Tekeekö mies aloitteen, jos haluaa seurustella?
Olen tapaillut reilun vuoden erästä miestä. Alkuun en pitänyt itsekään suhdettamme kovin vakavana ja tapailin muitakin. Suhteemme kuitenkin syveni pikkuhiljaa, vaikka yritin jarrutella. Ennen ajattelin, etten ole parisuhdeihminen ja olen tuon miehellekin sanonut, kun mies halusi seurustella. Ajan kanssa tunteeni ovat kuitenkin syventyneet, enkä pysty enää ajattelemaan elämääni ilman häntä. Olisin valmis sitoutumaan ja perustamaan perheen hänen kanssaan. Nyt mies tuntuu kuitenkin alkaneen vuorostaan jarrutella. Olen yrittänyt monta kertaa viime kuukausina ottaa seurustelun puheeksi, mutta mies vaihtaa aina puheenaihetta. Olen jopa kysynyt ihan suoraan, haluaako hän alkaa seurustella ja missä suhteessamme mennään, johon hän on vastannut kierrellen ja vaihtanut aihetta. Hän tuntuu muutenkin kiusaantuvan, kun yritän ottaa asian esille. Aiemmin hän puhui paljon tulevaisuudesta ja teki aivan konkreettisia suunnitelmia, joissa olin mukana. Tuolloin itse jarruttelin. Nyt roolit ovat aivan toisinpäin. Tavallaan ymmärrän, miksi miehen on vaikea sitoutua suhteeseen, koska meillä on ollut ongelmamme, eikä suhteestamme tulisi todellakaan helppo. Itse olisin silti valmis yrittämään, koska välillämme on yhteys, jota en ole kokenut kenenkään muun kanssa.
Pitäisikö minun vielä kerran kysyä haluaako hän seurustella vai odottaa, että hän itse ottaa asian esille? Olen niin monta kertaa yrittänyt, että se alkaa tuntua jankkaamiselta ja painostamiselta. En voi kuitenkaan jatkaa loputtomiin näinkään, tietämättä missä mennään ja onko meillä yhteistä tulevaisuutta. Olen hänen kanssaan enemmän tekmisissä kuin kenenkään muun kanssa ja jaamme keskenmämme kaiken. Mutta jos hän haluaa suhteemme pysyvän vain ystävyytenä, ehkä minun pitää yrittää etääntyä hänestä. Jos mies haluaisi seurustella vakavasti, kai hän itse tekisi aloitteen tai ainakin vastaisi selvästi, jos kysyn asiasta?
Kommentit (23)
Sano mitä itse haluat, älä kysy mieheltä mitä hän haluaa. Jos olet aiemmin kertonut että et halua seurustella, niin mies voi pelätä reaktiotasi jos kertoo haluavansa seurustella vakaammin.
Kerro siis mitä itse ajattelet ja haluat, niin sitten hän kyllä vastannee omasta puolestaan.
Mikset voi vaan antaa asian mennä omalla painollaan ja kehittyä miksi kehittyy. Jos olet aiemmin torjunut ajatuksen yhteisestä tulevaisuudesta niin varmasti se aiheuttaa epävarmuutta siinä toisessa.
Täytyy sanoa että nykyään nämä seurustelukuviot vaikuttaa minusta (44v) oudoilta.
Ennen oltiin tai ei oltu, eikä sitä tilannetta mietitty vuoden päästä.
Antakaa tajunnanvirran päättää asiat, älkääkä kyselkö miten maitopurkki avataan
Ehkä minun pitäisi kertoa tunteeni selkeämmin. Tavallaan olen niistä kyllä kertonutkin, kun olen kysynyt tuosta seurustelusta, mutta ehkä minun pitäisi sitten avata asiaa vielä selkeämmin. Jotenkin tuntuu vain, että aiemmin mies itse oli niin aloitteellinen seurusteluasian suhteen, ettei asiasta puhuminen pitäisi olla hänelle ongelma. Etenkin jos hän tuntisi vielä samoin kuin aiemmin ja haluaisi seurustella. Ei kai hän silloin jarruttelisi ja kiertelisi, kun yritän puhua asiasta.
