PERJANTAITA SYYSsisters04 :)

Hellou!





Lempoista unohdin Onskuttaa! Hieno suoritus, juhli kunnolla!:)



Enkelille mukavaa reissua, kiva kun pääset tapaamaan äitiäsi.



Mun on kyllä myös todettava, että pidettiin raskautta aika pitkään salassa. Tosin aika nopeasti kerrottiin sisaruksille, vanhemmille ja ihan muutamalle hyvälle kaverille, mutta muuten sitten vasta rakenneultran jälkeen. Maha olikin sit jo aika iso. Peittelin sitä ja jossain vaiheessa ei paljoa missään käyty.....Minä ajattelin, että jos jotain sattuu, en halua sitä käydä läpi kaikkien kanssa, vaan ihan lähimmäisten ja toisekseen, halusin kertoa töissä vasta kun kerron että tämä tyttö lähtee. Täytyy myöntää, että jos nyt tulisin raskaaksi, en sitä täällä heti kertoisi:) Juu, enkä ole raskaana, ihan pillerireseptin uusin aamulla gynellä käydessä. Gyne muuten sanoi, että ehkäisyrengas voi olla pillereitä parempi vaihtoehto jos kovin tulee psyykkisiä oireita. Kokeilen ensin tuttua pilleriä ja jos ei sovi, niin sitten se rengas. Miten niin vähän aiheet heittää?;)



Motti yskii, yskii ja yskii, eikä saa nukuttua öisin ja huonosti päivisinkään. Pikku raukka on vaan jotenkin niin sinnikäs, väsyneenäkin yrittää touhuta jne. vaikkei siitä oikeen muuta tule kuin mustelmia. Soittelin sairaalaan, käskivät antaa vielä ataraxia muiden lääkkeiden lisäksi, jos ei tehoa, pitää ensi viikolla soittaa uudestaan. Ampukaa vaikka kivillä, mutta kesä on syvältä ja minä kaipaan syksyn vesisateita ja talven pakkasia!



Työt etenee hitaasti mutta varmasti. Aletaan olla organisoinnin mestareita. Kun mies on tauolla tai hoitaa asioita, niin Motti miehen mukaan ja minä teen töitä sillä aikaa. Illat ja päikkäriajan rauhoitan täysin Motin kanssa sisällä ololle, ettei toinen ole aivan pökerryksissä. Anoppi on toipumaan päin, ainakin jo oli arvostelemassa.....Heh, sanoin ensin itse asiasta (siis oman kehityskohteen), niin eikös anoppi oikein ala, että juujuu, kyllä se pitäisi opetella ja plääplääp. Heh, taidan kuulua samaan läjään Ayap ja Simam: minua saa arvostella vain minä itse, muut pysykööt visusti hiljaa;D;D;D



Siivous jatkukoon, yritän saada valmiiksi ennen kuin Motti herää.





Aavis ja Motti

Enkeli on varmaan jo matkalla äidin luo mutta sanonpa vaan, että ääneen nauroin minäkin unestasi. Ja kerron samalla, että minäkin näin sinusta unta viime yönä. Olin muka joskus näyttänyt jotain s-postissa lähettämääsi kuvaa mun serkulle ja tää mun serkku oli kysynyt, että onko tuo raskaana. Johon minä olin vastannut, että ei kai, kun Neakin on vielä aika pieni. Sulla oli ollut siinä kuvassa musta-valkoraidallinen pusero. Sitten kerroinkin unessa nähdessäni serkkua taas, että oli se Enkeli sittenkin raskaana. Ja muka katsoin uudelleen tuota kuvitteellista valokuvaa ja huomasin, että onhan sulla jo vähän mahaakin, miten en ole aiemmin ajatellut:)



Meidän viime viikon myöhäiset aamut taisivat olla vain sattumaa ja pieni armon pala Onnilta äidille. Tällä viikolla on herätty joka aamu viimeistään 6 pintaan, tänäänkin (yö oli vaivaisen 9h mittainen). Sellaisina aamuina ei ole mitään jakoa lähteä kaverin hiekkalaatikolle 10km päähän leikkimään kun kotimatkalla sitten saattaa väsähtää. Ja kun vasta 9 aikaan kaveri menee pihalle lastensa kanssa, on Onni jo aika kauan ollut hereillä siinä vaiheessa.



1,5-v pituuksia kyseli joku. Onni oli muistaakseni 80,5 vai oliko 81,5 eilen. Eri mittaaja kuin viimeksi Kokkolassa, joten ei ehkä ihan oikeakaan mitta. Mun mielestä Onni makas jotenkin hankalasti siinä pöydällä mutta kun huusi äitiä niin kovasti, en alkanut korjaileen asentoa. Niin ja ikäähän on jo 1v 7kk..



