Te, joilla on ollut ongelmia miehen sukulaisten ja ystävien kanssa

Olen ollut naimisissa 25 vuotta, eikä mieheni pieni suku

ole koskaan hyväksynyt minua. Halveksinta alkoi heti ensimetristä.

Olen tuikitavallinen, koulutettu ja urheilullinen nainen. Minulla on

laaja ystäväpiiri ja hyvät välit omiin sukulaisiin. Tämä porukka on

päättänyt kiusata minua koko tämän ajan, eikä mitään riitaa tms.

ole koskaan ollut.

Voisiko olla että mies on ollut perheessään ja ystäväpiirissä sellaisessa pompoteltavan asemassa? Sellaisille ei haluta suoda omaa elämää, puolisoa jne. Eli ehkä syy ei ole sinussa vaan miehen lähtökohtaisessa asemassa lähipiirissään.

Vierailija kirjoitti:

Mies rupusakkiperheestä, appi ja anoppi molemmat ”elämänkoululaisia”.

Ei se kuitenkaan aivan tunnevamma ole, nimittäin tyttärenlapsia hyysää ja hoitaa ja osti tyttärelleen lahjaksi ison 130m rivitaloasunnon, maksoi liki 300 000. Poika ei saanut mitään. Että näin. Eikä ole provo, vaan totisinta totta :(

Aika rikkaita elämänkoululaisia

Nykyisen mieheni, jonka kanssa ollaan oltu naimisissakin jo kymmenen vuotta, suku ja kaverit ottivat silloin aikanaan vastaan ihan neutraalisti. Tulin hyvin nopeasti ehkäisystä huolimatta raskaaksi, ja se olisi voinut olla heille aikamoinen ongelma, mutta jos oli, se ei näkynyt minulle asti. Välit on lämmenneet ja syvenneet ajan kanssa, ja välillä jopa ikävöin miehen puolen sukua.

Mutta kahden aikaisemman seurustelukumppanin kanssa ei ollut ihan samoin. Ehkä se tosiaan johtuu siitä, että olimme nuorempia ja elämät erilaisia. Näiden miesten vanhemmat oli molemmat mukavia, mutta kaverit ihan kamalia. Yksikin hermostui silmin nähden, kun minä tulin mukaan festareille, ja siellä kiukutteli ja mökötti ja lopulta sanoi ääneen, että miksi tuo sittisontiainen piti ottaa mukaan. Poikaystävä siitä toki hermostui, ja antoi tulla täyslaidallisen takaisin. Mutta minulle tuo oli ensikosketus siihen, että miehet ei tosiaan aina pidä minusta ja antavat sen näkyä: mulkoilua, päälle puhumista, nimittelyä, suoraa haukkumista. Se on edelleenkin joko/tai, ellei kyse ole työtilanteesta jossa kaikkien on osattava käyttäytyä: joko mies on ystävällinen ja mukava, tai sitten kyräilee jostain nurkasta kulmien alta ja näyttää siltä että haluaisi näyttää minulle keskaria. En ymmärrä. 

Miehelläni on kouluajoilta naispuolinen harrastusohjaaja jonka kanssa on ollut yhteydessä vuosikausia. Hän asuu eri paikkakunnalla kuin me ja me kyläillään puolin ja toisin harvakseltaan. Tämä ihminen ei ole koskaan lämmennyt minulle. Hän on aina melko kylmäkiskoinen kohtaani. Mulla on ihan hyvät ja kohteliaat käytöstavat että siinä ei pitäisi olla ongelmaa. Ollaan ihmetelty tätä miehen kanssa ja tultu siihen tulokseen että ilmeisesti tämän naisen mielestä meidän avioliitto on "pilannut" heidän ystävyytensä. Yhdessä ihmetellään ja vähän naureskellaan hänen käytökselleen. Ja ei, mistään heidän vanhasta suhteestaan ei ole kyse, heillä on n.

15 v iköeroa. Mies pystyy puhumaan mulle existään.

Uppiti!