AP
Mies sitoutuu hanakammin ihastumisvaiheessa. Nyt kun ruusunpuna on alkanut haalistua laseista, mies haluaisikin pitää vaihtoehtonsa auki paremman varalta. Et ole enää hänen ykkösvaihtoehtonsa. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä minun pitäisi kertoa tunteeni selkeämmin. Tavallaan olen niistä kyllä kertonutkin, kun olen kysynyt tuosta seurustelusta, mutta ehkä minun pitäisi sitten avata asiaa vielä selkeämmin. Jotenkin tuntuu vain, että aiemmin mies itse oli niin aloitteellinen seurusteluasian suhteen, ettei asiasta puhuminen pitäisi olla hänelle ongelma. Etenkin jos hän tuntisi vielä samoin kuin aiemmin ja haluaisi seurustella. Ei kai hän silloin jarruttelisi ja kiertelisi, kun yritän puhua asiasta.
AP
Mistä sinä silloin puhut, kun puhut seurustelusta?
Siitä että ollaan valmiita panostamaan yhdessä oloon, tehdään tulevaisuudensuunnitelmia parisuhde huomioiden, eikä tapailla muita. AP
Vierailija kirjoitti:
Siitä että ollaan valmiita panostamaan yhdessä oloon, tehdään tulevaisuudensuunnitelmia parisuhde huomioiden, eikä tapailla muita. AP
Okei, ja mitä hän vastaa kun kerrot, että et itse enää halua tapailla muita ja kysyt, haluaako hän? Mitä hän vastaa, kun kysyt jostain tulevaisuudessa koittavasta asiasta, oli se sitten alkava joululoma, uuden vuoden viettäminen, ensi vuoden kesäloma tai se, mitä hän haluaa tulevaisuudeltaan? Mitä hän vastaa kun ehdotat jotain tapaa, jolla toivoisit hänen panostavan enemmän yhdessäoloonne?
Ymmärrän ajatuksen. Ongelma on vain juuri se, että minusta tuntuu hirveän vaikealta ottaa tulevaisuudensuunnitelmia jne puheeksi nyt, kun mies on niin monta kertaa torjunut minut ja vaihtanut aihetta kun olen yrittänyt niistä puhua. Ja ymmärrän kyllä, että varmaan se menee myös toisinpäin, koska käyttäydyin itse aiemmin juuri samalla tavalla ja torjuin hänet toistuvasti. Tottakai tiedän, että olen satuttanut häntä omalla empimiselläni. Silti hän ei ole lähtenyt mihinkään, vaikka olisin kyllä monta kertaa antanut siihen aiheen. Tuolloin en vain ollut tunteistani varma ja en tiennyt haluanko hänen kanssaan yhteistä tulevaisuutta, vaikka olinkin ihastunut. Pelkään, että miehen tilanne on nyt sama eli että hän on alkanut epäillä vuorostaan, kuulummeko sittenkään yhteen. AP
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ajatuksen. Ongelma on vain juuri se, että minusta tuntuu hirveän vaikealta ottaa tulevaisuudensuunnitelmia jne puheeksi nyt, kun mies on niin monta kertaa torjunut minut ja vaihtanut aihetta kun olen yrittänyt niistä puhua. Ja ymmärrän kyllä, että varmaan se menee myös toisinpäin, koska käyttäydyin itse aiemmin juuri samalla tavalla ja torjuin hänet toistuvasti. Tottakai tiedän, että olen satuttanut häntä omalla empimiselläni. Silti hän ei ole lähtenyt mihinkään, vaikka olisin kyllä monta kertaa antanut siihen aiheen. Tuolloin en vain ollut tunteistani varma ja en tiennyt haluanko hänen kanssaan yhteistä tulevaisuutta, vaikka olinkin ihastunut. Pelkään, että miehen tilanne on nyt sama eli että hän on alkanut epäillä vuorostaan, kuulummeko sittenkään yhteen. AP
Miksi noista asioista ei sitten voi keskustella ihan niiden oikeilla nimillä? Kertoa niistä omista tunteista, epävarmuuksista, muutoksista jne? Eihän tuossa ole mitään järkeä, että vuorotellen vaihdatte aihetta ja sitten kadutte!
Mies ei tykännyt olla yksi monista ja tunteet pääsivät jo viilenemään.
Ohhoh mitä tähtitiedettä tämä tuntuu olevan...
"Alkuun en pitänyt itsekään suhdettamme kovin vakavana ja tapailin muitakin"
Sinä et ollut vakavissasi, ja tapailit muita?