Me ei salattu aikoinaan pitkään raskautta. Omalle veljelle soitin heti kun tein testin, omille vanhemmille kerroin siitä 2 viikon päästä. Viikkoja ei ollut vielä 12 täynnä mutta kun se oli silloin mahdollista kertoa kasvotusten vanhemmille, tehtiin se silloin. Ja seuraavana miehen vanhemmille. Muille sitten kun eka ultra oli takana. Mahan puolesta olisin voinut salata varmaan tosi pitkään.



Kunhan päästää omaan asuntoon, voisin minäkin harkita siivojan hommaamista. Vaikka en pidä kamalan vaivalloisena siivoamista taaperon kanssa mies apunani, siltikin se varmasti helpottaisi eloa. Kuitenkin sellaisia suurempia siivoiluja tulee tehtyä harvemmin. No, äiti ei varmaan antais ottaa siivoojaa vaan tulis itse siivoaan meille:) On sen verran hullu siivoamaan. En muuten tarkoittanut, että kukaan teistä kokis siivoamista vaivalloiseksi, eräs tuttava taaperonsa kanssa vaan..



Yritin nukkua mutta eipä uni tullut. Ihan ajattelin olla avaamatta konetta ja ottaa tirsat mutta ei onnistunut. Kunhan Onni herää pitää lähteä kaupungille. Liitossa pitää käydä ja kosmetologilta käyn ostaan äidille lahjakortin. Kelallekin piti mennä mutten taida ehtiä kun mies vei auton ja linja-autolla pääsen noiden kahden paikan lähelle, Kela on sitten kauempana.



Kela se on joko täynnä idiootteja tai sitten vaan lukutaidottomia. Kun muutettiin Ouluun meidän piti ikään kuin uudelleen hakea kotihoidontukea. Ihan normaalisti täytin lapun ja tein selväksi, että Onska on kotihoidossa. Joku ei ole ymmärtänyt sitä vaan nyt pitää selvittää vielä uudelleen, kuka hoitaa Onnia ja mihin hintaan. Ja tällä aikaa ei siis rahaa tule mistään. Kiitos Kelalle ja kolminkertainen hurraa huuto!



Josta tuli mieleen Lilan isompi murhe Kelan kanssa. Voi perhana sentään!



T-P

Tänä aamuna kun luin Hesaria totesin, että ei sittenkään ole niin kauhea kiire töihin, onpa ihanaa olla kotosalla - eipä tarvitse olla pesemässä mahdollista makasiini-palon jälkipyykkiä :)



Hyvin onnistuitte salaamisessa, Enkeli ja Jatu :) Ei mitää epäilyksiä kyllä syntynyt. Minä salasin asian rv. 12 asti ja kun np-ultra oli käyty, kerroimme vanhemmillemme ja sisaruksille. Ei sen pidempää kyllä olisi ollut mahdollista, koska mulla alkoi maha pömpöttää jo aika aikaisessa vaiheessa. Tosin - eräälle ystävälle jouduin asiasta kertomaan jo hyvin alussa koska olimme laskettelureissulla (ja ystäväni kyllä arvasi lähinnä, koska after-skissä tilailin vain vissy-vettä :) ) Minulle kävi silloin siellä reissussa sellainen haveri että jouduin paikallisen terv.keskuksen päivystykseen ja siinä yhteydessä asia tuli kyllä hyvin selväksi. Rinteessä ei käynyt kuinkaan, vaan sain monosta huuleeni after-skissä :) Pitkä ja seikkaperäinen tarina enkä tässä sen enempää tylsistytä teitä.



Pile, minäkin uteliaana että mistä päin asuntoa katselette? Ja vielä: me olemme tosiaan katsastamassa noita siivoojia syksyksi meillekin, haluaisitko suositella tätä omaasi? Olisin ikikiitollinen, jos jaksat laittaa hänen tietonsa vaikka s.postilla mulle! Vai tekeekö hän keikkaa vain siellä kantakaupungissa? On vaan paljon helpompaa kun tietää jo etukäteen jonkun hyvän tutun kautta.



Hyvä että Lillin huuli jo paranemaan päin!



Ja Mimmulistakin oli kiva kuulla pitkästä aikaa. Jaksamista töihin!!



Viikonloppu sujunee meillä rauhallisesti kotosalla. Saan luultavasti ä.päivänä nukkua pitkään ja olisi kyllä ihanaa saada kahvit sänkyyn. Kukkia varmaankin istutellaan sitten muuten, tyttö luultavasti touhuaa kovasti mukana oman kastelukannunsa kanssa.



