Ihmiset eivät osaa ottaa vastuuta omista tekemisistään

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan hyväosainen sanoo, että jokainen on oman onnensa seppä. Osalla elämässä onnistuu kaikki, toisilla vaikeuksia on paljon. Jos se olisi asenteesta tai järjestä kiinni, olisin opiskellut vaikka ja mitä ja tehnyt uran. Lapsuus alkoholistiperheessä jossa ei välitetty. Viranomaiset tiesi, opettajat tiesi, sossut ja osa läheisistä. Mutta oli helpompaa kääntää pää ja olla näkemättä. Ja itse opin kyllä pärjäämään. Niin hyvin, että sairastuin vahvuuteen. Ja masennuin myöhemmin. Pitkä, rehellinen terapia, elintavat, asenne, läheiset jne. Edelleen olen vain osittain työelämässä. Viimeisimpänä yritän hyväksyä tilanteen. Anna ihmeessä ap hyviä vinkkejä. Miten tältä olisi vältytty ja mitä nyt pitäisi tehdä.

Itsellä samat alkoholistiperheen taustat ja vanhemmat kuoli kun olin 18. Olisiko tilannettasi auttanut vasemmistolaisen kyyneleen vieriminen poskella, että onpa kurjaa.. mitäs nyt tehtäsiin jos yhdessä surkutellaan, vai oikeistolainen "ota itseäsi niskasta kiinni' (vanhempasi ovat täysiä paskoja, he eivät sinua tässä elämässä auta), vastaat itse omasta elämästäsi asenne? Suora ohjaus elämäntavoissa siihen, että  tarvitset hyvän koulutuksen, ammatin, parisuhteen, jne.. ja niitä kohti pitää tehdä pitkäjänteisesti työtä vuosikausia, mutta lopulta se palkitaan. Omassa perhetaustassasi ei ole juuri mitään kopioimisen arvoista.

Okei, Ap on autismistaan sitten ihan itse vastuussa. Sitä taidettiin ennen kutsuakin vain kusipäisyydeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä se sitten ap on minun moka, että olen syntymäkuuro ja jouduin lapsena isäni seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi? Selitäpä nyt.

Tai ystäväni, joka joutui auton yliajamaksi jalkakäytävällä ja pyörätuoliin 16-vuotiaana. Miten se oli hänen oma vikansa?

Tai tätini, joka dementoitui 80-vuotiaana, muttei ole vieläkään päässyt palvelutaloon, vaan kotonaan ramppaa vaihtuva leegio kodinhoitajia ja täti karkailee melkein kerran kuussa ulos sisävaatteillaan - hyvää tuuria ettei ole vielä jäänyt auton alle, vaan poliisi on löytänyt. Onko tuokin tädin "oma vika"?

Miksi syytät muita omasta kuuroudestasi? Miksi et tee parastasi, että saisit kuulosi edes jollain tasolla paranisi?

Liikenneturvallisuus on kaikkien vastuulla. Ei jalkakäytävällä kävely tarkoita, että olisi turvassa. AINA pitää olla valppaana.

Elintavat vaikuttavat dementiaan. Siihen sairastumisen voi ehkäistä käytännössä täysin. Ja rahalla saa palvelua. Ap

Ihan hirveää bullshittiä. Kuuroutta ei voi poistaa, jos implantit eivät sovellu kuten kaikilla ei sovellu. Liikenneturvallisuudesta ei ole kyllä itse vastuussa, jos joku vauhdissa ajaa päälle jalkakäytävälle.

Ja dementia ei pääsääntöisesti ole elintavoista kiinni, kun siihen sairastuu vasta kahdeksankymppisenä. Nuorena sairastuneilla osa on mm. alkoholinkäytön aiheuttamaa. Sen sijaan kahdeksankymppisillä noin viidennes joka tapauksessa kärsii dementiasta.

Oikeasti, olet paitsi ilkeä ja paha ihminen, myös tyhmä.

Ohis

Kuullostaa siltä, että olen hyvinkin oikeassa ja jollain meni ihon alle. Hyvä. Toivottavasti tämä saa sinutkin ajattelemaan. Ap

Jos joku ta*paisi sinut tämän ketjun perusteella niin olisi omaa syytäsi?

Kenelläkään ei ole mitään syytä tappaa minua tämän ketjun perusteella, joten miten se olisi syytäni? Ap

Mutta jos joku vain ärsyyntyy tästä ketjusta ilman syytä ja ta ppaa sinut? Olisiko tapetuksi tuleminen silloin oma vikasi?

