Voiko yli nelikymppisenä saada luomulapsen?
Oletko itse saanut?
KErro elintavoistasi. Saitko terveen lapsen? Oliko lapsi ensimmäisesi?
Tunnen muutamia, jotka väittävät raskauteensa ilman hoitoja, mutta onko tämä totta ja onko yleistä?
Kommentit (77)
Sisareni sai, ei ollut terve, monenlaista vaivaa ja nyt aikuisena pärjää vain tuetussa asumisessa. Hirveän raskas oli lapsuusaika, heille tuli ero ja kaikki jäi sisaren kontolle. Vaivat eivät siis näkyneet tutkimuksissa, lääkäri oli vain sanonut, että näitä on paljon iäkkäillä synnyttäjillä. Teki jo pari aborttia ennen tuota, ei vaan saanu aikaiseksi hommattua ehkäisyä. Kyllä häntä kadutti aivan saakelin paljon. Nyt jo helpompaa kun sai jälkeläisensä pois kotoa. 20 vuotta meni siskon elämästä hukkaan.
No tietenkin. Olin 42 kun sain nuorimman, enkä kuulemma erityisen vanha edes. Kätilö sanoi, että eivät ne entisaikojen säännöt päde enää, että ihmiset ovat paljon parempikuntoisia nykyään eikä ole enää sellaisia riskejä raskauksissa vanhemmilla, kuin aiemmin.
Ihan olen normaalisti elänyt. Kaljaa olen juonut ja tupakkia poltellut, en tosin raskaana ollessani.
Äitini sai minut 47 vuotiaana. En olisi koskaan halunnut niin vanhaa äitiä.
Isoisoäitini sai ensimmäisen lapsensa 28-vuotiaana ja kymmenes taisi syntyä 19-20 vuotta esikoisen jälkeen. Koska lapsia tosiaan oli monipäinen katras (seitsemän selvisi aikuisiksi) ja nuorimmatkin heistä ovat nyt seitsenkymppisiä, niin enpä usko, että isoisovanhempani, köyhän pientilan isäntä ja emäntä, keksivät edes vitsailla mistään hedelmöityshoidoista.
40-43-vuotiaana kuopuksen/iltatähden saaneita tiedän useampia, mutta se ei edes taida olla niin harvinaista. Nelikymppisiä ensisynnyttäjiä tiedän yhden ja hänkin taisi olla 39-vuotias suurimman osan raskausajastaan.
Olen saanut 2 lasta yli 40-vuotiaana, luomu.
Kyllä. Tuttava sai 44 v. ja toinen yllärinä 50 v. iässä.
Vierailija kirjoitti:
Äitini sai minut 47 vuotiaana. En olisi koskaan halunnut niin vanhaa äitiä.
Äitini sai minut 25 -vuotiaana, eikä se tehnyt hänestä hyvää äitiä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen/tiedän muutaman 40-45-v esikoisen äidin. Helsingissä suht yleistä. Parista olen varma heidän luomutarinastaan, koska ovat rehellisen maineessa ja myös hyvin pienituloisia taiteilijoita, erityisest niinä vuosina heillä ei oikeasti olisi ollut varaa yhtä.n mihinkään hoitoihin, niitäh ei korvata ainakaan kokoaan tuon ikäisille ja ovat varsin kalliita. Muutama muu saattaa huijatakin, yksi heistä ainakin on sellainen vähän asioiden kaunistelija, jolle voisi merkitä jotain se, että lapsi on luomu. Pari on kertonut avoimesti hoidoista eikä niissä kenenkään mielestä ole mitä.n hävettävää, rankkoja ne kuitenkin ovat olleet.
Kaikkia näitä naisia yhdistää sellainen, että ovat olleet hyvinkin paljon nuoremman näköisiä kuin ikäisensä keskimäärin. Kauniita, tyttömäisiä. Ei ylipainoa eikä alipainoa. Ei tupakointia tietääkseni. Mietin, että se nuorennäköisyys voi oikeasti korreloida jonkun kanssa. Että ehkä vaihdevuodet alkavat suvussa tavallista myöhemmin, ehkä lisääntymisterveys on vähän normaalia paremmalla tolalla jos kroppa muutenkin vähän paremmalla tolalla. En tiedä, onko ihan huuhaata tää mun teoria, en siis todellakana ole lääkäri. Jotenkin tuntuis epäloogiselta, että ihminen olisi hyväkuntoinen liikunnallisesti ja ulkonäöltään ja sitten sisältä olisikin vanhentuneempi. Äh, anteeksi, jos tää oli tyhmää, mutta kuitenkin kaikki nuo tuntemani ovat sellaisia, joista on aina puhuttu, että se ja se ei koskaan vanhene, kauhean nuoren oloinen ja söpö tosiaan nelikymppisenä.
Yhdellä heistä mies oli paljon nuorempi, muilla about omanikäiset, yhdellä vähän vanhempi tietääkseni. Tunnen siis osan näistä naisista hyvin, osan vain tiedän.
Omassa lähipiirissäni meni ihan päinvastoin. Äitini näytti pitkälle keski-ikään ikäistään vuosia nuoremmalta ja häneltä lähti hedelmällisyys 41-vuotiaana, mikä on tavanomaista aikaisempi ikä menkkojen loppumiselle. Olen äitiäni 30 vuotta nuorempi ja muistan, että minulla ja hänellä ei ikinä ollut menkkoja yhtä aikaa, omani alkoivat kun olin 11.
