Sain sitten mieheltä joululahjaksi vaa'an. Että nyt on sitten sekin nähty.
Plussana tässä vielä, että olen nuorena sairastanut anoreksiaa ja se tulee pinnalle aina stressaavina aikakausina. Mies tietää oikein hyvin tämän. Viimeiset pari vuotta olen ollut todella tasapainoisessa kunnossa ja yksi tärkeä syy tähän on ollut, että hävitin vaa'an talosta kokonaan. No nyt minulla sitten taas on sellainen. Olen ihan sanaton.
Kommentit (34)
Ainakin oli henkilökohtainen lahja! :D
Miten se menikään: Vaimo toivoi autotallin eteen jotain nopeasti nollasta sataan kiihtyvää.
Hän meni jouluna katsomaan mikä sinne oven eteen oli tullut. No paketista löytyi vaaka.
vaa-alla voi mitata vaikka leipomis ainesosia
Henkilövaa'alla? Aika isoja satseja pitää leipoa, että kiloista on kyse!
Vierailija kirjoitti:
vaa-alla voi mitata vaikka leipomis ainesosia
Heitä se roskikseen tai anna jollekin. 🤨
Mieli tekisi väittää tätä provoksi, mutta isäni osti äidille kerran äitienpäivälahjaksi vaa'an. Äiti oli lihonut tuossa vaiheessa jonkin verran. Me oltiin lapsia, joten ei tajuttu, miten nolo lahja se oli ja itse annettiin ne koulussa askarellut. Kyllä me veljen kanssa aikuisena osattiin pitää sitä surullisena, kun tyhjättiin kuolinpesää - äiti kuoli työikäisenä sairauskohtaukseen.
Osti isä joskus korujakin, mutta ei äiti niitäkään käyttänyt koskaan. Tajusin jossain vaiheessa, että äiti oikeasti oli äitienpäivälahjoista iloinen siinä vaiheessa, kun me lapset aloimme niitä hankkia, eikä isä. Minä olin hyvä neuloja ja tein äidille itse mm. sormikkaat, jotka tuntuivat olevan hänelle tosi tärkeät, piti ne ihan risaksi asti. Ostettiin hänen lempikirjailijansa kirjoja ja muuta henkilökohtaista, ei todellakaan kodinkoneita tai mitään koko perheen yhteistä, mitä isä myös usein hankki joka lahjaksi. Mutta kyllä se vaaka on kamalin hankinta kellekään, oli paino-ongelmia tai ei. Talousvaaka nuorelle omaan kotiin muuttaneelle vielä voisi mennä.
Onpa surullinen tarina! Mietin tässä, josko heittäisin vaakan ihan vaan roskiin. En ole ihan varma, tarkoittiko mies sillä oikeasti pahaa vai onko vaan niin ajattelematon ja kiireessä lahjoja ostanut. Mutta ajattelin, että taidan heittää koko vempeleen roskiin ja jatkaa iloisin mielin vaa'atonta elämääni. t. ap
Vierailija kirjoitti:
Mieli tekisi väittää tätä provoksi, mutta isäni osti äidille kerran äitienpäivälahjaksi vaa'an. Äiti oli lihonut tuossa vaiheessa jonkin verran. Me oltiin lapsia, joten ei tajuttu, miten nolo lahja se oli ja itse annettiin ne koulussa askarellut. Kyllä me veljen kanssa aikuisena osattiin pitää sitä surullisena, kun tyhjättiin kuolinpesää - äiti kuoli työikäisenä sairauskohtaukseen.
Osti isä joskus korujakin, mutta ei äiti niitäkään käyttänyt koskaan. Tajusin jossain vaiheessa, että äiti oikeasti oli äitienpäivälahjoista iloinen siinä vaiheessa, kun me lapset aloimme niitä hankkia, eikä isä. Minä olin hyvä neuloja ja tein äidille itse mm. sormikkaat, jotka tuntuivat olevan hänelle tosi tärkeät, piti ne ihan risaksi asti. Ostettiin hänen lempikirjailijansa kirjoja ja muuta henkilökohtaista, ei todellakaan kodinkoneita tai mitään koko perheen yhteistä, mitä isä myös usein hankki joka lahjaksi. Mutta kyllä se vaaka on kamalin hankinta kellekään, oli paino-ongelmia tai ei. Talousvaaka nuorelle omaan kotiin muuttaneelle vielä voisi mennä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ukot on tyhmiä! Kukaan nainen ei tod.toivo mitään tuollaisia vehkeitä,kodin tavaroita lahjaksi. Aivan ihana lahja on joku henk.kohtainen eli joku nätti koru on minusta aivan ihana lahja mieheltä. Eli vaikka sydän riipus yms. ei tarvitse olla mikään kallis mutta paljon kivempi kuin joku vedenkeitin, vaaka jne. Ukot nyt vaan ei tajua mitään, näin se vaan on.