Ensinnäkin, en hankkiudu tilanteisiin ja paikkoihin, jossa minulle voisi käydä mitään. Joten tämä on turhaa whataboutismia. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan yhteiskunta on niin monisyinen, että aina löytyy syyttelyn mahdollisuuksia muualta kuin peilistä.

Mutta kyllä se todellinen syy löytyy aina peilistä. Aina. Ap

Ai? Insestitraumankin takia kiusatun käytös?

Hyväksikäytöstä voi kertoa viranomaisille sekä vältellä hyväksikäyttötilanteisiin joutumista niin, ettei koko hyväksikäyttöä pääse edes tapahtumaan. Ap

Miten pieni lapsi voi hakea apua?

Arvaa uskotaanko, varsinkin jos tekijä, isä aikuinen on ulospäin normaali ja vakuuttaa että ei meillä sellaista?

Hyväksikäytön syyt on aina vain tekijään liittyviä. Syy on aina yksin tekijässä. Piste.

Viranomaisilta, turvalliselta läheiseltä, opettajalta. Syyllinen on toki hyväksikäyttäjäkin, mutta vikaa on uhrissakin, jos ei yritä edes estää hyväksikäyttöä. Ap

Miten voi hakea, kun ei tiedä, että syy on aikuisessa?

Tai ei tiedä, että se mitä aikuinen tekee on väärin?

Kyllä kaikki tietävät, mikä on väärin ja mikä oikein. Nyt keksit vain tekosyitä omalle/muiden saamattomuudelle. Ap

Ei lapsi tiedä, kyllä hän on aikuisten antaman informaation varassa. Kuvitteletko sinä lasten kyselevän muilta, että onko se väärin kun isi vie sisääni pippeliään?

Ei kysy. Lapsi ei voi tietää, että häntä pitäisi auttaa. Kun hänelle siitä seuraa ongelmia, hän ei ole niistä vastuussa.

Lapset eivät elä suljettuna missään komerossa. He ovat yhteyksissä muuhun maailmaan, jonka kautta he oppivat maailmasta ja miten asiat toimivat. Nykylapset myös ovat netissä imemässä tietoa hetki, kun älylaite pysyy kädessä. Eli älä lässytä. Ap

Niin, ehkä NYKYlapset, mutta entäpä lapset ajalta ENNEN nettiä? Hekin ovat elossa vielä, ja kärsimässä muiden heille aiheuttamista vioista ja vaivoista. Lisäksi en usko esim. omien lasteni (9 ja 11v.) googletelleen aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä se sitten ap on minun moka, että olen syntymäkuuro ja jouduin lapsena isäni seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi? Selitäpä nyt.

Tai ystäväni, joka joutui auton yliajamaksi jalkakäytävällä ja pyörätuoliin 16-vuotiaana. Miten se oli hänen oma vikansa?

Tai tätini, joka dementoitui 80-vuotiaana, muttei ole vieläkään päässyt palvelutaloon, vaan kotonaan ramppaa vaihtuva leegio kodinhoitajia ja täti karkailee melkein kerran kuussa ulos sisävaatteillaan - hyvää tuuria ettei ole vielä jäänyt auton alle, vaan poliisi on löytänyt. Onko tuokin tädin "oma vika"?

Miksi syytät muita omasta kuuroudestasi? Miksi et tee parastasi, että saisit kuulosi edes jollain tasolla paranisi?

Liikenneturvallisuus on kaikkien vastuulla. Ei jalkakäytävällä kävely tarkoita, että olisi turvassa. AINA pitää olla valppaana.

Elintavat vaikuttavat dementiaan. Siihen sairastumisen voi ehkäistä käytännössä täysin. Ja rahalla saa palvelua. Ap

Ihan hirveää bullshittiä. Kuuroutta ei voi poistaa, jos implantit eivät sovellu kuten kaikilla ei sovellu. Liikenneturvallisuudesta ei ole kyllä itse vastuussa, jos joku vauhdissa ajaa päälle jalkakäytävälle.

Ja dementia ei pääsääntöisesti ole elintavoista kiinni, kun siihen sairastuu vasta kahdeksankymppisenä. Nuorena sairastuneilla osa on mm. alkoholinkäytön aiheuttamaa. Sen sijaan kahdeksankymppisillä noin viidennes joka tapauksessa kärsii dementiasta.

Oikeasti, olet paitsi ilkeä ja paha ihminen, myös tyhmä.

