Lue keskustelun säännöt.
Luulin näyttäväni hyvältä. Otin kuvan ja kuvasta katsoo lihava, keski-ikäinen nainen jolla on liikaa meikkiä
14.12.2018 |
Piti mennä kaveriporukalla syömään, laitoin viestiä että olen kipeä enkä pääse. Pesin meikit ja ryömin tänne sänkyyn. On nälkä mutten todellakaan aio syödä, en sen kuvan nähtyäni !
Kolmoisleuka. Muodoton pyöreä naama. Valtavat läskitissit jotka tunkevat ulos paidasta. Irvokkaalta näyttävä kirkkaanpunainen huulipuna ja vielä irvokkaampi nutturakampaus, joka peilissä näytti hauskalta ja nuorekkaalta. Syvät juonteet nenänpielissä ja otsassa. Miten ja missä ja välissä minusta on tullut näin läski, ja ryppyinen?!
Kommentit (437)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta jos haluaisi pitää hauskaa vastakkaisen sukupuolen kanssa ja ikä/ulkonäkö estää sen, mikä sitten neuvoksi?
Niinpä. Mäkin olen järjettömän ihastunut yhteen mieheen, mutten tiedä kelpaisinko sille ulkoisesti. Olen saanut ulkonäöstäni sekä kehuja että haukkuja, etten pysty lainkaan arvioimaan. Itsetuntoni on iän myötä vain heikentynyt ulkonäön osalta.
Niin, aina saa kuulla että "iän myötä olen hyväksynyt ulkonäköni" - joo, kyllähän se oma 18 v naama ja kroppa nyt 20 v myöhemmin on todella hyvä, tämä nykyinen ulkonäkö sen sijaan ei...minkä huomaa myös siitä miesten kiinnostuksen puutteesta.
Nytkö sitä sitten kaipaakin "seksuaaliahdistelua" eli ulkonäköhuomiota, mitä nuorempana sai osakseen ja mistä diivan ja prinsessan elkein piti olla ahdistuvinaan? Ehei heru enää! Me pojat suunnataan kaukoitään ja venäjälle ison setelipinon kera! Suomi"neidon" rupsahtanut römpsä jätetään omaan sille kuuluvaan arvoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin ihan himmeesti ryppyjä ja välillä järkytyn, kun vanha äitini peilistä katselee! Ja ilme samanlainen myrtsi... Mut itseään täytyy rakastaa ryppyineen kaikkineen. Mä syyttelen itseäni liian vähästä meikistä, tyyliin kyllä nuo silmä alukset pitäis meikata piiloon...
Vierailija kirjoitti:
Minullakin ihan himmeesti ryppyjä ja välillä järkytyn, kun vanha äitini peilistä katselee! Ja ilme samanlainen myrtsi... Mut itseään täytyy rakastaa ryppyineen kaikkineen. Mä syyttelen itseäni liian vähästä meikistä, tyyliin kyllä nuo silmä alukset pitäis meikata piiloon...
Silmä alukset :DDDD
Kerran eletty nuoruus kahdeksankytluvulla vastaa kahtakymmentä nyky-some-digi-maailmassa :-) so don't worry be happy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen rupsahtaminen alkaa kun kolmenkympin rajapyykki on ylittynyt. Miehen ja naisen hormonitoiminta on erilaista ja sen seurauksena kuusikymppinen mies näyttää nelikymppiseltä ja nelikymppinen nainen kuusikymppiseltä.
Olisi mielenkiintoista nähdä maailma kaltaistesi miesten silmillä, koska mielestäni miehet ovat lähes poikkeuksetta vanhan ja rupsahtaneen näköisiä. :)
N
Niin no tämähän oli juuri se jo aiemmin mainittu Miespeili 🤣. Milloin naiset ottavat saman asenteen eli ”olen aina hyvännäköinen mutta muut eivät”.
Kuten tuossakin miehen tekstissä käy ilmi niin mies näyttää (huom! vain omasta mielestään) aina parikymmentä vuotta ikäistään nuoremmalta ja nainen taas ikäistään parikymmentä vuotta vanhemmalta hah hah.
Harjoitelkaa sama asenne niin ikä ei koskaan häiritse näytti sitten miltä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä ketjua on ollut hillittömän hauska lukea. Kiitos kirjoittajille, sillä olen pitkästä aikaa nauranut oikein sydämen kyllyydestä. Suunpielet nousseet ylöspäin ja poskiin tullut väriä.