Mitä henkilökohtaista on kaulakorussa? Itse ottaisin mieluummin hyvän vaa'an kuin kliseisen sydänriipuksen. Kaikista mieluiten ottaisin jotain aineetonta ja onneksi sellaista tänäkin vuonna sain.
En sitten taidakaan kertoa tapailemalleni miehelle syömishäiriötaustastani. Vältän ehkä mahdollisen vittuilun, jonka ap nyt saanut osakseen
Älä välitä ap! Tosin voit ehkä sanoa miehelle ettei lahja ollut asiallinen.
Jos olisi takana syömishäiriö ja paljastuisi, että mieheni haluaa minun laihtuvan ja antaa vaa'an joululahjaksi, niin luultavasti jättäisin miehen. Ihan siksi, ettei hän ole hyväksi mimulle, ei tulevaisuus hänen janssaan tuntuisi henkisesti turvalliselta.
0/5
Jestas nää on väsyttäviä nää.
Mitä vika vaa'assa on? Itse ottaisin mielelläni. Toisaalta en olekaan mikään uhriutunut, pysyvästi loukkaantunut ihminen.
Mitä jos mies ostaa lahjakortin kauneushoitolaan? Meinaako, että olet ruma? Jos saat lahjakortin vaatekauppaan? Ei kai se meinannut, että olet tyylitön??
Oi apua teidän kanssa.
Kaikki eivät ole hyviä ostamaan lahjoja. Mies saattoi ajatella ostaneensa kuvan, käytännöllisen lahjan.
Vierailija kirjoitti:
Mieli tekisi väittää tätä provoksi, mutta isäni osti äidille kerran äitienpäivälahjaksi vaa'an. Äiti oli lihonut tuossa vaiheessa jonkin verran. Me oltiin lapsia, joten ei tajuttu, miten nolo lahja se oli ja itse annettiin ne koulussa askarellut. Kyllä me veljen kanssa aikuisena osattiin pitää sitä surullisena, kun tyhjättiin kuolinpesää - äiti kuoli työikäisenä sairauskohtaukseen.
Osti isä joskus korujakin, mutta ei äiti niitäkään käyttänyt koskaan. Tajusin jossain vaiheessa, että äiti oikeasti oli äitienpäivälahjoista iloinen siinä vaiheessa, kun me lapset aloimme niitä hankkia, eikä isä. Minä olin hyvä neuloja ja tein äidille itse mm. sormikkaat, jotka tuntuivat olevan hänelle tosi tärkeät, piti ne ihan risaksi asti. Ostettiin hänen lempikirjailijansa kirjoja ja muuta henkilökohtaista, ei todellakaan kodinkoneita tai mitään koko perheen yhteistä, mitä isä myös usein hankki joka lahjaksi. Mutta kyllä se vaaka on kamalin hankinta kellekään, oli paino-ongelmia tai ei. Talousvaaka nuorelle omaan kotiin muuttaneelle vielä voisi mennä.
Ehkäpä äitisi olisi elänyt pitempään mikäli olisi pitänyt painonsa kurissa.
Riippuu lahjansaajasta mistä tykkää. Oma lapseni toivoi (aikuisena) henkilövaakaa joululahjaksi, ja sen hänelle ostinkin. Halusi pitää painonsa kurissa ja on siinä onnistunutkin.
Mikäli haluaa säilyttää normaalipainon, on painon tarkkailu välttämätöntä, ja siinä vaaka on kyllä välttämätön.
Nyt pyhien jälkeen on aiheen käydä mammojenkin vaakalla, ja hyväähän mies on tarkoittanut.
Painoa on helpompi pudottaa heti kun se on vähänkin noussut. Juuri lihavat eivät käy koskaan vaaalla! Annetaan painon vapaasti nousta kymmeniä kiloja "huomaamatta" muka....:)
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi takana syömishäiriö ja paljastuisi, että mieheni haluaa minun laihtuvan ja antaa vaa'an joululahjaksi, niin luultavasti jättäisin miehen. Ihan siksi, ettei hän ole hyväksi mimulle, ei tulevaisuus hänen janssaan tuntuisi henkisesti turvalliselta.
Ei kai vaa'an ostaminen tarkoita, että haluaa jonkun laihtuvan lmao. Se on ihan lahja vaan. Eyeroll.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vika vaa'assa on? Itse ottaisin mielelläni. Toisaalta en olekaan mikään uhriutunut, pysyvästi loukkaantunut ihminen.
Mitä jos mies ostaa lahjakortin kauneushoitolaan? Meinaako, että olet ruma? Jos saat lahjakortin vaatekauppaan? Ei kai se meinannut, että olet tyylitön??
Oi apua teidän kanssa.
