Huonoimmat joululahjat mitä olette saaneet?
Minä sain 15-vuotiaana jouluna kaikkea mukavaa mutta tuli sieltä myös yksi tyhmä ja huono lahja. PIKKUAUTO!
Kommentit (59)
Exä antoi pari vuotta sitten jouluna lahjaksi kirpparilta ostetun ihan järjettömän ruman kulahtaneen t-paidan, missä ei ollut mitään ideaa ja mitä en taatusti koskaan käyttäisi edes treenipaitana ja sen lisänä marsipaania josta en tykkää. Oli vielä varma että en pidä lahjasta ja pahoitteli ennenkun ehdin edes aukaista lahjaa. En ymmärrä miksi pitää väkisin antaa turhaa roinaa lahjaksi jos itsekkin tietää että lahjansaaja todennäköisesti ei pidä lahjasa. Paita päätyi lahjapaketista suoraan UFF:n keräykseen ja marsipaanit roskikseen.
Toinen exä taas antoi mannikyyrisetin. Varmaan monet naiset tuollaisesta ilahtuisikin, mutta itse en harrasta manikyyrejä leikkaan vaan kynnet jos ne ovat liian pitkät, joten tuo setti on sitten lojunut kaapissa käyttämättömänä.
Vierailija kirjoitti:
Kaljatuopin alusia. Olen raitistunut (rappio)alkoholisti.
Mutta voihan niitä käyttää muuhunkin kuin tuopin alla! :)
Tuntuu vähän tyhmältä arvostella lahjoja ja valittaa niistä, mutta muutamasti kyllä pienenä ainakin oli välillä mielenkiintoisia lahjoja.
Mm. 10-vuotiaana mummolta saatu samettinen toppi rintatoppauksilla, lasten liian pieniä pikkuhousuja tädiltä teininä, raamattu tädiltä (tiesi ettei minua ole kastettu, en ole käynyt rippikoulua, en kuulu kirkkoon ja olen ateisti).
Ala-asteella ollessani sain joku vuosi 6 yöpaitaa ja useamman suklaarasian - nämä siis lähisuvusta. Eihän nuo huonoja lahjoja olleet, mutta kyllä oli lapsena vähän pettynyt olo, vaikka hymyille kiittelinkin kaikesta.
Ex-mieheltä postiluukun kautta tungettu mustamakkaran pätkä, jossa lappu: via oral!
Exältä 20v sitten jonkun vissiin kirppikseltä ostetun kulahtaneen topin, jossa oli kuivunut kahvitahra sekä pähkinärusina-suklaata, olen allerginen pähkinöille ja vihaan suklaata. Itse ostin kys. tyypille hopeisen rannekorun, kyllä ketutti ! Toisaalta ex myös itsekin häpesi kun näki oman lahjansa ja kävi uuden vuoden jälkeen ostamassa minulle korvikset.
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi saan useamman paketin hasselpähkinäsuklaata. Olen allerginen pähkinälle. Sanon siitä kyllä, mutta ihmiset unohtavat.
Minä sain varmaan 20 vuotta aina suklaata jouluksi, olen lapsesta saakka sairastanut 1-tyypin diabetesta. Piti sitten sanoa että älkää turhaan ostako sitä suklaata minulle, olen vaikka mielummin ilman lahjaa.
Pattereilla toimiva vispilä oli myös täysin turha juttu jonka sain, meni kyllä roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsena joskus sain vanhemmilta sellaista, mitä en osannut arvostaa, arkisia esineitä jne.mutta ajatus niiden takana oli tärkeintä kuitenkin. Olen saanut aina vanhemmiltani rakkautta.
En myös osannut lapsena arvostaa alusasuja ja muita vaatteita, nyt ajatus, että vaatteet ovat vähävaraisille tärkeitä.
Ettei mikään ole itsestään selvää.
Kovin huonoja en onneksi ole saanut! Kuitenkin piti hiukan esittää ilahtunutta saatuani taas aamutossut, vaikka omistin jo kolmet ja käytän enimmäkseen villasukkia kotona muutenkin, sekä lahjakortin liikkeeseen jossa en koskaan asioi. Joskus olen saanut epäkiinnostavia kirjoja; esimerkiksi lapsuuden harrastukseen (jota siis enää en harrasta) liittyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena joskus sain vanhemmilta sellaista, mitä en osannut arvostaa, arkisia esineitä jne.mutta ajatus niiden takana oli tärkeintä kuitenkin. Olen saanut aina vanhemmiltani rakkautta.