Mutta eikö olekin niin, että välillä sitä tuntee itsensä ihan sieväksikin, jos on jotain mukavaa tapahtunut tai tiedossa. Kyllä sisäinen olo näkyy naamasta (ja sekin kun lakkaa saamasta)😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä muutamia vuosia sitten sain kuulla aina näyttäväni "nuorelta" tai "lapselta" (tätä ei sanottu kehuna tietenkään). Luulin silloin olevani lihava ja selluliittinen. Kohta oon 30v ja 60kg ja oikeasti selluliittinen päärynä, jolla saattaa kiristää M-koon alaosat. Alkaa näkyä se sipsin puputus ja viime vuosien liikkumattomuus ihan eri tavalla. Joskus oli töissä puhetta iästä. Minua veikkasi yksi työkaveri ainakin 5v vanhemmaksi mitä olen. Hampaat eivät ole ikinä olleet mitkään valkoiset, mutta nyt ne on oikeesti keltaiset. Juu, kyllä pitäs valkaista ja sehän käy käden käänteessä. Harmi, että mulla on muitakin kulueriä ja oon lukenut kokemuksia, ettei kaikilla valkaisu edes toimi, etenkään jos oma väri on kellertävä. Hammaskiille sen sijaan kärsii. Olen käyttänyt tulotasooni nähden paljon rahaa luonnonkosmetiikkaan ja korealaiseen kosmetiikkaan ja en näe mitään muutosta. Ehkä pintakuivuus on ihan vähän hellittänyt, mutta muuten mustapäät on ja pysyy ja jotain juonteitakin alkaa olemaan.
Tämä lähti nyt rönsyilemään. Pointti on se, että olen kolmekymppisenä vanhemman näköinen mitä olen (kuultu työkaverita), löysä selluliittipallo keltaisine hampaineen, mustapäineen ja ensimmäisine harmaineen. Ei oo tosiaan tullut geenilotossa voitettua.
Mikset liiku? Harva voittaa geenilotossa, kyllä sen eteen täytyy jotain tehdä. Käydä säännöllisesti kampaajalla, treenata ja syödä hyvin (kyllä, ruokavalio vaukuttaa ihoon,hiuksiin ym).
Käyn minä kerran viikossa tanssimassa, mutta se nyt on ehkä enemmän liikuntaa pääkopalleni, kun vartalolleni. Oon todennut nuorempana, että kykenen vain liikuntaan, joka on kivaa. Mikään pakkopulla ei toimi. Tämän ikäisenä on kai todettava, että v*tut siitä, onko liikunta kivaa. Hampaat irveessä vaikka ruvettava harrastamaan. Yhdessä vaiheessa kävin kampaajalla säännöllisesti, kun aloin vuosien jälkeen värjäämään tukkaa. Jonkun verran vaan tämä pienituloisuus rajoittaa sitäkin. Geenilotolla viittasin tässä lähinnä aikaiseen (?) harmaantumiseen ja luonnostaan kellertäviin hampaisiin.
Valitettavasti kerta viikossa liikuntaa ei riitä. Ruokavalion osuus on 70%, joten sillä on iso merkitys mitä syö. Suosittelisin palkkaamaan hyvän PT jonka kanssa pääsisit alkuun. Jos ei ole tullut treenattua säännöllisesti niin uuden aloittaminen on aina vaikeaa. Sitten kun pääsee liikunnan makuun, ei voi olla enää ilman sitä.
Tsemppiä!!
Mistä alapeukut? Totuus saattaa kirpaista, mutta jos haluaa muutosta niin ei se ilmaiseksi tule. Se on fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä muutamia vuosia sitten sain kuulla aina näyttäväni "nuorelta" tai "lapselta" (tätä ei sanottu kehuna tietenkään). Luulin silloin olevani lihava ja selluliittinen. Kohta oon 30v ja 60kg ja oikeasti selluliittinen päärynä, jolla saattaa kiristää M-koon alaosat. Alkaa näkyä se sipsin puputus ja viime vuosien liikkumattomuus ihan eri tavalla. Joskus oli töissä puhetta iästä. Minua veikkasi yksi työkaveri ainakin 5v vanhemmaksi mitä olen. Hampaat eivät ole ikinä olleet mitkään valkoiset, mutta nyt ne on oikeesti keltaiset. Juu, kyllä pitäs valkaista ja sehän käy käden käänteessä. Harmi, että mulla on muitakin kulueriä ja oon lukenut kokemuksia, ettei kaikilla valkaisu edes toimi, etenkään jos oma väri on kellertävä. Hammaskiille sen sijaan kärsii. Olen käyttänyt tulotasooni nähden paljon rahaa luonnonkosmetiikkaan ja korealaiseen kosmetiikkaan ja en näe mitään muutosta. Ehkä pintakuivuus on ihan vähän hellittänyt, mutta muuten mustapäät on ja pysyy ja jotain juonteitakin alkaa olemaan.
