Ryhmätyöt yliopistossa, hyvä vai paha?

Vierailija kirjoitti:

Vastustan täydestä sydämestäni, ryhmädynamiikka on tuhoon tuomittu jos jotakuta ei kiinnosta pätkääkään tai ei vain tulla toimeen keskenään.

Meillä yksi alkoi haukkua muita jo ennen kuin alettiin edes tehdä tehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitettiin driveen oppimistehtävää ja yksi ryhmäläisistä poisti tekstiäni ja kirjoitti sen uudestaan (kysymättä) :O En kehdannut kysyä miksi.

Miksi et kysynyt? Aiheesta olisit kysynyt minun mielestäni.

Kaikki toiminta pitää pystyä perustelemaan loogisilla syillä.

No ei mitään laajoja ryhmätöitä ikinä. Toinen vetkuttelee tai tekee muita opintoja, ja koko iso työ jää toisen harteille tai kiireellä kasaan. Mikään ei ärsyttänyt kun se että joo, mää lähetän mun osuuden, kun se päivä tuli, vielä tietenkin pitää muokata, sitten viimein viimetpassa tulee toiselta pieni teksti, ja ryhmätyöstä puuttuu vielä lähes kaikki muu, lähteet, kuvat, taulukot. Se toinen ikäänkuin joku nostaa tai tiputtaa sen toisen tasoa, eli arvosteluksi mieluusti vain hylätty tai hyväksytty. Ja ehdottomasti opelle välityö ihan molemmilta erikseen! Muuten on lusmuja, ja siitä on kyllä paha ilmoittaa opelle, että toinen kyllä lupaa tehdä, ja oottellen ja oottelen...on muutenkin hankalaa, jos toista ei kiinnosta pysyä päivämäärissä milloin mikin osuus on tehty. Toteaa vain en osannu, jätin sen osio

kokonaan tekemättä. Ottaakko sittten p...arvosana vai tekeekö ihan h...tisti töitä että saa sitten antaa toisellekkin hyvän arvosan ilmatteeks? Näin se vaan menee ilman valvontaa. Entä sitten toisen sairastuminen puolessa välissä??onko sekään oikein että vaikka 15 tuntia toinen tekee vielä yksin. Voi olla paljon enemmänkin. Ei toimi ryhmätyöt, kuin ihan pieninä tehtävinä.

Aikuiset ei tietenkään kantele opelle, jos kemiat ei toimi, tai joku on kiireinen, ei panosta kuin vähäsen. Kun ei se oo niin selkeää ilmoittaa opelle, jos joku roikkuu mukana, tehden vähän. Eihän ketään voi pakottaa. Työ jää muille tai sit huono arvosana kaikille. Vaihtoehdot on huonot.

Tuurilla saa hyvän ryhmän.eli opetus tapana on kehno ja epätasa arvoinen.

. Ryhmis on hyvä tapa oppia siten kun saa keskustella vapaasti ryhmässä, ilman paineita. Siihen on hyvä satsata.

Vierailija kirjoitti:

Ryhmätyöt voi olla oikeasti antoisia, jos niihin luodaan pelisäännöt ja työtä tehdään yhdessä (eikä jaeta että tee sinä tuo ja sinä tuo). Ryhmässä on tarkoitus yhdessä pohtia, analysoida ja reflektoida opittavaa asiaa. Lisäksi se on kustannuskysymys.. on opettajan työajan resurssien näkökulmasta ihan eri asia tarkastaa 10-15 tehtävää kuin 70 tehtävää, jos kurssilla on 70 osallistujaa.

Kenellä muka on aikaa tuohon jollain toiarvoisella muutaman nopan kurssilla? Varsinkaan täysin kyvyttömien ja haluttomien kanssa. Näitä valitettavasti osuu joka ryhmään.

Vapaamatkustusongelma on todellinen ja haitallinen, mutta siihen voi helposti puuttua. Riittää, että sanoo opettajalle, että Veetillä ei näytä olevan aikaa tälle kurssille, olisiko vielä joku ryhmätön, meille mahtuu. Tai jättää vaan Veetin nimen palautuksesta pois, kun ei se ole mitään sen eteen tehnyt.

