Millaisia ongelmia ja vastoinkäymisiä elämässäsi on ollut?
Miten olet tilanteeseen joutunut ja miten se on selvinnyt? Kerro myös lyhyesti taustojasi.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismia perheessä, koulukiusaamista
Lukutaidottomuutta myös mitä ilmeisimmin.
Mies jätti kun olin raskaana.
Jouduin työttömäksi
Sairastuin harvinaiseen syöpään josta seurasi etten enää voi saada lapsia => parisuhde elämäni mieheen katkesi "järkisyistä", hän kun halusi omia (biologisia) lapsia. Tragediaa lisäsi se, että olin raskaana sairastuessani, ja raskaus täytyi keskeyttää.
Nämä kaikki viimeisen 10 vuoden aikana. Tällä hetkellä terve ja kaikki hyvin. Tutut varmaan tunnistaa mutta aivan sama.
Velkahelvetissä n. 20 vuotta olen ollut. Edelleen u.otto vie joka kuukausi 600 e pienestä palkastani. Tätä vielä ainakin 6 v, no, sitten olenkin jo eläkkeellä. Ja velat syntyi kun olimme kahden asunnon loukossa.
Käyttäjä15228 kirjoitti:
Mies jätti kun olin raskaana.
Jouduin työttömäksi
Sairastuin harvinaiseen syöpään josta seurasi etten enää voi saada lapsia => parisuhde elämäni mieheen katkesi "järkisyistä", hän kun halusi omia (biologisia) lapsia. Tragediaa lisäsi se, että olin raskaana sairastuessani, ja raskaus täytyi keskeyttää.Nämä kaikki viimeisen 10 vuoden aikana. Tällä hetkellä terve ja kaikki hyvin. Tutut varmaan tunnistaa mutta aivan sama.
Olisi mielenkiintoista tietää, mistä noin huono miesmaku kumpuaa. Minua ei ole koskaan jätetty, sillä valitsen seurustelukumppanini tarkkaan. Toisaalta, et vaikuta itsestäsikään huolehtivan, kun olet vakavasti sairastunutkin.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä15228 kirjoitti:
Mies jätti kun olin raskaana.
Jouduin työttömäksi
Sairastuin harvinaiseen syöpään josta seurasi etten enää voi saada lapsia => parisuhde elämäni mieheen katkesi "järkisyistä", hän kun halusi omia (biologisia) lapsia. Tragediaa lisäsi se, että olin raskaana sairastuessani, ja raskaus täytyi keskeyttää.Nämä kaikki viimeisen 10 vuoden aikana. Tällä hetkellä terve ja kaikki hyvin. Tutut varmaan tunnistaa mutta aivan sama.
Olisi mielenkiintoista tietää, mistä noin huono miesmaku kumpuaa. Minua ei ole koskaan jätetty, sillä valitsen seurustelukumppanini tarkkaan. Toisaalta, et vaikuta itsestäsikään huolehtivan, kun olet vakavasti sairastunutkin.
Sinulla urputtajalla on kyllä tosi pahoja ongelmia.
Oletko täysi - ikäinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä15228 kirjoitti:
Mies jätti kun olin raskaana.
Jouduin työttömäksi
Sairastuin harvinaiseen syöpään josta seurasi etten enää voi saada lapsia => parisuhde elämäni mieheen katkesi "järkisyistä", hän kun halusi omia (biologisia) lapsia. Tragediaa lisäsi se, että olin raskaana sairastuessani, ja raskaus täytyi keskeyttää.Nämä kaikki viimeisen 10 vuoden aikana. Tällä hetkellä terve ja kaikki hyvin. Tutut varmaan tunnistaa mutta aivan sama.
Olisi mielenkiintoista tietää, mistä noin huono miesmaku kumpuaa. Minua ei ole koskaan jätetty, sillä valitsen seurustelukumppanini tarkkaan. Toisaalta, et vaikuta itsestäsikään huolehtivan, kun olet vakavasti sairastunutkin.