Ohis

Kuullostaa siltä, että olen hyvinkin oikeassa ja jollain meni ihon alle. Hyvä. Toivottavasti tämä saa sinutkin ajattelemaan. Ap

Jos joku ta*paisi sinut tämän ketjun perusteella niin olisi omaa syytäsi?

Kenelläkään ei ole mitään syytä tappaa minua tämän ketjun perusteella, joten miten se olisi syytäni? Ap

Mutta jos joku vain ärsyyntyy tästä ketjusta ilman syytä ja ta ppaa sinut? Olisiko tapetuksi tuleminen silloin oma vikasi?

Ensinnäkin, en hankkiudu tilanteisiin ja paikkoihin, jossa minulle voisi käydä mitään. Joten tämä on turhaa whataboutismia. Ap

Niin siis tarkoitat, että et alkaisi avautua mielipiteistäsi aloitukseesi liittyen irl? Anonyyminä netissä uskallat?

Oletko varma, että pystyt pitämään fasadisi kunnossa julkisesti? Ettei joku kilahda ja silti t*pa sinua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä se sitten ap on minun moka, että olen syntymäkuuro ja jouduin lapsena isäni seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi? Selitäpä nyt.

Tai ystäväni, joka joutui auton yliajamaksi jalkakäytävällä ja pyörätuoliin 16-vuotiaana. Miten se oli hänen oma vikansa?

Tai tätini, joka dementoitui 80-vuotiaana, muttei ole vieläkään päässyt palvelutaloon, vaan kotonaan ramppaa vaihtuva leegio kodinhoitajia ja täti karkailee melkein kerran kuussa ulos sisävaatteillaan - hyvää tuuria ettei ole vielä jäänyt auton alle, vaan poliisi on löytänyt. Onko tuokin tädin "oma vika"?

Miksi syytät muita omasta kuuroudestasi? Miksi et tee parastasi, että saisit kuulosi edes jollain tasolla paranisi?

Liikenneturvallisuus on kaikkien vastuulla. Ei jalkakäytävällä kävely tarkoita, että olisi turvassa. AINA pitää olla valppaana.

Elintavat vaikuttavat dementiaan. Siihen sairastumisen voi ehkäistä käytännössä täysin. Ja rahalla saa palvelua. Ap

Ihan hirveää bullshittiä. Kuuroutta ei voi poistaa, jos implantit eivät sovellu kuten kaikilla ei sovellu. Liikenneturvallisuudesta ei ole kyllä itse vastuussa, jos joku vauhdissa ajaa päälle jalkakäytävälle.

Ja dementia ei pääsääntöisesti ole elintavoista kiinni, kun siihen sairastuu vasta kahdeksankymppisenä. Nuorena sairastuneilla osa on mm. alkoholinkäytön aiheuttamaa. Sen sijaan kahdeksankymppisillä noin viidennes joka tapauksessa kärsii dementiasta.

Oikeasti, olet paitsi ilkeä ja paha ihminen, myös tyhmä.

Ohis

Kuullostaa siltä, että olen hyvinkin oikeassa ja jollain meni ihon alle. Hyvä. Toivottavasti tämä saa sinutkin ajattelemaan. Ap

Jos joku ta*paisi sinut tämän ketjun perusteella niin olisi omaa syytäsi?

Kenelläkään ei ole mitään syytä tappaa minua tämän ketjun perusteella, joten miten se olisi syytäni? Ap

On kyllä, herätät raivoa ja nilkkimäisyyttä. Sellaiset kuin sinä moni haluaisi ta*paa.

Tämä keskustelu aloitus on provo, älkää viitsikö ruokkia.

Kyllä umpimielisinkin kokoomusrakkiautisti ymmärtää elämän monimutkaisuuden ja sattunanvaraisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Oon niin samaa mieltä!

Mielestäni perimmäinen ongelma on, että ihmiset ajattelee niin mustavalkoisesti ja äärimmäisesti. Ei voi myöntää omaa osuuttaan, koska se muka tarkoittaisi, että on itse syypää ja täysin epäonnistunut ihmisenä. Lapsellinen, perisuomalainen ajattelutapa, joka juontuu heikosta itseluottamuksesta.

Henkisesti vahvat ihmiset tajuavat, että epäonnistuminen on inhimillistä. He tietävät, että virheestään huolimatta he ovat edelleen hyviä ja arvokkaita tyyppejä.