En myös osannut lapsena arvostaa alusasuja ja muita vaatteita, nyt ajatus, että vaatteet ovat vähävaraisille tärkeitä.
Ettei mikään ole itsestään selvää.
Ja vien vain sellaista tavaraa keräyksiin joita itsekin voisin käyttää ei mitään krääsää.
Mä saan mieheltä aina raaputusarpoja. Sekin haettu hätäpäissään aattoaamuna jostain ärrältä :( ja voittoja kertynyt vuosien varrella 0e. Kiva tietää pettyvänsä tuplasti.
Partylitea kaupittelevan ystävän antamasta joululahjapaketista paljastui viime vuonna kynttilä, jota oli jo hieman poltettukin valmiiksi.
Ostin vaimolle tänä vuonna kumilastan.
Puolustukseni että Siisti tyyliytelty rosterilasta.
2 puolustus. Hän ei halua turhaa krääsää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi saan useamman paketin hasselpähkinäsuklaata. Olen allerginen pähkinälle. Sanon siitä kyllä, mutta ihmiset unohtavat.
Minä sain varmaan 20 vuotta aina suklaata jouluksi, olen lapsesta saakka sairastanut 1-tyypin diabetesta. Piti sitten sanoa että älkää turhaan ostako sitä suklaata minulle, olen vaikka mielummin ilman lahjaa.
Pattereilla toimiva vispilä oli myös täysin turha juttu jonka sain, meni kyllä roskiin.
No meillä toisinpäin: 1-tyypin diabeetikoille sukulaiset ovat ostaneet sokeritonta suklaata, koska "sokeritauti". Kyllä diabeetikkokin voi syödä jouluna ihan tavallista suklaata. Varsinkin ne, joilla on apuvälineet sokerin sääntelyyn olemassa...
Vierailija kirjoitti:
Mä saan mieheltä aina raaputusarpoja. Sekin haettu hätäpäissään aattoaamuna jostain ärrältä :( ja voittoja kertynyt vuosien varrella 0e. Kiva tietää pettyvänsä tuplasti.
Joku päivä voitat vielä sen miljoonan ja voit hankkia oman terapeutin, jonka kanssa voit käsitellä noita tuplapettymyksiä ;)
Kaikki uskonnollinen kirjallisuus ja musiikki mitä olen saanut, vaikka antajat ovat kuinka olleet tietoisia siitä etten niistä ole kiinnostunut.
Lukiossa eräs luokkakaverini, kundi, näytti juoppoisänsä antaman joululahjan. Noin 10-vuotiaan kokoiselle tarkoitetun lasten froteekerraston. Se oli jotenkin niin kamalaa, ettei edes naurettu.
🇺🇦🇮🇱
- Appiukolta ranskankielisen kirjan. Osaan ranskaa kahden sanan verran (=oui ja merde) enkä ole edes kiinnostunut ko. kielestä tai kulttuurista. Taisi sekoittaa minut vaimoonsa, vaimo on asunutkin Ranskassa useamman vuoden nuorempana.
- Lapsena sain isoäidiltä "poikien paidan", harmaan collegen jossa oli Spidermanin kuvia. Olin kateellinen, kun saman ikäinen serkkutyttö sai hienon keltaisen collegepaidan :(
- Teini-ikäisenä ensimmäinen poikaystäväni antoi joka helvatan juhlapäivänä jonkun pienen koriste-esineen, joko ainoana lahjana tai muun lahjan lisäksi. Sain mm. moottoripyöräpatsaan, muumihahmon, pienen linnun...
Olin parikymppisenä muuttanut juuri opiskeluiden perässä toiseen kaupunkiin ja vähävaraisena opiskelijana toivoin isältäni jotain lahjakorttia, tarkoittaen esimerkiksi S-ryhmän tai H&M:n lahjakorttia (olisin voinut ostaa edes ruokaa tai sukkia puhkikuluneiden tilalle). No, joulu tuli ja kuoresta paljastui 75€ lahjakortti vanhassa kotikaupungissani sijaitsevaan alusvaateliikkeeseen. Samanlaisen lahjan antoi myös silloiselle naisystävälleen. Pakko oli sitten ostaa sikakalliit rintaliivit, jotka kaupassa sovittamisesta ja myyjän oletetusta ammattitaidosta huolimatta olivat vääränkokoiset. Nyt 5 vuoden jälkeen kroppa on ottanut eroa kiinni ja liivit sentään sopivat päälle. Mutta silloin jouluna ei naurattanut.
Kaljatuopin alusia. Olen raitistunut (rappio)alkoholisti.