Lue keskustelun säännöt.
Millaista elämä oli 80-luvulla?
Kommentit (451)
^siis nettiä ei ollut kotikäyttäjille. :) Olihan se tuolloin jo keksitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ollut vapaaehtoisesti kalju.
Eikä juuri kukaan kehdannut käyttää pipoa.
Kyllä kehtasi, jopa kaupungissa.
No muistan että hieno tupeerattu/krepattu tukka meni pipon vuoksi pilalle, joten eipä laitettu pipoa ennen kuin oli pakkasta ainakin 25 astetta. Näin Helsingissä.
Toki lasketellessa pipo kuului lookiin, ainakin 80-luvun lopulla. Värikästä oli; mintunvihreää, muita pastelleja, neonvärejä jne. Pipossa oli eri malleja, itselläni oli iso tupsu päälaella, ns. Husky-pipo. Joillakin oli päässään sellainen villainen panta, niin ei mennyt permis ja hiuslakkaus mäessä lyttyyn
- 1980-luvulla TV:stä katsottiin Dallasta ja Dynastiaa. Lapset katsoivat TV:stä Smurffeja.
- Dingo oli suosionsa huipulla
- Piti opetella basic-ohjelmointikielen alkeet, jotta pystyi pelaamaan tietokonepelejä
- kotona oli yksi lankapuhelin
- radiosta nauhoitettiin c-kasetille musiikkia
- vhs-videot tulivat markkinoille
- leipäkoneella tehtiin itseleivottua leipää
- olkatoppaukset, hiihtohousut ja haaremihihaiset paidat olivat muodissa
- kukaan tuntemani nuori ei ollut masentunut
- fuksianpunaista luomiväriä ja sähkönsinistä ripsiväriä käytettiin. Kajalia käytettiin silmässä runsaasti.
- käytiin kirjastossa ja luettiin kirjoja
- kesällä leikittiin ulkona kirkonrottaa, 10 tikkua laudalla ja piilosta
- koulussa katsottiin hiihtokilpailuja, kun Marja-Liisa Kirvesniemi (Hämäläinen) hiihti
- juppikulttuuri voimistui 80-l. lopussa
- ei ollut polkupyöräkypäriä ja laskettelukypäriä
Miami Vice. Ferrari ja Sonny Crocketin pikkutakki :D. Voiko olla mitään niin coolia??
- hiukset krepattiin kreppiraudalla sähäkäksi
- Nintendon elektroniikkapeliä pelattiin mm. Donkey Kong peliä
- Musiikki ostettiin vinyylilevyinä ja c-kasetteina (ei ollut spotifyä ja youtubea)
- Arkiruokaa oli perunat ja ruskea nakkikastike, makaronilaatikko ja italianpata
- hula hula vanteet tulivat kauppoihin
- merirosvokarkit olivat vielä silloin isoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulukiusaaminen oli normaalia ja hyväksyttyä. Kaikilla oli samanlaiset Seppälästä tai Halpa-Hallista ostetut vaatteet. Erilainen ei saanut olla.
Juuri näin! 80-90 -lukujen taitteessa koulussamme (iso koulu Pk-seudulla) oli yksi ainoa tummaihoinen oppilas, häntä kiusattiin. Silmälaseja oli todella harvalla lapsella ja ne olivat helvetin rumia, niistäkin kiusattiin. Ylipainoisia lapsia oli pari ja totta kai heitä kiusattiin. (Nykylasten ylipaino kyllä kauhistuttaa, mutta se on vanhempien vika eikä oikeuta kiusaamista) Ylipäänsä mikä tahansa massasta poikkeaminen oli syy kiusaamiseen. Opettajat eivät puuttuneet kiusaamiseen ja osa harrasti kiusaamista lähenteleviä "opetusmenetelmiä", mm. tyhmiksi haukkumista ja lasten virheille nauramista.
1980-luku oli erilaista sen alku- ja loppupuolella. Tekniikka ja talous muuttivat kaikkea.