Paljon suurempi ongelma on nämä oman elämänsä suuret johtajat, jotka alkavat huseerata ryhmätyötä mielensä mukaiseksi. Heillä on selkeä visio siitä, millainen sen pitäisi olla, ja alkavat enemmän tai vähemmän hienovaraisesti piikitellä, kun muut eivät tee samanlaista. Heille sivumäärä on täysin viitteellinen. Jos 10 sivun työ on jaettu 5 hengen kesken 2 sivua per nenä, he kirjoittavat itse vähintään 5 sivua ja sitten alkaa valitus miten työn alku on täyttä timanttia, mutta sitten taso laskee kuin lehmän häntä. Joo ei se loppuosa ole paras mahdollinen, kun on joutunut rankasti tiivistämään sanomisia, mutta on se silti parempi kuin se alkuosan jaarittelu.

Tykkäsin yliopiston ryhmätöistä. Oli mahtava tilaisuus tutustua naisiin ja kerran panimme kaikki 4 keskenämme.

Opiskelijapalaute tuntuu vihaavan ryhmätöitä ja ryhmäkeskustelutehtäviä. Mutta kun oppimistuloksia on TUTKITTU, ryhmätöitä ja ryhmätehtäviä käyttävillä kursseilla oppimistulokset ovat säännönmukaisesti parempia =eli on opittu syvällisemmin ja tieto pysyy mielessä paremmin. Ja useimmat opettajat meillä ajattelevat vielä, että yliopiston tehtävä on ensisijaisesti opettaa, ei viihdyttää. Siksi niitä ryhmäjuttuja käytetään kielteisestä palautteesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ryhmätyöt voi olla oikeasti antoisia, jos niihin luodaan pelisäännöt ja työtä tehdään yhdessä (eikä jaeta että tee sinä tuo ja sinä tuo). Ryhmässä on tarkoitus yhdessä pohtia, analysoida ja reflektoida opittavaa asiaa. Lisäksi se on kustannuskysymys.. on opettajan työajan resurssien näkökulmasta ihan eri asia tarkastaa 10-15 tehtävää kuin 70 tehtävää, jos kurssilla on 70 osallistujaa.

Kenellä muka on aikaa tuohon jollain toiarvoisella muutaman nopan kurssilla? Varsinkaan täysin kyvyttömien ja haluttomien kanssa. Näitä valitettavasti osuu joka ryhmään.

Juuri poika valitti, että kolmen hengen ryhmä ja itse joutuu tekemään kaiken. Yksi ei osaa ja toinen on vuorotellen töissä tai darrassa. Tätä se on vuodesta toiseen ja ryhmästä toiseen. Itse muistan saman ongelman ja sama meno jatkuu.

Tarkoititko ryhmä töitä siis ryhmässä seksiä? Kun töistä kyse niin puhutaan jostain aivan muusta ja kun siihen lisätään vielä ryhmä niin asian tarkoitus kyllä muuttuu kokonaan.

Vapaamatkustaja ongelma iso , missä vaiheessa voi ilmoittaa opelle. Jos esim 1 kk on työaika. Ja kahteen viikkoon ei mitään muuta tuu kuin lupauksia niin silloinko opelle jo ilmoitus että täällä on yksi joka ei tee mitään? Vaiko kolmen viikon kohdalla? Silloinhan muiden ryhmäläisten elämä ja aikataulu menee pepulleen myös, jos vain viikko jää aikaa.

Opeko sit sanoo soo soo, tehkää osuutenne. Siitäkös hyvä ilmapiiri on jatkaa. Ei tää toimi oppilaiden mukaan. Välityöt per hlö opelle! Ei tuu muuten toimimaan. Ja ois hyvä jos nyt ois annettu myös ohjeet että pitääkö työn olla hieno kuin mikä, kuvat ja videot, ja kuvaajat. Vai oisko ok että teksti osuus. Vapaus tuo ahdistusta, kun ei tiedä mitä ootetaan. Työtähän voi tehdä vaikka kuinka ja kauan...eli selkeämmät ohjeet ja vaikka joku sivumääräkin.

Olin ryhmätöissä aina se vapaamatkustaja. Miksi tekisin tuntemattomien kanssa enempää mitä tarvitsee?

No en mee kurssille jossa ryhmätyö, sen opin. Alkuinto lopahti täysin....kun toiselle laitoin jopa materiaalitkin nenän eteen. Ja mitään ei tapahtunut. Tyhmänä uskoin että hän tekee kyllä hyvin osuutensa. ..mutta .tekikin vain osan. Senkin pintapuolisesti...ei vissiin ymmärrä että ilman työtä ei saa arvosanoja...

En tiedä. Ois reilua sanoa suoraan, en ehdi. Mulle jäi kusetettu olo...en tiedä oliko se tarkoitus. Opin kyllä sen että ikinä en enää jää venailee toisen työtä viikosta toiseen. Sitä ei välttämättä tule, tai sit se tulee kyllä osittain. Opin että jos näin käy, niin pyydän ryhmän vaihtoa. Pian. Se ei onnistu hyvin enää myöhemmin...