Niin, ja huomenna mennään katsomaan mun ystävää sairaalaan. Emme pääse katsomaan pieniä vauvoja koska ovat vielä tehohoidossa :(



Hyviä vointeja kaikille!



Alli

Oih Enkeli ihania uutisia wau!!!!



Tomera saanko varastaa äitienpäivälahja idean?Kiitos!!!



Lempolle Onnea!!!



Onneksi ei Lillin hurjassa laskussa käynyt pahemmin,hui!!



Ompa paljon huutomerkkejä!!!!

Tänään vika vapaapäivä,huomenna alkaa loppurutistus 5päivää.

Manteli samaa hoitotyötä tehdää huomenna 7-15.00 Jeee :)

Mä tykkään kyllä toosi paljon.



Hilmalla kauhea yskä,oisko noista siitepölyistä.



Huomenna alkaa uuden terassin ja pihapolkujen laittaminen.Onneksi mä pääsen töihin karkuun :D



Ainiiin Öttis kirjoitteli uuden tulokkaan vaatteista.Meillä on just päinvastoin eli jos poika tulee niin vaatteita ei ole,punasta ja vaaleanpunaista pikkunuttua löytyy pääosin.

Pitäiskö olla vaihtokauppaa??? ;)



Nyt kauppaan!!

Hyvää äitienpäiväää kaikille syysäiteille!!!!!!!!



M*

Täällä olen peukaloita pyöritellyt, kun Onni on vedellyt hirsiä jo neljättä tuntia. Äsken piti jo käydä kuuntelemassa, hengittääkö. Hengitti. Yskii aina nukkumaan mennessä, tai kun on nukahtanut jo, yskii jonkun kerran. Tänään ei niin paljon. Olen antanut tuota avaavaa vihreää suihketta nyt aamua iltaa ja ennen päikkyjä.



Ei muuten mitään mutta hommat kusee. Piti hoitaa asioita mutta enhän minä enää ehdi.



LahjaG: Mitä aiotte itse ostaa äitienpäivälahjaksi äidille? Entä kortin laita, askarreltu vai osto?



Minä käyn ostaan sen lahjakortin, jahka poika herää. Korttia mietin. En osaa askarrellakaan kyllä vaikka itsetehty olis aina kivempi antaa. Mutta olen kertakaikkiaan niin onneton ideoimaankaan mitään askarreltavaa. Hääkutsut aikoinaan (2-v sitten, tosi kauan:)) askartelin itse Sinooperin vinkein ja tuli ihanat kyllä.



Kunhan kävin vaan pinoa täyttämässä...



T-P

Puistossa oli kivaa :-) Väkeä oli tosi paljon!Poika onneks pysyy puiston alueella ja minä pysyin typyn perässä ja kovati yritin häntä parkkeerata Simamin lähelle...Pari tuntia ulkoiltiin.

Aamulla huomasin et typylle ei ollu yhtää purkkiruokaa,pakkasessa 1nakki joten se typylle ja mukaan ja pojalle ostin puistosta makkaraa..Typy sai lisäks hedelmäsoseen ja riisikakkua..mies tuo kohta mulle ruokaa..Ei ollu ihan hoidetty tänään ruokapuoli!

Siellä oli myös kirppis ja poika bedaman(en tiiä miten kirjotetaa) tavaraa 50sentillä , oli todella onnellinen :-) Minä en edes tiedä mitä se sai...



Viel ois kauppareissu ja pyykit pyörii koneessa..huomenna lapsille kenkien ostoa!



tulis nyt se mies...nälkä...



jatu

koirien kans lenkkeilyä... kotihommia...

Mua väsyttää. Siksi en oo saanu kirjoitettua. Mutta nyt yritän.



Onnea, Lemppari! Hieno saavutus.



Lila. Voi kurjuus tuota kela-hommaa :( Me muuten varmaan ajellaan Keskisen kautta silloin 5.6. kun ollaan menossa Helsinkiin. Ja voidaan ajella vieläkin lähempää. Laitan vaikka viestiä sitten.



Meinas tulla takkua reissuun, kun miehen pitäiskin silloin olla vielä töissä, kun työpisteet vaihtuu. Mutta saadaan lähteä, kun kaikki ymmärtää, miks meidän pitää päästä just silloin. Paljon myöhemmin ei enää arvata lähteä.



Tea. Toivottavasti asia selviää parhain päin.



Maitotipoista ja pms jutuista. Esikoista aloin odottaa toukokuussa -99 ja sen jälkeen on ollu vain muutamat kuukautiset, joten pms on mulle vähän outo juttu. Odotusaikana ei muistaakseni maitotippoja tullu, mutta sen jälkeen kyllä aina. Mutta mulla on toki ollutkin aika lyhyet välit imetysten ja uusien odotusten välissä.