Silloin oli vielä turvallista, lapsetkin saattoivat kulkea keskenään vapaasti ilman pelkoa pahoista aikuisista. Ei ollut kaikilla kännykkää (se maksoi paljon) mutta moni sai joulupukilta elektroniikkapelin. Silloin pelattiin lautapelejä, luettiin kirjoja, peuhattiin pihalla ja leikittiin Legoilla ja Barbieilla.
Suomalaiset olivat yhtenäistä väkeä, kun kaikki katsoivat kolmelta kanavalta samoja ohjelmia. Koko Suomi tiesi Napakympin, Ritari Ässän, Peteliuksen ja Kinnusen sketsisarjat, Dallasit, Dynastiat, Ihmemiehen ja Ally McBealin. Jopa TV-mainokset yhdistivät.
Matkustettiin etelän lämpöön Mallorcalle, Ibizalle, Playa del Inglesiin ja rohkelikot (ja kommarit) menivät Neuvostoliittoon tai Viroon, joka oli osa NL:a.
Muoti oli aika karmeaa, imarteli tuskin ketään. Isot olkatoppaukset, paitikset+leveä vyö, lumipestyt porkkanafarkut (teki tosi ison peffan), collegepuserot ja -housut, valkoiset tennissukat kaiken kanssa, joustava patellavyö ja kynähame, jättikokoiset miesten puvut ja ne isot telkkarikokoiset rillit! 8-/
Hiusten piti olla tuuheat ja niitä permanentattiin, krepattiin, tupeerattiin ja lakattiin. Teki tosi pahaa hiuksille... Silmät rajattiin sähkönsinisellä ja huuliin laitettiin valkoista helmiäistä. Pinkit viirut poskiin punalla. Naama oli pakkeloitu umpeen, puuteria tupsuteltiin joka käänteessä. Miehillä pystäri+takatukka ja aurinkoraitoja. Sedillä kalapuikkoviikset tai iso parta Hannu Karpon tyyliin.
Joo, siinä niitä muistoja sitten tulikin. En tiedä, oliko onnellista aikaa. Aina ihminen elää kai parasta aikaansa ja kamppailee sen hetkisten ongelmiensa kanssa.
Tuolloin kyllä oli laadukkaampaa päivähoitoa, kouluopetusta ja terveydenhuoltoa. Ryhmät oli pienemmät, hoitajat ja opettajat antoivat aikaansa ja terveydenhuoltoon pääsi heti sisään jos oli joku vaiva. Koululaistenkin hampaita tarkastettiin ja fluorattiin monta kertaa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MTV3 teki tuloaan, ei ollut vielä omaa kanavaa, vaan kakkoskanavalla kuuluttaja sanoi "nyt siirrymme mainostelevision puolelle..." Ylen keskusteluohjelmissa oltiin huolissaan television viihteellistymisestä. Kyselyiden mukaan ihmiset halusivat katsoa telkkarista vain uutisia ja luonto-ohjelmia, mutta jostain syystä amerikkalainen tv-sarja "Dallas" oli ylivoimasesti katsotuin. Se oli niin suosittu, että iltapäivälehden lööpissäkin oli "JR ammuttiin" ikäänkuin se olisi joku oikea tapahtuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-tuulipuvut suhisi ja kahisi,
- rutikuiva tukka oli permanentista pystyssä
- korkokengät ja pyöräilyhousut oli aivan ykköstä
- olkatoppaukset; mitä isommat sen paremmat.
