaisi aina.
Lues uudestaan ja ajatuksella. Yksikään pienituloinen ei saa tukia lainanlyhennyksiin tai kalliisiin harrastuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin sellaiseen logiikkaan olen törmännyt, että hyvätuloisella pitää olla parempi elintaso, mutta sen lisäksi hänelle kuuluu jäädä enemmän käteen kuin pienituloisella. Eli esimerkiksi, jos palkka on 800 euroa isompi, on hyvätuloisen mielestä kohtuutonta, että hänelle jää isompien lainanlyhennysten ja kalliiden hankintojen ja harrastusten jälkeen säästöön vain 100 euroa kuussa. Epäreilua on kuulemma tällainen elämä, kun käteen jää vähemmän kuin pienituloisella.
Mutta sehän on epäräilua. Keskituloinen maksaa itse kaikki menonsa ja käteen jää tuskin mitään, usein päivittäisiin menoihin ei edes sitä mitä saisi toimeentulotuessa perusosaa. Kun taas tulottomalle maksetaan kaikki tuet ja avustukset ja rahaa jää aina välttämättömään elämiseen. Onko reilua? Ei minusta. Siksi kannatankin perustuloa ja tasaveroa tuloihin, jolloin työssä käyminen kannattaisi aina.
Ei ole epäreilua, jos hän kuitenkin harrastaa, matkustaa, syö ja asuu paremmin yms. kuin köyhempi. Se kaikki on sitä oman rahan käyttämistä. Jos haluaa, että enemmän jää säästöön, niin sitten karsii tuota muuta rahanmenoa. Jotkut keskituloiset luulevat, että heidän pitäisi saada elää palkallaan kuin rikas.
Keskituloisella on kuitenkin oikeus säästää. Köyhän rahavirtoja kontrolloi koko ajan joku muu ja auta armias, jos hän saa parikymppiä säästöön, niin heti alkaa huuto, että tuet ovat liian hyviä.
Jos sinä olet keskituloinen, ja mielestäsi köyhät elävät ihan yhtä hyvin kuin sinä (tai vain sata euroa huonommin), niin miksi et ryhdy köyhäksi? Kukaan ei estä eikä se edes ole vaikeaa. Paljon vaikeampaa on saada enemmän rahaa.
Mutta ethän sinä ryhdy, koska tiedät itsekin, että se elämä on paaaljon huonompaa kuin yrität esittää.
Rahoja saa käyttää elämänsä viimeisinä 10 vuotena. Kun vaan tietäisi milloin se on
Palstalogiikka on oksymoron