Leanna. Olet sinä aikamoinen ;) Yhdessä olen jännännyt. Tulehan sitten tännekin kertomaan.



Pekka oli muistaakseni 81,5 cm 1,5v iässä. Hyvin samankokoisia täällä on muutkin suunnilleen samanikäiset näkyny olevan.



Sanoin taas miehelle, että jahka äitiyspäivärahat rupeaa tulemaan, niin mietitään kyllä tuota siivoojajuttua. Täällä kyllä hommaa piisaa ihan muutenkin ja kyllä se piristäis kummasti, kun välillä ois kunnolla siistiä ilman, että ite on rättipoikkiväsyny. Ja voisin koittaa vaikka säästää rahaa, että pystyis jatkaa myös kotihoidontuen aikana. Muutoinkin rahatilanteen pitäis pikkasen helpottaa ja samalla yritetään maksella autolaina pois.



Ei tullu kelalata rapsuja. Saman kotihoidontuen saan vielä näiltä viikoilta ennen äippälomaa kuin tähänkin asti. Ja sitten en tietenkä saa.



Äitienpäiväg: aamusella pitää yrittää teetellä nukkuvaa ja saada kuitenki mies hereille. Tuovat lahjat sänkyyn ja yleensä on ollu jäätelökakkua. Kortteja lapset on askarrellu kerhoissa, joten niistä riittää mummuillekin.

Mies kysyi, että mitä haluaisin. Päädyin ruusupensaaseen. Mutta eihän täältäpäin saanu sopivaa enkä antanu miehen lähteä 200km sitä varten ajamaan. Joten saan jaloruusuja, jotka istutetaan etupihalle ryhmäksi. Mies ois halunnu muutakin ostaa, mutta rahatilanne on heikko. Mies on ollu ihan hermona rahojen takia, kun nyt on ollu niin paljon menoja. Ja koiranpenturahoista kumpikin sai jotain itelleen ja loput " vain meni" , vaikka muuta vannotettiin.

Päivällä mennään mun kotiin käymään. Otettiin lahjakortti kauneushoitolasta, jossa äitini tykkää käydä. Äiti laittaa myös hyvät ruuat ja kakun. Ehdotin kyllä, että ois viety jotain mukana, mutta tykkää laittaa. Äitihän oli tiistaina kolarissa ja on ollu nyt pois töistä, mutta ens viikolla pitäis mennä töihin. Auto meni katon kautta ympäri. Ihme ja kumma, äiti ei loukannu pahemmin, mutta on toki ollu tosi kipeänä ja levännyt päivälläkin.

Illalla varmaan sitte anoppilaan. Anopille laitettiin myös porukalla lahjakortti. On ainakin henkilökohtainen lahja ja samalla tulee kannatettua paikallista yrittäjää.

Mutta meillä nämä kyläpaikat on aika lähekkäin eli ei oo niin kova reissu. Ennen mentiin aina Lapualle, mutta nyt isomumma on kuollu, niin sen jälkeen on veivattu nämä paikat.

Mä myös kyllä lepäisin mielummin, mutta tiedän, että mummuille on tärkeää, että lapsenlapset tulee.



Aavis. Hyvä, että työt edistyy. Täällä ainkin on sateet kiertäny. Tänään tuli jokunen tippa, mutta sais kyllä sataa ihan kunnolla, kun on niin kamalan kuivaa ja pölyistä ja meillä ois tuossa risusavottaakin. Maanviljelijät näkyy ja kuuluu tekevän ympäripyöreää päivää ja aika hyvin on varmaan jo saaneet kylvettyä, arvelisin.



T- P:lle myös harmi tuota Kelan sekoilua.



Siivosin taas esikoisen kanssa ja vaihdoin lakanat, että on vähän juhlallisempaa. Esikoinen lupas myös haravoida mun kanssa sen, mitä on vielä haravoimatta. Sitten onkin se valtava urakka ohi ja saa rueta multa- ja nurmikkohommiin.



T@hti

Nöösä on oppinut matkimaan sammakkoa, joten iltaisin nukkumaan mennessä ihaillaan patjan sammakoita ja väk, väk kaikuu.



Enkelille hyvää matkaa! Hassuja nuo unet. Mukava, että tavattiin unessa, kun muuten tämä elo on niin kiireistä olovana. =)



Iso kiitos Linkki-Liisoille. Miten helpoa on lukea monen päivän pinot, kun linkitys on valmiina.