Naapurin harmaantuva, hiukan jo ryppyinen lestadiolaisrouva sen sijaan pyöräytti pari poikaa neljänkymmenenviiden korvilla.
Sitten taas voidaan miettiä esim. Tuksua, joka näyttää vanhalta tädiltä ja hän tuli raskaaksi 42-vuotiaana luomusti, vaikka koko kroppa on ollut varmasti suuressa myrkytystilassa yli vuosikymmenen
Mummo sai ensimmäisen lapsensa 30-vuotiaana, äitini sai lapsensa 30-vuotiaana, itse sain esikoiseni 30-vuotiaana ja nuoremmat lapset yli 4-kymppisenä. Eiköhän tuo ole geneettistä, kun olihan sitä aiemminkin yritetty kaikki.
Tietenkin.
4. lapsi syntyi juuri ennenkuin täytin 42v.
Mitä noista elintavoista, ihan normaalit: ei ylipainoa, ei tupakkaa eikä juuri alkoakaan, terveellistä kotiruokaa. Enemmän hyöty- kuin muuta liikuntaa
Minä olen 52. Menkat vielä säännölliset. Lääkäri just pari viikkoa sitten varoitti raskauden mahdollisuudesta koska rutiinitarkastusultrassa näkyi vahva ovis.
Sain nuorimmaisen 38-vuotiaana. Nyt 46-vuotiaana kuukautiset ovat jo loppuneet ja vaihdevuodet alkaneet. Onneksi ehdimme saada kaikki lapset, joista haaveilimme.
Kyllähän raskaaksi tulee ihan hyvin yli 40-vuotiaana, mutta siinä alkaa olla muita ongelmia iän myötä. Jos ei ole ylipainoinen ja saa hyvin unenpäästä kiinni, ei kai ole mitään syytä, miksi ei kannattaisi yrittää. Myös puolison unentarve kannattaa jutella selväksi. Perheystäväni eli poikamiestyttöelämää, kunnes rakastui palavasti 38-vuotiaana ja meni naimisiin. Tuli raskaaksi 41-vuotiaana, mutta lievä ylipaino ja huonot yöunet tekivät raskaudesta vaivalloisen ja synnytyksen jälkeen olivat molemmat miehensä kanssa ihan lopussa ensimmäisen vuoden. Hyvä, ettei ero tullut. Onneksi ei sentään. Tyttö on nyt 6-vuotias ja näkee, että vanhemmilla ottaa koville lapsiperhearki. Olen ajatellut sen johtuvan osittain siitä, että elämä muuttui heillä molemmilla ihan kokonaan yli 40-vuotiaana. Siihen saakka kumpikaan heistä ei ollut ollut vastuussa muista kuin itsestään ja olivat tottuneet sinkkuelämään.
Minun äiti minut, kyllä oli noloa koulussa ja teininä kun muilla oli nuoret äidit ja minulla mummuikäinen väsynyt ja varmaan minuun kauhean kyllästynyt. Ei olla missään tekemisissä nykyään. Joskus laittaa viestiä, että hän tarvitsisi sitä ja tätä, mutta hankkikoot itse.
Pikkuserkku sai 1. lapsensa jotain 38v, ja 2. syntyi, kun hän oli 42v. Fiksuja, mukavia ja terveitä lapsia -nyt jo aikuisia- molemmat.
Voi, helposti jos on aloittanut lasten tehtailun jo nuorena. Mutta ensimmäistä yrittävällä voi tehdä tiukkaa.
Minä olin 40 kun tulin raskaaksi ja synnytin terveen tytön 3990g ja 51 cm viikkoa ennen 41-vuotispäivääni.
Ei tuon ikäisenä raskaaksi tuleminen mikään ihme ole, mutta kun minun ei pitänyt voida saada lapsia!
Munasarjani vaurioituivat parikymppisenä kun sairastin vatsakalvon tulehduksen joka ehti levitä. Olin sairaalassa pari viikkoa korkeassa kuumeessa ja tehtiin myös laparoskopia eli vatsaontelon tähystys.. Todettiin että munanjohtimet pahasti vaurioituneet molemmilta puolin. Myöhemmin tehtiin vielä uusi tähystys ja todettiin sama, en tulisi koskaan saamaan omia lapsia.
No sitten naimisiin mentyäni 24-vuotiaana jätin ehkäisyn pois kokonaan koska se oli turhaa. Näin mentiin sitten tuonne nelikymppiseksi kun yllättäen kuukautiset jäi pois. Tein raskaustestin vaikka ajattelin että ei se nyt sitä ainakaan ole. Näytti plussaa. En vieläkään uskonut ja menin gynekologille joka passitti ultraan sanoen että raskaus se on mutta ei ole varmaa onko kohdussa vai siellä jossain vaurioituneessa munanjohtimessa.
Ultrassa todettiin että ihan oikeassa paikassa on! Lääkäri kysyi aionko pitää lapsen ja sanoin että kun se noin sisukas on että nuo esteen on edeltään raivannut se saa totisesti syntyä. Lääkäri oli iloinen ja sanoi että koskaan ei saa sanoa ei koskaan! Siitä muodostui mottoni.
Syntyi ihana tyttö, ja kyllä hän sisukas ja määrätietoinen onkin. Tulee pärjäämään elämässä se on varmaa.
Veljeni vaimo sai kolmannen lapsen 43-vuotiaana, kaksi vanhempaa syntyivät kun hän oli 18 ja 20.