Ääneen ei saa sanoa, että onnellisuus on ihan ihmisestä itsestään kiinni. Ei varsinkaan, jos ihminen on kokenut jotain kamalaa ja on siitä katkeroitunut. Se on silloin aina muiden vika ja muiden täytyy se asia korjata.

Totuus on, että ihan jokainen meistä kohtaa ennemmin tai myöhemmin elämässään asioita, joista voisi katkeroitua, mutta toiset selviävät siitä paremmin, koska he eivät jää syyttelemään muita, vaan ottavat vastuun elämästään.

Tuo on harhaa. Todella moni väärin tehnyt ihminen on täysi p*ska, jonka kuolemaa ei kukaan surisi, paitsi ehkä se oma arvostelukyvytön äiti. Minusta läheskään kaikki ihmiset eivät ole hyviä tyyppejä, eikä heillä ole oikeutta kokea itsestään niin, vaan esim. ap ansaitsisi tulla t*petuksi.

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että ihan jokainen meistä kohtaa ennemmin tai myöhemmin elämässään asioita, joista voisi katkeroitua, mutta toiset selviävät siitä paremmin, koska he eivät jää syyttelemään muita, vaan ottavat vastuun elämästään.

Luonnollisesti ihminen joka on saanut hyvät eväät elämään ja omaa hyvän lähipiirin, saa tukea vaikeisiin asioihin jo lapsuudessa

Vierailija kirjoitti:

Okei, Ap on autismistaan sitten ihan itse vastuussa. Sitä taidettiin ennen kutsuakin vain kusipäisyydeksi.

Haha, ap, olet ihan paska, eikä kuolemaasi surisi kuin ehkä joku toinen autisti, eli äitisi. Ansaitsisit kuolla, paska luuseri. Aika paljon pahaahan sinulle onkin jo tapahtunut, että kasvoit noin empatiakyvyttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että ihan jokainen meistä kohtaa ennemmin tai myöhemmin elämässään asioita, joista voisi katkeroitua, mutta toiset selviävät siitä paremmin, koska he eivät jää syyttelemään muita, vaan ottavat vastuun elämästään.

Luonnollisesti ihminen joka on saanut hyvät eväät elämään ja omaa hyvän lähipiirin, saa tukea vaikeisiin asioihin jo lapsuudessa

Niinpä, aika törkeää KEHUA niitä p*skoja ihmisiä, jotka kuvittelevat väärin tetyään itseään arvokkaiksi! Mitä arvokasta siinä on, että teki väärin? Mokasi, aiheutti jollekin vahinkoa, missä kompensaatiot siitä? Esim. insestin uhrille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan hyväosainen sanoo, että jokainen on oman onnensa seppä. Osalla elämässä onnistuu kaikki, toisilla vaikeuksia on paljon. Jos se olisi asenteesta tai järjestä kiinni, olisin opiskellut vaikka ja mitä ja tehnyt uran. Lapsuus alkoholistiperheessä jossa ei välitetty. Viranomaiset tiesi, opettajat tiesi, sossut ja osa läheisistä. Mutta oli helpompaa kääntää pää ja olla näkemättä. Ja itse opin kyllä pärjäämään. Niin hyvin, että sairastuin vahvuuteen. Ja masennuin myöhemmin. Pitkä, rehellinen terapia, elintavat, asenne, läheiset jne. Edelleen olen vain osittain työelämässä. Viimeisimpänä yritän hyväksyä tilanteen. Anna ihmeessä ap hyviä vinkkejä. Miten tältä olisi vältytty ja mitä nyt pitäisi tehdä.

Itsellä samat alkoholistiperheen taustat ja vanhemmat kuoli kun olin 18. Olisiko tilannettasi auttanut vasemmistolaisen kyyneleen vieriminen poskella, että onpa kurjaa.. mitäs nyt tehtäsiin jos yhdessä surkutellaan, vai oikeistolainen "ota itseäsi niskasta kiinni' (vanhempasi ovat täysiä paskoja, he eivät sinua tässä elämässä auta), vastaat itse omasta elämästäsi asenne? Suora ohjaus elämäntavoissa siihen, että  tarvitset hyvän koulutuksen, ammatin, parisuhteen, jne.. ja niitä kohti pitää tehdä pitkäjänteisesti työtä vuosikausia, mutta lopulta se palkitaan. Omassa perhetaustassasi ei ole juuri mitään kopioimisen arvoista.