Tomeralle piti vastata, että Nöösä on nyt (1v,7kk) 80 cm ja välillä jotkut luulevat vuoden ikäiseksi. Mielestäni Nöösä kuitenkin on samaa kokoluokkaa kuin muutkin saman ikäiset.



Jatu: juuri tuota 16.5. tarkoitin. Mukavaa, että ehdit. Täytyy spostitse vaihtaa numerot, niin voin vaikka soittaa, kun vapaudumme lääkäristä. Ihana päästä juttelemaan pitkästä aikaa.



Manteli: olen huomannut saman, että parin päivän tauko kirjoittamisesta saa aikaan kirjoitustulpan.



Aavis: Motille helpotusta ja vanhemmille voimia kesän tuomiin allergiataistoihin.



T@hti: onneksi äitisi selvisi kolarista ilman pahimpia loukkantumisia. Jaksua ja hyvää vointia.



Smuik!

Mimmuli ja Nöösä

Kyllä on taas nukahtaminen Vennalle niin vaikeaa nykyään. Juoksuttaisi meitä ihan koko ajan jotain palveluksia tekemässä. Peitto päälle, peitto pois, sukat jalkaan, sukat pois. Kaipa tuo kuuluu uhmaikään jotenkin? Toivottavasti menee pian ohi. Nämä on taas nämä saavutetut edut - rasittaa tosi paljon tuo karjuminen ja venkoilu, kun niin pitkään on nukahtanut nätisti.



Muutenkin typyn elämä on ollut takkuista. Kyllä se uhma sieltä nostaa päätään. Eilen oli tähän asti pahin ilta. Kauhea huuto kun piti mennä kylpyyn (tukka oli pesty yli viikko sitten ja sitä tukkaahan riittää), väkisin piti pitää ammeessa se hetki että saatiin pestyä. Tuntui että yhtä karjumista Vennan puolelta oli koko ilta. Itsellä pysyy pinna jotenkin kummasti kurissa, sellaista pikkukitinää ei jaksa yhtään mutta kun raivoaa oikein toden teolla, niin sitä on jostain syystä helpompi kestää.



****



Oli pakko käydä rauhoittelemassa typyä, nyt onneksi nukahti. Ihan umpiväsyneenä mesosi tuolla.



Niin on meidänkin tottelevaisesta ja rauhallisesta tytöstä kuoriutunut pieni tahtoja, joka ei kielloista useimmiten paljoa perusta. Paitsi tietenkin hoidossa on kuin unelma - kuulemma puistossa muut äidit kyselevät Vennasta, että miten tuo voi aina olla niin iloinen ja rauhallinen... Riemu alkaakin vasta siitä kun äiti ilmestyy ovelle hakemaan. Tuntuu että tässä meni pari päivää niin, ettei Venna ees katsonut silmiin kertaakaan. Kaipa tuo ensimmäinen irtautuminen ottaa pienelläkin lujille ja on hämmennyksissä.



Nyt meen töllöttelemään ja syömään juustosnackseja. Mies on joissain iltamissa, saa nähdä onko huomenna pirteä pihatalkoissa aamusella, hih :)



- tea -

..punaviinilasillisen kera :)



Aavis, kyllä on lisäksesi monia muitakin käynyt manaamassa tätä kevättä. Ihmiset on ihan tukossa, varsinkin alkuviikko oli hurja. Astmaoireita sellaisilla, joilla ei koskaan ennen ja ylipäätään oireita sellaisilla, joilla ei oo koskaan ollut mitään allergista. Saisi tosiaan huomenna vähän sataa niin helpottaisi.



Ankkikselle näin jo ennen kesää tsemppiä uuteen työhön! Varmasti ihan virkistävää vaihtaa hommia, pääseehän sitä takaisin jos ei tunnukaan omalta. Sun suomenkielenhallinnasta on pitänyt jo pitkään sanoa, ettei ikinä uskoisi ettei oo sun äidinkieli! Mun pitäisi verrytellä pahasti ruostunut ruotsinkieleni, ihan tuskaa oli kun pitkän tauon jälkeen piti pari vkoa sitten puhua. Ja joskus se on kuitenkin ollut ihan flytande.



Leannan tilannetta jännitän :)



Alli on saanut asumisen siellä vähän pohjoisemmassa kuulostamaan niin kivalta, että pitäisiköhän tässä ruveta asuntoja katselemaan? Välillä ihan hintatietouden vuoksi kyllä katselen oikotieltä asuntoja, vaikkei me mihinkään olla nyt muuttamassa.



Enkelille myöhästyneesti hyvää matkaa!



