Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Iäkäs äiti ja joulukiukuttelu: Antakaa vinkkejä kuinka selviän illasta!

Vierailija
24.12.2018 |

Äitini on eläkkeellä olevan leskirouva, joka ehdoin tahdoin haluaa laittaa joulun meille aikuisille lapsilleen joka vuosi. Olemme jo kauan sanoneet hänelle, että meitä varten ei tarvitse kokata kaikkea alusta alkaen itse, vaan voimme tehdä elämästämme helpompaa ja hankkia ruoat valmiina. Ei käy, koska hän nyt vain on päättänyt että vanhalla kaavalla mennään hautaan saakka. Tämä johtaa siihen, että jouluaattona äitini on väsynyt ja kiukkuinen. Hän lukee merkityksiä sisareni ja minun sanoihin, joita niissä ei ole, ja tulkitsee kaiken kritiikkinä häntä kohtaan. Esimerkiksi vaikkapa se, jos ihan hyväntahtoisesti totean, että pöydässä on uusi pöytäliina ("Ai, sinulla on tällainen valkoinenkin pöytäliina.") johtaa viiden minuutin purkaukseen siitä, kuinka hän ei ehtinyt pestä punaista pöytäliina ennen joulua, koska on juossut kaupoilla ja laittanut laatikoita ja tilannut kinkkua ja liottanut silakoita ja silpunnut sipulia ja ja ja ja jalkojakin särkee, kun hän on niin vanha ihminen ja yksin laittaa joulua aikuisille lapsilleen. Jos taas olen tietoisesti hiljaa ja yritän olla ärsyttämättä häntä millään tavalla, ei sekään kelpaa, sillä silloin alkaa tivaus, että mikä nyt vaivaa, eikö hänen laittamansa joulu kelpaa kun ollaan niin vaiti?!

Auttakaaaaaaa...

Kommentit (30)

Vierailija
21/30 |
24.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokeilin aikanaan tuota meille kutsumista. No äitipä porhalsi suoraan keittiöön ja alkoi moittia valmisteluitani sekä komennella perhettäni. Minä katselin ällistyneenä vierestä.

Pöydässä se ei malttanut mitenkään olla vieraan roolissa, vaan pakko oli osoittelevasti emännöidä. Aloittaa syömisen ”Olkaa hyvä”, kehottaa ihmisiä ottamaan sitä tai tätä, kommentoi ruokiani kuin olisi ne itse laittanut, nyrpisteli niille, jotka olivat erilaisia kuin hänen tavallisesti laittamansa... argh! Perhe vilkuili minua hämmentyneenä, lapset aloittivat syömisen vasta kun minä aloitin.

Nyt en ole enää vuosiin nähnyt äitiäni ollenkaan joulun aikaan, ja mahdollisimman harvon muutenkaan. Ei vaan jaksa.

Vierailija
22/30 |
24.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa vain keskittyä joulukinkutteluun.

M

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/30 |
24.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti valitti että väsyttää kun paistoi laatikoita yöllä. Leski, yksinasuva, eläkkeellä. Sanottiin että tuodaan _kaikki_ ruuat mutta itse halusi tehdä laatikot. En viitsinyt kysyä miksi piti yöllä paistaa🙄🙄🙄

Nämä samat marttyyriäidit ovat aloittaneet joulun alla monta ketjua, että kun mies ja lapset ei auta ja olen niin väsynyt. Kun pitää itse tehdä laatikot ja jynssätä lattiat ja matot hakata ulkona ja liinat laittaa ja verhot vaihtaa ja smädit ja smetanat ja smootkin kaikki piperrys tehdä omin käsin. Sitten maataan sohvalla ja murjotetaan ja lakkoillaan ja uhataan erolla, kun kukaan ei auta. Kun kukaan ei taida edes oikeasti kaivata tätä äitien omin käsin tehtyä joulua.

Minä olin niin laiska, että jopa joulutortut ja piparit ostin kaupasta. Hyviä ovat.

Vierailija
24/30 |
24.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti valitti että väsyttää kun paistoi laatikoita yöllä. Leski, yksinasuva, eläkkeellä. Sanottiin että tuodaan _kaikki_ ruuat mutta itse halusi tehdä laatikot. En viitsinyt kysyä miksi piti yöllä paistaa🙄🙄🙄

Nämä samat marttyyriäidit ovat aloittaneet joulun alla monta ketjua, että kun mies ja lapset ei auta ja olen niin väsynyt. Kun pitää itse tehdä laatikot ja jynssätä lattiat ja matot hakata ulkona ja liinat laittaa ja verhot vaihtaa ja smädit ja smetanat ja smootkin kaikki piperrys tehdä omin käsin. Sitten maataan sohvalla ja murjotetaan ja lakkoillaan ja uhataan erolla, kun kukaan ei auta. Kun kukaan ei taida edes oikeasti kaivata tätä äitien omin käsin tehtyä joulua.

Minä olin niin laiska, että jopa joulutortut ja piparit ostin kaupasta. Hyviä ovat.

Noissa ketjuissa on kyllä tullut selväksi, että miehet haluavat noita asioita, mutta ne pitäisi vaan tulla tupsahtaa ilman, että itse laittavat tikkua ristiin. Yksi oli oikein maininnut, miten ovat naisen hommia.

Vierailija
25/30 |
24.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi ei, todella ärsyttävää tuo, että teitpä niin tai näin, niin et voi voittaa. Sain pitää oman äitini liian vähän aikaa, mutta arvostan häntä aina vaan enemmän. Anoppini on mukava, mutta heillä joulu menee niin, että naiset laittavat, kantavat astioita, ruokia jne. ees taas ja hoitavat tiskit aamusta iltaan (koko ajan jotain syödään, kahvitellaan...) ja miehet vaan olla möllöttävät TV:n ääressä. Olen yrittänyt omalle miehelleni sanoa, että ei hitto soikoon. Saattaa sitten muodon vuoksi kantaa maitopurkin jääkaappiin ja siinä se.