Kaikki eivät ole hyviä ostamaan lahjoja. Mies saattoi ajatella ostaneensa kuvan, käytännöllisen lahjan.
Minä sain joululahjaksi kirjan!! Vihjattiinko, että olen sivistymätön, ja pitäisi lukea enemmän 😭😭😭
Nyt olen uhan traumatisoitunut. Täytyy aloittaa oma ketju tästä.
Todella mauton lahja, varsinkin kun sinulla on ollut syömishäiriö. Kertoo miehen kontrollinhimosta, haluaa saada sinut epävarmaksi itsestäsi. Ties vaikka haluaisi sinun sairastuvan uudestaan, sairasta kun on helpompi alistaa. Harkitsisin erittäin vakavasti eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ukot on tyhmiä! Kukaan nainen ei tod.toivo mitään tuollaisia vehkeitä,kodin tavaroita lahjaksi. Aivan ihana lahja on joku henk.kohtainen eli joku nätti koru on minusta aivan ihana lahja mieheltä. Eli vaikka sydän riipus yms. ei tarvitse olla mikään kallis mutta paljon kivempi kuin joku vedenkeitin, vaaka jne. Ukot nyt vaan ei tajua mitään, näin se vaan on.
Mitä henkilökohtaista on kaulakorussa? Itse ottaisin mieluummin hyvän vaa'an kuin kliseisen sydänriipuksen. Kaikista mieluiten ottaisin jotain aineetonta ja onneksi sellaista tänäkin vuonna sain.
Kyllähän näin universaalisti on kaikilla naisilla. Ap on vielä vain niin keskenkasvuinen, ettei ymmärrä että aineeton lahja on paras ja vaaka parempi kuin joku persoonaton koru.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieli tekisi väittää tätä provoksi, mutta isäni osti äidille kerran äitienpäivälahjaksi vaa'an. Äiti oli lihonut tuossa vaiheessa jonkin verran. Me oltiin lapsia, joten ei tajuttu, miten nolo lahja se oli ja itse annettiin ne koulussa askarellut. Kyllä me veljen kanssa aikuisena osattiin pitää sitä surullisena, kun tyhjättiin kuolinpesää - äiti kuoli työikäisenä sairauskohtaukseen.
Osti isä joskus korujakin, mutta ei äiti niitäkään käyttänyt koskaan. Tajusin jossain vaiheessa, että äiti oikeasti oli äitienpäivälahjoista iloinen siinä vaiheessa, kun me lapset aloimme niitä hankkia, eikä isä. Minä olin hyvä neuloja ja tein äidille itse mm. sormikkaat, jotka tuntuivat olevan hänelle tosi tärkeät, piti ne ihan risaksi asti. Ostettiin hänen lempikirjailijansa kirjoja ja muuta henkilökohtaista, ei todellakaan kodinkoneita tai mitään koko perheen yhteistä, mitä isä myös usein hankki joka lahjaksi. Mutta kyllä se vaaka on kamalin hankinta kellekään, oli paino-ongelmia tai ei. Talousvaaka nuorelle omaan kotiin muuttaneelle vielä voisi mennä.
Ehkäpä äitisi olisi elänyt pitempään mikäli olisi pitänyt painonsa kurissa.
Riippuu lahjansaajasta mistä tykkää. Oma lapseni toivoi (aikuisena) henkilövaakaa joululahjaksi, ja sen hänelle ostinkin. Halusi pitää painonsa kurissa ja on siinä onnistunutkin.
Mikäli haluaa säilyttää normaalipainon, on painon tarkkailu välttämätöntä, ja siinä vaaka on kyllä välttämätön.
Nyt pyhien jälkeen on aiheen käydä mammojenkin vaakalla, ja hyväähän mies on tarkoittanut.
Painoa on helpompi pudottaa heti kun se on vähänkin noussut. Juuri lihavat eivät käy koskaan vaaalla! Annetaan painon vapaasti nousta kymmeniä kiloja "huomaamatta" muka....:)
En ole omistanut ikinä vaakaa. Eikä ole koskaan ollut syömishäiriötä. Syön vain sen verran mitä tekee mieli. Käyn noin kerran vuodessa lääkärillä puntarilla, painoin 52 kg viimeksi.
Sääli että mielikuvitusta ei voi antaa lahjaksi, tulisi ap:lle ja muille palstan provoilijoille tarpeeseen!
Kyllä ukot on tyhmiä! Kukaan nainen ei tod.toivo mitään tuollaisia vehkeitä,kodin tavaroita lahjaksi. Aivan ihana lahja on joku henk.kohtainen eli joku nätti koru on minusta aivan ihana lahja mieheltä. Eli vaikka sydän riipus yms. ei tarvitse olla mikään kallis mutta paljon kivempi kuin joku vedenkeitin, vaaka jne. Ukot nyt vaan ei tajua mitään, näin se vaan on.