Voitaiskohan me syysmammaringillä työllistää Pilen siivooja ihan kokonaan? Meillekin syksyllä kelpaisi, kun ollaan molemmat kokopäivätyössä. Siivoamisesta puheenollen, Venna on aina ihan riemuissaan kun siivotaan. Tänään, kun mies poissa illan ja Venna ei-niin-hyväntuulinen seuralainen, aloin pestä keittiön lattiaa (nyt kiiltää niin että Jatukin kadehtisi :DDDD ) ja kas, neito alkaa touhuta omiaan. Jatkoin sitten sitä siivoamista lopulta pari tuntia, nyt on pyyhitty ikkunankarmit ja ovet ja lattialistat yms. Kivempi siivota kuin yrittää viihdyttää typyä. Radio soi taustalla ja välillä jammailtiin yhdessä. Oikeastaan oli siis tosi kiva ilta!



Mihin Kerppu on kadonnut?



Mersua en ees huhuile enää, toivoton tapaus ;)



Taidan hakea toisen lasillisen viiniä kun oli niin hyvää.

Kilistelen vaikka sitten Tean kanssa, minäkin nautin punaviiniä täällä :)



Tänne vain, kulmille, Tea! Täällä on mukavaa ja leppoisaa asustella :)



Ja miten NIIN tutulta kuulostaakaan Vennan käyttäytyminen! Meilläkin asuu välillä pieni kitisijä, välillä pieni raivotar ja välillä sitten - varsinkin kun on vieraita tai olemme ulkona - maailman ihanin ja aurinkoisin ja hymyilevin pikkutyttö. Maailman ihanin hän tietenkin mielestäni on aina MUTTA täytyy sanoa että varsinkin tänään on äidin pinnaa todella koeteltu. Kitinää ja vikinää sekä suoraa karjuntaa. Minäkin, muuten, kestän jostain syystä paremmin tuota suoraa karjuntaa kuin kitinää ... Ehkä tässä vielä on se hankala puoli, kun näillä taaperoilla ei ole tarpeeksi sanoja ja kykyjä hallussa todella kertoa mikä harmittaa ja ottaa päähän eikä heidän kanssaan pääse asioita/tilanteita vielä sanallisesti käymään läpi. Huoh. Minäkin luulen, että vieraat ihmiset luulevat meillä olevan aina todella helppoa " koska tuo teidän tyttö on niin iloinen ja hyväntuulinen aina" . Toisaalta - lapsihan näyttää pahan olonsa siellä missä tuntee olonsa turvalliseksi eli yleensä omien vanhempiensa länsäollessa (*lohduttautuu hän*).



Aavikselle voimia voimia ja voimia! Tämä kevät on todella vaikea varmasti. Naapuri juuri minulle kertoi kuinka ei ole pitkään aikaan oireillut siitepölyaikana ja nyt on koko ajan ihan tukossa :( Ja kuten jo aiemmin täällä olen todennut, myös minä olen saanut pitkästä aikaa kärsiä ihoreaktioista.



Hyvää yötä! Nautin viinini loppuun ja painun pehkuihin. Minä kyllä toivoisin että iso-L vierailisi täällä tänä iltana (on siinä suhteessa miestäni ikävä) - kerron jos näen sitä :)



Alli

*Rymistelee hän pinoon kotiin palanneena*



Terrveisiä Nykistä ♥



Eilen illalla jo saavuin, mutta olin niin julmetun väsynyt parinkymmenen tunnin matkustamisesta (hotellilta 4h ennen lentoa JFK:n kentälle-lentokone-odotusta-lentokone-ja vielä 180 km autolla kotiin) ja aikaerosta (ja perhettäkin piti halata ;)), että pääsin linjoille vasta hetki sitten. Tämän päivän pino on luettu (kiitos muistamisesta Enkeli :)) ja Onnea!), mutta kaikki muut lukematta. Hiukan matkatunnelmia ensin;



New York oli tvstä tuttu, kovin meluinen (yölläkin autot tööttäilivät kaiken aikaa, poliisiautot ujelsivat ja ihmiset huusivat kaduilla, ja minun huoneeni oli sentään 8. kerroksessa), täynnä takseja (yellow cabin sai melkein aina sekunneissa kummallisine tai eriskummallisine kuljettajineen: yksi kertoi Jeesuksesta, yksi luki ajaessa Koraania = todellakin kirjaa, yksi lauleskeli rappia, yksi oli oikein sivistynyt ja sukujuuriltaan unkarilainen, kymmenen puhui ajaessaan kännykkään ja jokainen ajoi pelottavan holtittomasti- ja tööttäili kaiken aikaa).



Empire State Building oli korkea, vapaudenpatsas yllättävän mitäänsanomaton ja St Paulin katolinen kirkko yllättävän lämmin; sisällä paloivat sadat kynttilät ja vaikken ostanutkaan kynttilää tai esirukousta, tunsin olevani siellä lähellä ystävääni, joka Suomessa samaan aikaan oli syöpähoidoissa.



