Kannattaako ottaa kokoaikainen tiskarin työ vastaan?
Olen tällä hetkellä vielä ansiosidonnaisella, kun jäin pitkäaikaisesta työstäni työttömäksi. Hakemuksia olen laitellut, mutta koulutusta vastaavaa työtä, kokoaikaista sellaista, on haastava löytää.
Olen 33-vuotias maisteri ja minulle tarjottiin kokoaikaista tiskarin paikkaa. Mietityttää työajat (illat ja viikonloput menisi töissä) ja onko kovin raskasta.
Ottaisitteko minuna paikan vastaan vai jatkaisitteko ansiosidonnaista (joka on ihan kohtuullisen hyvä) ja yrittäisitte etsiä muuta työtä? Ansiosidonnaista vielä 5 kk jäljellä.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Olet työpaikallasi sylkykuppi jolla ei muiden mukaan ole yhtään älliä ja sinua kohdellaan vailla mitään arvoa tai kunnioitusta.
Todella väärä ajatus. Yksikään kiireinen ravintola ei pyöri ilman kunnon tiskaria. Itse katson ylöspäin ja kunnioitan heidän rohkeutta ottaa fyysisesti kova työ vastaan. Se pitää siis myös fyysisesti sut kunnossa ja siitä maksetaan, jos rapakunto niin suosittelen että vähän perus reeniä alle ni helpottaa.
Voisin hyvin ottaa, tosin olen tarjoilija ammatiltani. Olisi kiva olla siellä nurkassa hengailemassa ja hinkata patoja, kuin katsella raskaita asiakkaita. Työ on rankkaa ja kiireistä, mutta palkka vastaa kyllä ihan työn tasoa erinomaisesti. Ja olen aina ottanut tiskivuorot kuntoilun, logistiikan harjoittelun ja tehokkaan tekniikan hiomisen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Olet työpaikallasi sylkykuppi jolla ei muiden mukaan ole yhtään älliä ja sinua kohdellaan vailla mitään arvoa tai kunnioitusta.
Minä en ainakaan ole koskaan ylenkatsonut tiskareita. Todella tärkeä työ ravintolassa. Eikä minuakaan ole kohdeltu sylkykuppina, kun opiskelujen ohessa niitä hommia tein.
Vierailija kirjoitti:
Siis kuka tarjosi? Etkö itse hakenut paikkaa, vaan sellaista sinulle jostain vain tarjottiin?
Minuakin kiinnostaa, missä päin Suomea tarjotaan maisterille tiskaustyötä. Minä olin kaksi vuotta työttömänä, enkä saanut ainakaan TE-toimistosta yhden yhtä pyyntöä hakea työtä, en niin minkäänlaista. Asun Helsingissä.
Höpöhöpö tarjottiin. Maksetaanko kokkareiden trollipelleille lisiä lauantai-illan työstä?
Kokkiman kirjoitti:
Se pitää siis myös fyysisesti sut kunnossa ja siitä maksetaan, jos rapakunto niin suosittelen että vähän perus reeniä alle ni helpottaa.
Olisipa hauska nähdä työkkärin tädin ilme, kun sanoisin, että tarvitsen ainakin puolisen vuotta harjoitusaikaa, jotta jaksan tällaisena iskiaspotilaana tehdä tiskarinhommia.
Eiköhän noilla raskaan työn raatajilla sitä paitsi päinvastoin kroppa lopulta hajoa.
Vieläkö nykyään muka on tiskareita? Onhan tiskikoneetkin keksitty.
Vierailija kirjoitti:
Tiskarin työ on rentoa, stressitöntä ja mukavaa. Palkka ei päätä huimaa, mutta eipä työkään haastavuudellaan. Itse voisin sitä tehdä hyvinkin jonkin aikaa, vaikka en haasteiden puuttumisen takia vuositolkulla jaksaisi.
Se ei todellakaan ole rentoa tai stressitöntä ja vuositolkulla siinä ei paikat kestä. Meillä keittiössä tiskarin hommat hoiti paikan bodari, vaikka hän oli ainoa kokki. Me muut nuoret tehtiin sitä myös, mutta vanhat eivät fyysisesti kestäneet.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö nykyään muka on tiskareita? Onhan tiskikoneetkin keksitty.
Milläs sä luulet, että ne tiskit menee sinne koneeseen ja takaisin kiertoon? Kaikkea ei myöskään voi pestä koneessa.
Tiskaaminen on työnä ihan jees. Mutta sen jälkeen turha unelmoida oman alan töistä... Näin mulle kävi, kun otin hetkeksi rentoa varastoduunia yhdessä elämänvaiheessa. Niin vaan vaihtui oma toimisto ja liukuva työaika pomojen kyttäyksen kohteena olemiseen ja taukojen kellotukseen.
Periaatteessa voisin ottaakin maisterina tiskarin hommat vastaan, etenkin jos
- oman alan töitä olisi vaikea saada
- työttömyys alkaisi käydä jo itsetunnon ja tunne-elämän päälle
- olisin fyysisesti hyvässä kunnossa
- ansiosidonnainen alkaisi lähestyä loppuaan.
Mutta minäkin ihmettelen, voiko tuo ap:n tarina olla totta, koska eikös silloin jos vielä ansiosidonnaista on jäljellä, on myös ammattilaisen suoja-aika, jolloin työkkärin täti ei taatusti maisterisihmiselle tarjoa tiskarin hommia!? Vai tarjottiinko tätä työpaikkaa esim. jonkun tutun ravintolasta? Jos mulla olisi ravintola, en kyllä ensimmäisenä tarjoaisi tiskaajan paikkaa työttömälle maisteri(naiselle) vaan pikemminkin max kolmikymppiselle lihaksikkaalle ja kovakuntoiselle miehelle, mieluiten mamutaustaiselle, jolla on kova työmotivaatio.
Vierailija kirjoitti:
Vieläkö nykyään muka on tiskareita? Onhan tiskikoneetkin keksitty.
Sullako ne astiat ittestään kävelee sinne tiskikoneeseen ja lentää puhtaina omille paikoilleen?
Jos ansiosidonnainen on loppumassa niin sitte toki. Varsinkin jos on ilta- ja viikonlopputöitä. Eihän tuo mikään unelmien duuni ole mutta parempi kuin ei mitään. Itsekin joudun tyytymään alaani kuulumattomaan työhön ja oman alan töitä teen sivussa freelancerina, silloin kun toimeksiantoja tulee.