Ei, sinulla ei ole samat taustat. Pelkkä elämä alkoholistiperheessä voi olla erilaista. Jo saman perheen lapsilla on erilainen kokemus, erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja suojaavat tekijät. Ei kenenkään elämää voi verrata toiseen. Lapsuus voi näkyä myös empatiakyvyttömyytenä, se harvoin vaan satuttaa itseä, mutta usein muita. Toisekseen, en kyllä ymmärtänyt, että kyseessä on politiikkaketju ja mielestäni nämä puolueet eivät edes ole näin mustavalkoisia. Pointti oli siinä, että aina ei palkita. On meitä, jotka olemme tehneet ja teemme aivan valtavasti töitä kuntoutumisen eteen, mutta se ei ole silti riittänyt siihen, että voimavarat tai psyyke olisi riittänyt unelmien saavuttamiseen saakka. Joudun tekemään mielettömiä määriä töitä, jotta voisin olla edes osa-aikatyössä. Toisille se ja esimerkiksi opiskelu on automaatio. Minäkin elin "kokoomuslaisittain" ihan yksin ja olin päättänyt kouluttautua korkealle. Eipä onnistunut ei. Taustoistani huolimatta en ole tyhmä. Tietenkin halusin hyvän parisuhteen, perheen ja uran, tasapainoisen elämän. Ei riittänyt se, että otin itseäni niskasta kiinni. Ehkä olisikin auttanut, jos esimerkiksi lapsuudessa olisi kiinnitetty huomioita ja autettu. Vieritetty niitä kyyneleitä yhdessä. Mene ja tiedä.

Tällä ap llä on vastuu myös lapsensa autismista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku tulee AV:lle avautumaan ongelmastaan, ei usein ole kovinkaan mielekästä tulla vain toteamaan, että "oma vikasi." Mitä hyötyä siitäkin on? Virhe on jo tapahtunut, joten mitä jos vain tuettaisiin ja neuvottaisiin?

Tietenkin voi myös kertoa, mitä ap (tai muutkin) voisi vastaisuudessa tehdä, jotta tilanne ei toistuisi, mutta usein täällä keskitytään melkein pelkästään siihen, mitä ap on jo tehnyt väärin ja johon hän ei enää voi vaikuttaa.

Toki, mutta olisi tervettä että asenneilmapiiri muuttuisi siihen suuntaan, että jokainen vastaa lähtökohtaisesti itsestään ja vasta viimeisenä keinona yhteiskunta auttaa jos et itse pärjää. Ensin on yritettävä itse.

Nykytilanne on se, että elämää optimoidaan sosiaalitukien mukaan ja lasketaan joka sentti että kannattaako tehdä töitä ja miten on yhteiskunnan vika, että tästäkään (kuvitteellisesta asiasta) ei saa jotain etuutta. Opintolainat on yhteiskunnan vika (ilmaiset opinnot sen sijaan ihmisoikeus) ja aktiivimalli on niin väärin, mutta tuhansien eurojen ansiosidonnainen on taas ihmisoikeus.. Lisäksi kuvitellaan että jos antaa rahansa pois johonkin yhteiskunnalliseen projektiin, niin yhteiskunta on jotenkin tästä velkaa ja myöhemmin velvollinen auttamaan (koska olen maksanut veroja, niin...). Ei kannata luopua rahoistaan, niin pystyy paremmin päättämään mitä elämällään tekee. 

Siis oliko tässä ketjussa kyse vain rahasta 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole vastuussa toisen asioista mutta jokainen on täysin vastuussa omistaan.

Maailma olisi hyvä, jos näitä vastuuttomia ei olisi.

Jaaha, että kadulla tajuttomana makaava ihminen on ihan itse vastuussa siitä, nouseeko ylös vai ei?

On todennäköisesti ainakin vastuussa siitä, että on tilanteeseen ylipäätänsä joutunut. Liikaa alkoa, ennakkohoidolla vältettävissä oleva sairaskohtaus, liian liukkaat kengät jne. Etenkin liukastumisista vieritetään syy LÄHES AINA kaikille muille, vaikka ollaan itse liikkeellä täysin talvioloihin sopimattomilla jalkineilla.

Entä jos se tajuttomuus on kyseisen sairauden ensimmäinen oire? Tai ihminen on jo hakeutunut tutkimuksiin jonkun terveysongelman vuoksi, mutta joko ei ole löydetty syytä tai sairaus on sellainen ettei siihen ole hoitoa?

Ja joo, ymmärrän että aloittaja on joko trolli tai sekopää, mahdollisesti molempia. Tuli vaan liian kova kiusaus vastata.