Sinulla urputtajalla on kyllä tosi pahoja ongelmia.
Oletko täysi - ikäinen?
Jos olet itse aikuinen (ja kirjoitustaitoinen), niin ymmärrät kyllä, että olen oikeassa.
Voisin heittää välikysymyksen samaan keskusteluun vaikka en ole tämän keskustelun luoja.
Minkälaisia saavutuksia ja ratkaisuja sinulla on ollut "ongelmien" (lähinnä pidän itse kasvu paikkansa) lopputuloksena?
Itse olen saanut muokattua persoonaani lähemmäksi itseäni ja ymmärränyt ponnistelun ja ratkaisukeskeisen elämän lähinnä tuovan voimaa kun vievän sitä. Se tuo lisää varmuutta ja rohkeutta kun pelottavatkin asiat joutuu kohtaamaan.
Se itseasiassa on antanut paljonkin vaikka se on tuntunut raskaalta työltä. Lopussa kuitenkin kiitollisuus on ollut valtava ja voimaannuttava.
Yritän muistaa tämän aina kun kahlaan ja pelkään luopua asioista myönnettyä sen olevan ainoa ratkaisu asioihin.
Tiedän, että voin vain itse loppuen lopuksi vaikuttaa kuinka asiani vien eteenpäin ja miten minun tulisi suhtautua, jotta se olisi hyödyllistä.
Ap
Pahoinpitely, raiskaus, irtisanominen, krooninen vakava sairaus, raskauskomplikaatio, synnytyskomplikaatio, lapsen sydänvika, toisen lapsen aivokasvain, avioero, itse rakennetun kodin menettäminen eron vuoksi, äidin kuolema, kolme muuta kuolemaa lähipiirissä vuoden aikana, auton ruostuminen korjauskelvottomaksi, työkyvyttömyyden aiheuttama köyhyys.
Olin pahasti koulukiusattu, kotona oli alkoholia, villiä seksiä ja kännikaloja, huolehdin pienemmästä sisaruksestani. Seksuaalisen hyväksikäytön yrityksiä useita ennen ikävuotta 12. Menetin vanhempani alaikäisenä 13 vuotiaana, olin läsnä molempien kuollessa. Sijaisperheestä potkaistiin pellolle mun ollessa 16. Lastensuojelun jälkihuolto piti mua pystyssä aikuisuuteen. Tein töitä ja opiskelin, menin naimisiin 2 kertaa, erosin 2 kertaa. Ekassa syynä alkoholi, toisessa väkivalta. Kaikesta selviää, kun on tarpeeksi kova luonne. Nyt olen 40 vuotias yh, hyvin koulutettu ja hyvässä työssä. Pystyn hoitaa lapseni, työni ja asuntolainani. Hyvin pyyhkii, pikkuasiat ei mua saa tolaltaan enkä enää elämääni suorita enkä elämääni tietynlaisia ihmisiä halua. Olen itse raivoraitis, alkoholi ei kuulu meidän arkeem muuten, kuin lasi skumppaa häissä ja lasi punaviiniä jouluna.
Synnyin perheeseen, jossa isä alkoholisti ja äiti hermovikainen. Köyhyyttä.
Avioituminen liian nuorena eli jonkinlainen pako todellisuudesta. Mies sairastui skitsofreniaan ja alkoholisoitui. Monta sekavaa vuotta.
Vaikea avioero.
Hyvä työpaikka, mutta yksi äärettömän raskas työkaveri, jota oli vain hammasta purren siedettävä.
Toinen mieheni aivan ihana, mutta ikinä en ole saanut hyväksyntää hänen kotiväeltään. Johtui siitä, että olin ollut jo naimisissa ja minulla oli lapsi. Meitä yritettiin erottaa ja melkein onnistuttiinkin. Olemme kuitenkin edelleen naimisissa ja liittomme on onnellinen. Miehen suvulta vähitellen jonkinlainen armoihinottaminen. Edelleen tunnen, että en ole toivottu.