Joo, onhan se fiksua toteuttaa opppimistapaa josta kukaan ei tykkää...sama kun otetaan tuolta kadulta tuntematonta porukkaa, tehkääs ryhmätyö. Mitä hitsiä? Mä en tiennyt kun etunimen, ala siinä sitten kantelemaan että esim Liisa, ei tee mitään. Olo on lapsellisempi kuin ala asteella.

Jos nyt oikeesti tehtäs aikuisten koulu?

Minä nautin ryhmätöistä. Mutta olinkin alalla, jolle oli vaikea päästä, joten lusmuilijoita ei ollut. Kaikki panostivat ryhmätöihin.

Ihmettelen monen suhtautumista ryhmätöihin, että sellaiset ei kuuluisi yliopistoon. Eihän työelämä muuta olekaan kuin yhteistyötä muiden kanssa. Hyvät ryhmätyötaidot on perusedellytys siihen, että työelämässä voi luoda arvoa.

Jos mää nyt joutusin vaikka matikan ryhmätyöhön, niin joutusin kyselee muilta. En kuiteskaan heittäytyis tekemättömäksi. En kehtais. Mutta osa venyttää tekemisiään, ja sitten tuleekin lopussa joku aitokin pakollinen este, ja työ kaatuu muitten päälle. On ollut jopa ryhmässä henkilö, jolla ei ollut tarvittavia työvälineitäkään! Tässä ope voisi etukäteen senkin varmistaa. Osa on myös nin nuoria ettei vielä osaa oikein näitä juttuja. Arvostan opettajien työtä, kun oon nähny kaikkia...

Vierailija kirjoitti:

Minä nautin ryhmätöistä. Mutta olinkin alalla, jolle oli vaikea päästä, joten lusmuilijoita ei ollut. Kaikki panostivat ryhmätöihin.

Ihmettelen monen suhtautumista ryhmätöihin, että sellaiset ei kuuluisi yliopistoon. Eihän työelämä muuta olekaan kuin yhteistyötä muiden kanssa. Hyvät ryhmätyötaidot on perusedellytys siihen, että työelämässä voi luoda arvoa.

Mä en jaksa ryhmätöitä juuri siksi, kun olen päivät töissä loputtomissa kehityspalavereissa. Työkaverit sentään on suht pysyvä joukko ja koulutettuja ihmisiä, eikä kaksikymppisiä bilehileitä, joille ei mikään ilta-aika käy, kun ovat töissä jossain kaupan kassalla, eivätkä voi säätää vuorojaan.

Yliopistolla on todella heikosti iltaryhmiä edes maisteriopinnoissa. Meilläkin on vain sille suuntaukselle, mikä tuottaa työvoimapula-alan pätevyyden.

t. toisen tutkinnon aikuisopiskelija

Lähinnä tuskastuttavaa. Työelämässä yhdessä töiden tekeminen on ihan eri asia kuin yliopiston keinotekoiset ryhmätyöt.

-jatko-opiskelija, 20 vuotta työkokemusta-

Vanhan kuvan löysin ja se tuo muistoja mieleen..yliopiston ryhmätöistä..

https://static.demilked.com/wp-content/uploads/2017/02/nude-portraits-r…

Ryhmätyötaidot kehittyy kun tajuaa että on niitä vapaamatkustajia. Mitäs teette?

Totta kai se on ongelma. Ei ne ilmoita selkeästi ääneeen että en ehdi. Se on ärsyttävää , salaperäistä venkoilua. Lupaavat kyllä, monta kertaa!! Ja kuinka moni jättää aluksi uskomasta että se hoitaa homman??

Kristallipalloko pitää olla. Rauhallisinkin Ihminen menettää hermot siihen listaan ,mulla on sitä ja tätä, ja on synttärit, ja on muita opintoja, ja ....sitten kun lupaa, ei ikinä mitään työtä ! Vaihtoehtoja jää huutaminen tai opelle ilmoitus. Tai yksin tehty työ.

Jos saatte hyvän porukan, niin totta hitsissä se on kivaa ja helppoo. Mutta kun oikeessa elämässä liian usein näin ei ole. Se on väärin, ilman peliohjeita opelta. Emme voi olettaa että oppilaat joutuu kantelee, ja pitkissä töissä ei tiedä milloin. Väliaikataulu.