China Town oli täynnä äyriäisiä ja sirosti sipsuttelevia naisia ja kulman takana Little Italy taas kuhisi Sopranos-miehiä ja välimeren musiikkia :) Metrossa vanha ystävällinen musta nainen halusi auttaa meitä karttansa kanssa pyöriviä tyttöjä ja eräs taksikuski muistutti, miten New York on täynnä kansalaisuuksia, jokainen eristyneenä omalle alueelleen. Jokainen paloauto pysähtyi hetken entisen WTC:n haamujen, Zero Onen kohdalla.



Central Parkissa istuimme auringossa eväinemme pitkän päivän, musta mies nukkui lähistöllä, valkoinen nuorimies nuuhki viivoja oikaistessamme pusikon vierestä, Strawberry Fieldsillä luki " Imagine" ja vieressä soittivat meksikolaiset Beatlesia.



NY1-televisioasema kertoi peräkkäisinä päivinä 2- ja 3- vuotiaitten lasten ampumakuolemista ja Broadwayn varrella oli katupylväässä kuva: " Missing child" .



Times Squarella oli maailman suurin lelukauppa, jonka sisällä oli kokonainen maailmanpyörä.



Päivät kiertelimme parin-kolmen hengen porukoissa ja iltaisin söimme kaikki 12 yhdessä eri ravintoloissa (Hard Rock Cafesta oli pakko ostaa miehelle paita :)) Viimeisenä iltana menimme katsomaan limusiinilla Broadway-musikaalia.



Ikävä ei ollut kestämätön ennen kotiinlähtöä, mutta kotimatka kesti aivan liian kauan. Tyttö keskimmäinen sanoi, ettei melkein enää muistanut, miltä äiti näytti, esikoinen halusi kuulla kaiken matkasta, korkeista taloista ja siitä " miten siellä oli yö, kun meillä oli päivä" ja pienimmäinen taputti innoissaan käsiään ja hoki: Äittä" .



Kiva olla täällä taas



♥Saamuska

Minun matkustellessani kävi mies Antsan kanssa mittalassa. Tulokset: 83 cm ja 11,3 kg. Poika on pari senttiä pidempi kuin isoveljensä ja muutaman sentin kuin isosiskonsa saman ikäisenä. Ja Antsahan oli mittauksessa jo hiukan runsaat 1v7kk :)

Hih, melkein vika viesti tän päivä pinossa ja sit mua kyseltiin!



Kateissa olen ollut, tosiaan.

Kirjoittelen s-postiin.



Enköhän mä nyt taas ole selkä :)



Monelta Mimmuli teillä on se lääkäri 16.5.?

Tapaaminen kiinnostaisi erittäin suuresti, mutta mulla on oma lääkäri yhden jälkeen.



Tarinani on pitkä ja karmea.

Jatu jotain tietää.

Mutta tää ei ole oikea paikka tilittää.



Voimahaleja ja rutistuksia tarviin.

Ihanaa että olette olemassa!!!!!!!!



Kerppu ja kaks viime aikoina erittäin tukkoista astmaista ipanaa joilla nyt näyttäis jo helpottavan, onneksi.



p.s. Töissä en ole ollut pariin viikkoon... Enkä ihan heti menekään. Tällä hetkellä saitsua ens viikon loppuun. Mut sit näkee...

Olipa mukava nähdä pitkästä aikaa Sittistä ja Tuttistakin linjoilla :))

Tomerakin on välillä pitänyt taukoa, mutta taas kehissä, kivaa! :)



(Teenkö ennätyksen sulkeissa vai hymiöissä ;))



Libido ei -tietenkään- (tai viime viikon aikana onneksi ;)) ole meillä vieraillut. Eilen olin järkyn väsynyt ja tänään päätti mies sitten lähteä yöksi Ivaloon...näin meillä......



Inhokkityö on hankala valita; kotitöistä oli arvatenkin kysymys (muuten valitsisisin lentoemännän), joten heilun pölyjen pyyhkimisen (mitä se on?), silittämisen (vain omat paidat, jos niitäkään on pakko), tavaroiden järjestelemisen (nimenomaan Toisten Tavaroiden Järjestämisen...omani pidän järjestyksessä, mutta minne laitetaan ruuvimeisseli keittiön pöydältä tai tupakka-aski kirjahyllyltä? Murr...meillä ei Todellakaan ole liiemmälti tilaa) ja tiskikoneen tyhjentämisen välillä (oliko tässä lauseessa vielä joku järki?).