Kaksi parasta ystävääni on kuolleet.
Moni sukuni jäsen on tehnyt itsemurhan. Tai on hullu.
Äitiäni ei asia ei vaivaa mitenkään - pääasia, että tukka on hyvin. Nukkuu yönsä hyvin.
Minut kasvatti ihminen, joka teki mm.henkirikoksen ja hänellä oli vakava persoonallisuuden häiriö. Nyt hän on ollut kuolleena jo useamman vuoden. Onneksi. Tuollaisen pedon varjossa ei kai voi normaaliksi kasvaa, onneksi minulla oli sentään suhteellisen normaali isä. Näennäisesti olen pärjännyt, sisältä olen aivan hajalla.
Kotona vanhempien erodraama, koulukiusaamista luokat 1-9, potkut töistä, lapsen vaikea neurologinen vamma, toisen lapsen koulukiusaamisen aiheuttama masennus ja ahdistushäiriö (siis lapsella, ei minulla), omat sydänongelmat, puolison syöpä, vanhempien dementia.
Loppujen lopuksi ei kovin kauheita ongelmia, kaikesta on selvitty. Ok, vanhemmat toki eivät dementiasta parane, mutta saimme heidät samaan hoitokotiin.
Paiseakne, peliriippuvuus, homous, ympärileikkaus aikuisiällä, työttömyys, yksinäisyys.
Nykyään olen ns. "selvinnyt" kaikista ongelmista. Vietän rauhallista elämää yksin.
Aika paljon näyttäisi olevan onnettomia ihmissuhdetaitoja ja surkeaa omasta terveydestä huolehtimista. Mutta se näkyy kyllä muissakin palstan keskusteluissa. Vaikea samaistua, kun olen tarkka ihmisistä, jotka hyväksyn ystävikseni ja seurustelukumppaneikseni. Huolehdin myös terveydestäni erinomaisesti, joten en ole sairastellut enkä tulekaan sairastelemaan.
Koulukiusaamista ekalta luokalta lähtien aina 9. luokan loppuun. Siitä aiheutui vakavaa masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Näistä olen kärsinyt noin 15vuotta.
Terapiassa olen ollut jo pitkään. En ole käynyt kaupassakaan varmaan 5vuoteen. Ruoat tilaan kotiinkuljetuksena.
Lisäksi 18vuotiaana meni luottotiedot, koska en masentuneena jaksanut välittää mistään. Velkaa on noin 30 tuhatta. Ja koska olen työtön, eikä ole mitään koulutusta (olen kuntoutustuella) niin en voi velkoja edes lyhentää.
Todennäköisesti en tule koskaan olemaan työkykyinen. Olen nyt 28vuotias.
Olen koko sukuni hylkiö koska olen niin epäonnistunut elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismia perheessä, koulukiusaamista
Lukutaidottomuutta myös mitä ilmeisimmin.
Ylimielisyys ja typeryys tuntuu olevan sukusi ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä15228 kirjoitti:
Mies jätti kun olin raskaana.
Jouduin työttömäksi
Sairastuin harvinaiseen syöpään josta seurasi etten enää voi saada lapsia => parisuhde elämäni mieheen katkesi "järkisyistä", hän kun halusi omia (biologisia) lapsia. Tragediaa lisäsi se, että olin raskaana sairastuessani, ja raskaus täytyi keskeyttää.Nämä kaikki viimeisen 10 vuoden aikana. Tällä hetkellä terve ja kaikki hyvin. Tutut varmaan tunnistaa mutta aivan sama.
Olisi mielenkiintoista tietää, mistä noin huono miesmaku kumpuaa. Minua ei ole koskaan jätetty, sillä valitsen seurustelukumppanini tarkkaan. Toisaalta, et vaikuta itsestäsikään huolehtivan, kun olet vakavasti sairastunutkin.
Pitkästä aikaa nauroin tällä palstalla. Voiko aikuinen olla todella noin tyhmä? AV-palstan helmi.
Alkoholismia perheessä, koulukiusaamista