- Koruja piti olla paljon; määrää ei laatua (siis muovia)
- vaatteet pastelli sävyissä (miami vice look )
En (jostain syystä) kauheasti näitä aikoja kaipaile :)
Kaverille soitettiin lankapuhelimella, numerot osattiin toki ulkoa. Videoita katseltiin ja vähän pelailtiinkiin mutta kuria pidettiin ettei nämä mennyt liiallisuuksiin tai jatkuvaksi. Ruoka-ajat olivat niin ikään säntilliset, meillä ainakin syötiin aina perunaa, herkkuja sai lähinnä vain juhlissa ja vähän. Harrastuksiin ei kauheasti satsattu, jotkut nousukkaat harrastivat laskettelua, ulkomaanmatkailua, veneilyä tms. Vaatekaapit eivät tursunneet tavaraa. Itse sain yhdet merkkifarkut yläasteella joululahjaksi. Ne ostettiin tuosta paikallisesta vaatekaupasta eivätkä ihan istuneet, mutta eipä ollut vaihtoehtoja. Meillä vaatteita ommeltiin jonkin verran itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulukiusaaminen oli normaalia ja hyväksyttyä. Kaikilla oli samanlaiset Seppälästä tai Halpa-Hallista ostetut vaatteet. Erilainen ei saanut olla.
Juuri näin! 80-90 -lukujen taitteessa koulussamme (iso koulu Pk-seudulla) oli yksi ainoa tummaihoinen oppilas, häntä kiusattiin. Silmälaseja oli todella harvalla lapsella ja ne olivat helvetin rumia, niistäkin kiusattiin. Ylipainoisia lapsia oli pari ja totta kai heitä kiusattiin. (Nykylasten ylipaino kyllä kauhistuttaa, mutta se on vanhempien vika eikä oikeuta kiusaamista) Ylipäänsä mikä tahansa massasta poikkeaminen oli syy kiusaamiseen. Opettajat eivät puuttuneet kiusaamiseen ja osa harrasti kiusaamista lähenteleviä "opetusmenetelmiä", mm. tyhmiksi haukkumista ja lasten virheille nauramista.
Myös nykyään kiusataan kaikkia massasta poikkeavia.
Kasarimimmi kirjoitti:
- 1980-luvulla TV:stä katsottiin Dallasta ja Dynastiaa. Lapset katsoivat TV:stä Smurffeja.
- Dingo oli suosionsa huipulla
- Piti opetella basic-ohjelmointikielen alkeet, jotta pystyi pelaamaan tietokonepelejä
- kotona oli yksi lankapuhelin
- radiosta nauhoitettiin c-kasetille musiikkia
- vhs-videot tulivat markkinoille
- leipäkoneella tehtiin itseleivottua leipää
- olkatoppaukset, hiihtohousut ja haaremihihaiset paidat olivat muodissa
- kukaan tuntemani nuori ei ollut masentunut
- fuksianpunaista luomiväriä ja sähkönsinistä ripsiväriä käytettiin. Kajalia käytettiin silmässä runsaasti.
- käytiin kirjastossa ja luettiin kirjoja
- kesällä leikittiin ulkona kirkonrottaa, 10 tikkua laudalla ja piilosta
- koulussa katsottiin hiihtokilpailuja, kun Marja-Liisa Kirvesniemi (Hämäläinen) hiihti
- juppikulttuuri voimistui 80-l. lopussa
- ei ollut polkupyöräkypäriä ja laskettelukypäriä
Näin ensimmäisen pyöräilykypärän -88, mutta olihan ne harvinaisia 90-luvun alkuun saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvallista nimenomaan.
Lapsi vaunuissa jätettiin kaupan ikkunan eteen asioimisen ajaksi nukkumaan. Ei tarvinnut pelätä. Hienoa aikaa elettiin.
Kyläiltiin ilman sopimistakin,pullat leivottiin lauantaina josko sunnuntaina joku tulee kaffelle.
Tyydyttiin vähempään ja oltiin onnellisempia kuin nykyään.Silloin luultiin että on turvallista koska asioista puhuttiin niin eikä uhkia koko ajan paisuteltu. Lähes jokaisen tilaston mukaan nykyaika on oikeasti truvallisempaa kuin 80-luku. Mm. väkivalta, kotiväkivalta, lasten tapaturmat, työtapaturmat, liikenteen turvallisuus, vakavista sairauksista parantuminen yms. olivat aika lailla huonommalla tasolla kuin nykyään.