No, jos mies
a) oli heti alussa vakavissaan, eikä tapaillut muita
Miksi hän todellakaan uskoisi, että sinä "no nyt minä olisin vakavissani"? Tuommoinen tuuliviiri? Jo muutenkin toppuutellut, kun ei silloin kiinnostanut? Mitähän mieltä huomenna mahtaa olla? Ja sitten ylihuomenna? Homman pointti: minä en ainakaan luottaisi sinuun, että olet muka nyt tosissasi kiinnostunut.
tai
b) ei myöskään ollut vakavissaan, ja tapaili muita?
Miksi hän nyt haluaisi syventää tuollaista ei-vakavaa suhdetta? FWBnä mennään, ei sanota mitään, että saanti loppuu, mutta ei kyllä aikomustakaan mitenkään syventää suhdetta.
Ja nyt sitten tietysti tullaan vahingossa raskaaksi...
Vierailija kirjoitti:
Mies sitoutuu hanakammin ihastumisvaiheessa. Nyt kun ruusunpuna on alkanut haalistua laseista, mies haluaisikin pitää vaihtoehtonsa auki paremman varalta. Et ole enää hänen ykkösvaihtoehtonsa. Sori.
Tämä. Ei kannata jahkailla liian kauaa odotellen josko se alfauros ilmestyisi vielä jostain. Ei mieskään jaksa odotella loputtomiin, mutta olisi hölmöä myös luopua eduista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies sitoutuu hanakammin ihastumisvaiheessa. Nyt kun ruusunpuna on alkanut haalistua laseista, mies haluaisikin pitää vaihtoehtonsa auki paremman varalta. Et ole enää hänen ykkösvaihtoehtonsa. Sori.
Tämä. Ei kannata jahkailla liian kauaa odotellen josko se alfauros ilmestyisi vielä jostain. Ei mieskään jaksa odotella loputtomiin, mutta olisi hölmöä myös luopua eduista.
Täysin samaa mieltä. Suhteen perusta valetaan heti siinä alussa. Mitä enemmän se alku sisältää soutamista ja huopaamista tai toisen epävarmuutta, sen vaikeampi on myöhemmin enää luoda yhtä hyvää suhdetta jossa molemmat olisivat yhtä varmoja sitoutumisesta. Suhteeseen jää ikäänkuin perusepävarmuus siitä kuinka sitoutunut toinen on.
Toki en sano ettei suhde voisi onnistua alun hankaluuksista huolimatta mutta se on silloin huomattavasti epävarmempaa.
Siis en todellakaan ole miehelle tuota sanonut, että tapailin muita ja tuo oli vain ihan ensimmäisten kuukausien aikana, kun vasta tutustuimme, emmekä tapailleet vielä niin aktiivisesti. Ajan kanssa tunteeni kuitenkin miestä kohtaan syvenivät ja muut tyypit unohtuivat. Eikä mies edes tiedä, että olen tapaillut muita. Mutta ehkä tuo oli osasyy alkuaikojen empimiselleni, että kuvittelin vielä jotain parempaa voivan tulla vastaan. Sitten kun tutustuin mieheen kunnolla, tajusin kyllä aika nopeasti, että hän on ihminen, jonka kanssa haluan olla. AP
Vierailija kirjoitti:
Siis en todellakaan ole miehelle tuota sanonut, että tapailin muita ja tuo oli vain ihan ensimmäisten kuukausien aikana, kun vasta tutustuimme, emmekä tapailleet vielä niin aktiivisesti. Ajan kanssa tunteeni kuitenkin miestä kohtaan syvenivät ja muut tyypit unohtuivat. Eikä mies edes tiedä, että olen tapaillut muita. Mutta ehkä tuo oli osasyy alkuaikojen empimiselleni, että kuvittelin vielä jotain parempaa voivan tulla vastaan. Sitten kun tutustuin mieheen kunnolla, tajusin kyllä aika nopeasti, että hän on ihminen, jonka kanssa haluan olla. AP
Oletko sanonut tuon hänelle? Sen sijaan, että höpiset outoja kysymyksiä seurustelemisesta, kerro hänelle, että hän on ihminen, jonka kanssa haluat olla.
Taas tuo kummallinen seurustelun aloittamiskysymys. Miten tilanne muuttuu, jos alatte seurustella? Eilen viimeksi oli samasta aiheesta keskustelua:
https://www.vauva.fi/keskustelu/3344634/kuinka-nopeasti-normaalia-aloit…