Vierailija
26/30 |
24.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, todella ärsyttävää tuo, että teitpä niin tai näin, niin et voi voittaa. Sain pitää oman äitini liian vähän aikaa, mutta arvostan häntä aina vaan enemmän. Anoppini on mukava, mutta heillä joulu menee niin, että naiset laittavat, kantavat astioita, ruokia jne. ees taas ja hoitavat tiskit aamusta iltaan (koko ajan jotain syödään, kahvitellaan...) ja miehet vaan olla möllöttävät TV:n ääressä. Olen yrittänyt omalle miehelleni sanoa, että ei hitto soikoon. Saattaa sitten muodon vuoksi kantaa maitopurkin jääkaappiin ja siinä se.

Lapsuudessa 70 -luvulla joulu oli tuota. Miehet ryyppäsivät olohuoneessa ja naiset juoksivat. Taisivat syödäkin eri huoneissa. Eikä se miehistä ollut lähtöisin. Kyllä se oli mummo, joka sitä showta ylläpiti ja pakotti miniätkin samaan tarpeettomaan juoksenteluun. Tunnelma keittiössä oli aina jäätävä, miniät eivät tulleet mummon kanssa lainkaan toimeen muutenkaan. Aikuisena olen viettänyt jouluni omassa kotonani, oman perheeni parissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/30 |
24.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kokeilin aikanaan tuota meille kutsumista. No äitipä porhalsi suoraan keittiöön ja alkoi moittia valmisteluitani sekä komennella perhettäni. Minä katselin ällistyneenä vierestä.

Pöydässä se ei malttanut mitenkään olla vieraan roolissa, vaan pakko oli osoittelevasti emännöidä. Aloittaa syömisen ”Olkaa hyvä”, kehottaa ihmisiä ottamaan sitä tai tätä, kommentoi ruokiani kuin olisi ne itse laittanut, nyrpisteli niille, jotka olivat erilaisia kuin hänen tavallisesti laittamansa... argh! Perhe vilkuili minua hämmentyneenä, lapset aloittivat syömisen vasta kun minä aloitin.

Nyt en ole enää vuosiin nähnyt äitiäni ollenkaan joulun aikaan, ja mahdollisimman harvon muutenkaan. Ei vaan jaksa.

Mun äiti on samanmoinen.

En pyydä enää kylään ja valmiiseen pöytään kun ei se pysty istuun siinä ja nauttiin olostaan.

Alkaa ähkiminen, kukkien lehtien nyppiminen, jalkalistojen pyyhintä ja muu oikominen ja järjestäminen. Niin ja neuvominen.

Harmittaa.

Meillä ei siis ole mitään törkyistä, se vaan on tommonen.

Vierailija
28/30 |
24.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten meni?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/30 |
24.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti stressaa jouluksi ihan liikaa. Asuu yksin ja käytiin eilen viemässä joulutervehdykset, niin sanoi ettei joulu taida tänä vuonna tulla kun on niin paljon vielä tekemättä (talo oli sisältä koristeltu ja kaunis) . Ei millään ymmärrä että ei ole pakko kaikkea tehdä niinkuin on tehnyt viimeiset 50 vuotta. Usein on joulun meillä ja se hillitsee hiukan, mutta säätää ja touhottaa silti.

Monta vuotta on "kinattu" siitä, että haluan hänet meille jouluksi ja hän taas haluaisi olla yksin kotona. Nauttii joulusta meillä, tiedän sen, mutta aina pitää olla päinvastaista mieltä kuin minä. Nyt sitten en kinannut, sattuneesta syystä jota en tässä tarkemmin erittele, vaan olin että ok vietetään joulu erillään. Hän voi olla aaton yksin (ei kylläkään kokonaan, siskoni käyttää häntä haudoilla kuten joka vuosi) ja me ollaan oman perheen kesken.

Arvatkaas onko nyt sitten kuulunut vihjailuja josko tehdäänkin hänelle yllätysvierailu aattona kun onkin tylsää omalla porukalla. Tai kuinka hänellä ei ole nyt riemua tänä jouluna. Huoh, rakas ihminen, mutta raskasta kun koskaan, ikinä ei ole tyytyväinen mihinkään.

Kommentoin tätä kirjoitustani, meillä aatto on mennyt nyt mahtavasti oman perheen kesken. Äitini kävi haudoilla siskoni ja hänen miehensä kanssa ja oli siellä saunonut ja syönyt, illasta vasta kotiin vienyt. Oli tyytyväinen. Hienoa minusta, mutta toki tulee mieleen se, miksi sitten ei kuitenkaan malta olla kotona kun sitä minulle aina toitottaa ja kun on meillä, pitäis olla kotona, vaikka kuitenkin nauttii meilläkin. Raskasta kun teet niin tai näin, aina tuntuu et menee väärinpäin.

Nyt kuitenkaan tätä ihanaa joulua ei pilaa mikään. Opettelen asennoitumaan asiaa niin ettei jatkossakaan enää ärsyttäisi. Olen nuorin lapsista ja huomannut että odotukset on ihan erilaiset ja muut pääsee helpommalla..

Hyvää joulun jatkoa kaikille!!

Vierailija
30/30 |
24.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikävää, kun yrittää jutella ja toinen tulkitsee kaiken negatiivisesti.

Ottaisiko hän vastaan apua joltain lapseltaan eli toivooko hän, että joku auttaa?