Mutta aina aika kultaa muistot.
Vale, emävale, tilasto. Uskon että täysin sivullisiin kohdistuva väkivalta oli harvinaisempaa kasarilla, silloin se oli enemmän sellaista juoppojen välienselvittelyä. Myös väestönrakenne oli erilainen, nuoria oli enemmän jolloin väkivaltaakin oli tietysti enemmän. Varmasti ainakin pk-seutu oli turvallisempi 80-luvulla.
Samaa mieltä tosin elin Turussa. Kasarin puolivälissä Turussa oli Kakadu niminen disko kaupungin keskustassa ja minä juuri sisäänpääsyiän täyttänyt. Kakadu suljettiin viikonloppuisin klo 02.00 ja sen jälkeen jäätiin aina kaupungille himmailemaan. Jos minulla tänäpäivänä olisi tuonikäinen tytär, en todellakaan antaisi tai toivoisi hänen viikonloppuöinä himmailevan Turun keskustassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvallista nimenomaan.
Lapsi vaunuissa jätettiin kaupan ikkunan eteen asioimisen ajaksi nukkumaan. Ei tarvinnut pelätä. Hienoa aikaa elettiin.
Kyläiltiin ilman sopimistakin,pullat leivottiin lauantaina josko sunnuntaina joku tulee kaffelle.
Tyydyttiin vähempään ja oltiin onnellisempia kuin nykyään.Silloin luultiin että on turvallista koska asioista puhuttiin niin eikä uhkia koko ajan paisuteltu. Lähes jokaisen tilaston mukaan nykyaika on oikeasti truvallisempaa kuin 80-luku. Mm. väkivalta, kotiväkivalta, lasten tapaturmat, työtapaturmat, liikenteen turvallisuus, vakavista sairauksista parantuminen yms. olivat aika lailla huonommalla tasolla kuin nykyään.
Mutta aina aika kultaa muistot.
Vale, emävale, tilasto. Uskon että täysin sivullisiin kohdistuva väkivalta oli harvinaisempaa kasarilla, silloin se oli enemmän sellaista juoppojen välienselvittelyä. Myös väestönrakenne oli erilainen, nuoria oli enemmän jolloin väkivaltaakin oli tietysti enemmän. Varmasti ainakin pk-seutu oli turvallisempi 80-luvulla.
Samaa mieltä tosin elin Turussa. Kasarin puolivälissä Turussa oli Kakadu niminen disko kaupungin keskustassa ja minä juuri sisäänpääsyiän täyttänyt. Kakadu suljettiin viikonloppuisin klo 02.00 ja sen jälkeen jäätiin aina kaupungille himmailemaan. Jos minulla tänäpäivänä olisi tuonikäinen tytär, en todellakaan antaisi tai toivoisi hänen viikonloppuöinä himmailevan Turun keskustassa.
Lisään viellä, ettei kasarilla tarvinnut Turun keskustassa mitään pelätä. Kun taas tänäpäivänä todellakin tarvitsee...
EeePeeee kirjoitti:
Ihmiset kävivät kylässä toistensa luona.
Oli puhelinkioskit, joista aluksi soitettiin kolikoilla, sitten puhelinkortilla. Autoihin alkoi tulla kiinteitä matkapuhelimia. Puhelut maksoivat enemmän kuin seinäpuhelinten välityksellä.
Baarissa juotiin cocktaileja tyyliin sininen enkeli, valkovenäläinen, neitoperho, mustaryssä.
Videot yleistyivät. Kanavavalikoima laajeni.
Syötiin paljon broilerinkoipia. Kaupoista ostettiin yhä lihatiskiltä jauhelihaa ainakin vuosikymmenen alussa. Mikroaaltouunit yleistyivät. Tuli leipäkoneet ja vesisänkybuumi.
Ihmisillä oli kirjeenvaihtokavereita.