Lordin viisu tuo mieleen Alice Cooperin " Poisonin" ja onkin siksi aivan erityisen hyvä :)



Leanna: Peukkuja!! Tea: Peukkuja ja jaksamista yritykseen!!



- SaaMars, jonka sisäinen kello on n. klo 17 :0)

" Kikku, kikku -jeee!" Näin nätisti Valma osaa pyytää kinkkua :). Aanen paino on sama kuin kannustetaan kaveria.



Paljon asiaa ja vain vähän aikaa, joten:



Onnea Enkeli, miten pystyit salaamaan?



Onnea maisteri Lempo! Se on aina hienoa, vaikka tokari tuleekin vaan postissa.



Tealle hali ja rutistus. Kivaa, että kohta nähdään ajan kanssa ja voidaan kunnolla jutella.



Mittään en muista. Mennään tänään katsomaan asuntoa!



Pile



Ps. Männä viikolla oli Hesarissa juttu Lundioista ja kysely " Mitä Lundia tuo sinulle mieleen?" . Hymyilytti.

Me lähdetään tänään käymään mun äidin luona Kouvolassa ja ollaan yksi yö. Mies pääsee aikaisemmin töistä, niin lähdetään Nekun päikkäriaikaan ajelemaan. Tänään syödään lounas puistossa, kun on grillipäivä. Eväät pitäisi siis varata ja pakata tavarat matkaa varten, laiskottaa. Nea heräs 2 krt yöllä itkemään, harvinaista meillä. Puheella sai kuitenkin rauhoitettua. Nyt nukkuu vielä toivottavasti jonkin aikaa, että jaksaa valvoa päivällä kahteen asti kunnes lähdetään.



Viime yönä seikkaili unissani T-P, Jatu ja Mimmuli. Mimmulin kanssa kirjoittelin mesessä ja mulla oli webbikamerayhteys Mimmulin kotiin. Jatun kanssa lähdettiin tervehtimään T-P:a uuteen kotikaupunkiin mun tädin tekemät uudet sydänvillapipot päässä. T-P:n isä tuli asemalta hakemaan autolla. Sanoin, että tässä kaupungissa en ole ennen käynytkään ja T-P:n isä sanoi, että täällä meillä päin on tapana, että kun ensimmäisen kerran tulee tänne, niin sanotaan pirskatti! Siis ei mitään järkeä! :-D Seuraavassa unessa pakeninkin alienia kauppakeskuksessa..



Tomera, juuri mietin, että ihanaa, miten täällä porukka elää mukana kaikissa tapahtumissa! :) Nea oli 1½ v neuvolassa 86 cm muistaakseni, pituus menee yläkäyrillä. Ihmiset tietty yleensä arvio ikää koon perusteella. Naapurin poika Nekun kanssa melkein saman ikäinen, mutta varmaan 10cm lyhyempi. Jos en tietäisi ikää, niin varmaan ajattelisin olevan nuorempi. Mutta jokainen kasvaa omalla käyrällään! Hienoja lauseita Ida jo puhuu! :)



Lempoa olen unohtanut onnitella, lämmin halaus! :) Onnittelut myös Pönksylle uusista hienoista taidoista!



Milloinkas se Samarin palaa kehiin? :)



Ankkis, miten järjestyi eilinen ilta? Toivottavasti Lillin huuli jo parempi!



Lila, voihan kurjuus noita kelan juttuja! Oikein harmittaa puolestasi!



Mimmuli, kiva kun käväisit työkiireiden keskeltä kertomaan kuulumisia!



Ynis, toivottavasti flunssa menee pian ohi!



Nyt mentävä pakkaamaan! Hyvää viikonloppua jokaiselle! :) Kiitos vielä onnitteluista!



Enkeli1 ja Nea+minivauva

Pile, ei ollu tosiaan helppo salata, etenkään Yniksen luona kun tavattiin mammojen kanssa kasvotusten! :) Matkalla olin niin huonovointinen, että ostin ärrältä kalliin juustosämpylän ja söin sen kiireisesti ennen junaan menoa. Pahoinvoinnin kanssa ei loppuiltana ollut ongelmaa, kun ruokaa oli niin paljon tarjolla! ;-) Ei oksettanut koko iltana!

Saakos udella, että mistä päin ja millaista asuntoa menette katsomaan? :)

Ynis, siivoojan vaikutus oli meillä odotettua suurempi. Meillä siivooja on kyllä ihan helmi. Hyvä, tehokas ja ihana tyyppi. Toi Otsolle synttärikarkkeja ja -keksejä. Hän tekee perusjutut ja sitten pyydettäsessä muuta (mm. vaihtaa lakanat)