Mikä on luonteesi ongelmakohta?

Ilkeys. Sama heikkous on valtaosalla palstalle kirjoittavista.

Kovuus ja tietty säälimättömyys. En jaksa yhtään kuunnella kitinää siitä, kuinka oli ankea lapsuus, koulussa ei ymmärretty ja nyt aikuisena ei huvita ottaa mistään mitään vastuuta, kun voi vedota vanhoihin traumoihin. Itse olen ponnistanut todella rankoista taustoista, enkä ole koskaan käyttänyt menneisyyttäni perusteena millekään epäonnistumiselleni tai heikkoudelleni, vaan kantanut aina täyden vastuun.

Haluaisin oppia pehmeyttä ja haluaisin oppia joskus pyytämään apua.

Jään liian pitkäksi aikaa pohtimaan ihmisten tekojen vaikutteita. Oma elämä jää elämättä kun pähkäilee toisten ihmisten käytöstä ja sen motiiveja liikaa. Pitäisi olla kovempi ja olla välittämättä muista ihmisistä.

Puhun hyvin paljon, mutta monikaan ei ymmärrä minua. Joudun usein lauseeni jälkeen selittämään mitä tarkoitin, juurta jaksaen. Siksi yleensä vältän kommunikointia, koska tiedän ennalta jo joutuvani selittämään

Kärsimättömyys. En jaksa hitaita ihmisiä ja kohta on pakko, kun itsekin olen jo vanhus!

Olen kiltti, ystävällinen ja empaattinen ihminen. Välitän muista ihmisistä ja olen avulias muita kohtaan. No, tämä kaikki näkyy monesti liiallisena kiltteytenä enkä oikein osaa sanoa ei. En tahdo pahoittaa kenenkään mieltä ja menen monesti muiden pillin mukaan. Ei pitäisi. Olen myös tosi ujo ja aika nynnerö, minulla on huono itsetunto enkä luota itseeni. En koskaan viitsi yrittää mitään ja tuntuu etten koskaan onnistu missään, koska olen varma että ei tule mitään. En tiedä miten koskaan tulen saamaan hyvää työpaikkaa kun en osaa tuoda itseeni esille haastatteluissa ja jään auttamatta aina muiden varjoon.

Toisten kanssa vuorovaikuttaminen väsyttää, ja lisäkuormitusta tuo liiallinen hienotunteisuus. Voimavaroja kuluu siihen, että mietin tarkkaan, miten muotoilen sanottavani, ettei toinen vain ymmärrä väärin ja loukkaannu.

Toinen on taipumus vitkutella, siirtää tehtäviä eteenpäin ja odottaa "sopivaa hetkeä".

Mietin aina onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen ja siksi olen ajautunut pettämään. Kadun. Ja en halua pettää enää.

Minun on myös vaikeaa pyytää anteeksi ja myöntää omia virheitäni syyttämättä muita.

Elämä on oppimista kaikki ja yritän kehittyä.

Menen hämilleni yllättävissä konfliktitilanteissa, enkä osaa reagoida mitenkään vaan vetäydyn ja myötäilen, kunnes tilanne on ohi. En ymmärrä, miksi joku esimerkiksi korottaa ääntään saati huutaa, ja sen sijaan, että reagoisin itse asiaan, reagoin paniikinomaisesti toisen käytökseen poistumalla tilanteesta. Ehkä siinä on joku itsesuojelu-pakenemisvaisto, joka puskee päälle, vaikka tilanne ei edes ole erityisen uhkaava järjellisesti ajateltuna.

Liian hiljainen, saamaton ja ilkeä, aiheutan pahaa mieltä muille. Yksinkertaisesti mitäänsanomaton PAS*A.

Epäsosiaalisuus ja sen myötä en osaa jutella ihmisten kanssa.

Itsenäisyys ja liika kiltteys.

Vierailija kirjoitti:

Olen kiltti, ystävällinen ja empaattinen ihminen. Välitän muista ihmisistä ja olen avulias muita kohtaan. No, tämä kaikki näkyy monesti liiallisena kiltteytenä enkä oikein osaa sanoa ei. En tahdo pahoittaa kenenkään mieltä ja menen monesti muiden pillin mukaan. Ei pitäisi. Olen myös tosi ujo ja aika nynnerö, minulla on huono itsetunto enkä luota itseeni. En koskaan viitsi yrittää mitään ja tuntuu etten koskaan onnistu missään, koska olen varma että ei tule mitään. En tiedä miten koskaan tulen saamaan hyvää työpaikkaa kun en osaa tuoda itseeni esille haastatteluissa ja jään auttamatta aina muiden varjoon.

Olen samanlainen. Mutta olen saanut 2 hyvää työpaikkaa, kun mun tutut ovat kehuneet mua mun selän takana. Eli kannattaa kertoa tutuille, että hakee työpaikkaa.

Haluan kaiken heti tai sitten en halua ollenkaan.

Pessimismi. Ajattelen yleensä ensin pahinta. En oikein jaksa uskoa itseeni enkä aina usko muihinkaan. Stressaantuneena olen töykeä ja vetäydyn.

Turhaudun helposti ihmisiin, mistä johtuen minun ei ole helppoa muodostaa pysyviä ja syvällisiä ihmissuhteita. Olen yrittänyt kouluttaa itseäni kärsivällisemmäksi ja suvaitsevaisemmaksi mutta aika heikolta vielä näyttää. Olen ilmeisesti sen verran rajoittunut ihminen, etten viihdy kuin aidosti samalla aaltopituudella olevien kanssa.

Kaiken pitää tapahtua nopeasti, en kestä että asiaa pitkitetään.

En saa naisiin mitään kontaktia, en vain tule juttuun naisten kanssa ja kaikista pahoja ovat naiset jotka kiinnostaisivat itseäni.

Vierailija kirjoitti:

Kovuus ja tietty säälimättömyys. En jaksa yhtään kuunnella kitinää siitä, kuinka oli ankea lapsuus, koulussa ei ymmärretty ja nyt aikuisena ei huvita ottaa mistään mitään vastuuta, kun voi vedota vanhoihin traumoihin. Itse olen ponnistanut todella rankoista taustoista, enkä ole koskaan käyttänyt menneisyyttäni perusteena millekään epäonnistumiselleni tai heikkoudelleni, vaan kantanut aina täyden vastuun.

Haluaisin oppia pehmeyttä ja haluaisin oppia joskus pyytämään apua.

No nyt olet.

Vierailija kirjoitti:

Kovuus ja tietty säälimättömyys. En jaksa yhtään kuunnella kitinää siitä, kuinka oli ankea lapsuus, koulussa ei ymmärretty ja nyt aikuisena ei huvita ottaa mistään mitään vastuuta, kun voi vedota vanhoihin traumoihin. Itse olen ponnistanut todella rankoista taustoista, enkä ole koskaan käyttänyt menneisyyttäni perusteena millekään epäonnistumiselleni tai heikkoudelleni, vaan kantanut aina täyden vastuun.

Haluaisin oppia pehmeyttä ja haluaisin oppia joskus pyytämään apua.

Siis se kovuus ja säälimättömyys on sitä sinun heikkouttasi. Ehkä joskus ymmärrät, ettet ole mikään muita vahvempi.