Käytettiin käteistä ja shekkejä. Ulkomaille vaihdettiin rahaa pankissa tai otettiin matkashekkejä. Paperiset pankkikirjat alkoivat jäädä pois. Kaikki laskut maksettiin pankin tiskillä ainakin vuosikymmenen alussa.
Oli hyvää aikaa.
Puhelinkortit tulivat vasta 90-luvun alussa. Toisin kuin jotkut kirjoittajat väittävät, mukana kuljetettavia matkapuhelimia ei ollut käytännössä kellään. Isäni oli johtavassa asemassa suuressa firmassa, ja sai Mobira Citymanin töistä lainaksi kerran!
Autopuhelin oli kallis lisävaruste (ammattikäytössä niitä varmaan oli enimmäkseen), sillä soittaminen oli kallista ja kuuluvuus oli melko surkea. Ylipäänsä puhelimella soittaminen oli kallista ja puheluiden pituuksia vahdittiin, erityisesti jos piti soittaa kaukopuhelu (esim. Helsingistä Tampereelle oli kaukopuhelu).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TotuusSattuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvallista nimenomaan.
Lapsi vaunuissa jätettiin kaupan ikkunan eteen asioimisen ajaksi nukkumaan. Ei tarvinnut pelätä. Hienoa aikaa elettiin.
Kyläiltiin ilman sopimistakin,pullat leivottiin lauantaina josko sunnuntaina joku tulee kaffelle.
Tyydyttiin vähempään ja oltiin onnellisempia kuin nykyään.Silloin luultiin että on turvallista koska asioista puhuttiin niin eikä uhkia koko ajan paisuteltu. Lähes jokaisen tilaston mukaan nykyaika on oikeasti truvallisempaa kuin 80-luku. Mm. väkivalta, kotiväkivalta, lasten tapaturmat, työtapaturmat, liikenteen turvallisuus, vakavista sairauksista parantuminen yms. olivat aika lailla huonommalla tasolla kuin nykyään.
Mutta aina aika kultaa muistot.
Vale, emävale, tilasto. Uskon että täysin sivullisiin kohdistuva väkivalta oli harvinaisempaa kasarilla, silloin se oli enemmän sellaista juoppojen välienselvittelyä. Myös väestönrakenne oli erilainen, nuoria oli enemmän jolloin väkivaltaakin oli tietysti enemmän. Varmasti ainakin pk-seutu oli turvallisempi 80-luvulla.
Samaa mieltä tosin elin Turussa. Kasarin puolivälissä Turussa oli Kakadu niminen disko kaupungin keskustassa ja minä juuri sisäänpääsyiän täyttänyt. Kakadu suljettiin viikonloppuisin klo 02.00 ja sen jälkeen jäätiin aina kaupungille himmailemaan. Jos minulla tänäpäivänä olisi tuonikäinen tytär, en todellakaan antaisi tai toivoisi hänen viikonloppuöinä himmailevan Turun keskustassa.
Lisään viellä, ettei kasarilla tarvinnut Turun keskustassa mitään pelätä. Kun taas tänäpäivänä todellakin tarvitsee...
Kurjaa, hirveää.
Kävin nuorena usein Turussa.
Kiva kaupunki silloin.
Ei näkynyt kummajaisia.
Kotimaisissa bändeissä oli hyviä: Eput ja Hassisen Kone esim. Ulkomainen musa oli hirveetä koneschaibaa. Hiustyyli ja vaatteet oli kauheita. (Tavallisiakin vaatteita löytyi.)
Kannettava puhelin oli iso. Sedälläni oli sellainen, koska hänen työnsä vaati sitä. Käsilaukun kokoinen kahvallinen mötikkä jossa oli monta metriä pitkä teleskooppi antenni.
Itse vietin joskus tuntikausia illassa sen suhteellisen kämäsen kotitietokoneeni äärellä ja opettelin 9-vuotiaana basic-ohjelmointia kirjoista (nettiä ei ollut). Peleihinkin sai kulumaan aikaa silloinkin. Mutta leikimme myös paljon pihallakin.
T. 80-luvun lapsi