Tämä lähti nyt rönsyilemään. Pointti on se, että olen kolmekymppisenä vanhemman näköinen mitä olen (kuultu työkaverita), löysä selluliittipallo keltaisine hampaineen, mustapäineen ja ensimmäisine harmaineen. Ei oo tosiaan tullut geenilotossa voitettua.
Mikset liiku? Harva voittaa geenilotossa, kyllä sen eteen täytyy jotain tehdä. Käydä säännöllisesti kampaajalla, treenata ja syödä hyvin (kyllä, ruokavalio vaukuttaa ihoon,hiuksiin ym).
Käyn minä kerran viikossa tanssimassa, mutta se nyt on ehkä enemmän liikuntaa pääkopalleni, kun vartalolleni. Oon todennut nuorempana, että kykenen vain liikuntaan, joka on kivaa. Mikään pakkopulla ei toimi. Tämän ikäisenä on kai todettava, että v*tut siitä, onko liikunta kivaa. Hampaat irveessä vaikka ruvettava harrastamaan. Yhdessä vaiheessa kävin kampaajalla säännöllisesti, kun aloin vuosien jälkeen värjäämään tukkaa. Jonkun verran vaan tämä pienituloisuus rajoittaa sitäkin. Geenilotolla viittasin tässä lähinnä aikaiseen (?) harmaantumiseen ja luonnostaan kellertäviin hampaisiin.
Valitettavasti kerta viikossa liikuntaa ei riitä. Ruokavalion osuus on 70%, joten sillä on iso merkitys mitä syö. Suosittelisin palkkaamaan hyvän PT jonka kanssa pääsisit alkuun. Jos ei ole tullut treenattua säännöllisesti niin uuden aloittaminen on aina vaikeaa. Sitten kun pääsee liikunnan makuun, ei voi olla enää ilman sitä.
Tsemppiä!!
Mistä alapeukut? Totuus saattaa kirpaista, mutta jos haluaa muutosta niin ei se ilmaiseksi tule. Se on fakta.
Koska kaikilla ei ole varaa siihen. Koska liikunta, joka on pakkopullaa on hanurista.
Kirurgia..? Kävin juuri alaluomileikkauksessa. Hintaa tuli kaikkineen 2200 e. Olen kuitenkin säilynyt hoikkana, mutta sekös korostaakin silmäpusseja. 42 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ auttoiko silmäpusseihin, ihan oikeasti? En meikkaa, joten ei ole mitään keinoa edes yrittää saada niitä vähemmän näkyväksi.
Onkohan se niin, että nuorena pitää itseä lihavampana ja rumempana kuin onkaan, ja vanhempana sitten toisinpäin?
Itse tykkään käydä sovituskopeissa, koska siellä näkee vartalonsa joka kulmasta ja tulee aina sellanen fiilis, että no minähän näytän ihan hyvältä vaikken täydellinen olekaan.
Muiden ottamista kuvista ja videoista yllätyn myös yleensä positiivisesti, koska näytän niissä hoikemmalta ja kauniimmalta kuin mielikuvissani ja peilissäni.
Käyköhän vanhempana sitten toisinpäin, että omissa mielikuvissa ja kotipeilissäni olen kauniimpi ja hoikempi kuin sovituskopissa ja muiden ottamissa kuvissa?:D
Ja siis itsetuntoni on aina ollut aika hyvä enkä ole ikinä hävennyt vartaloani vaan tykkään siitä todella, pidän kasvojani yleensä ihan kauniina ja näin, mutta silti yleensä yllätyn positiivisesti sovituskopissa ja muiden kuvista.
Vanhempi ystävättäreni on muuten käynyt jossain silmäpussileikkauksessa ja rintojen pienennysleikkauksessa.
Näyttää minun silmiini 10-15 vuotta ikäistään nuoremmalta (on kuuskymppinen, luulin tutustuessamme häntä noin nelivitoseksi), tosin geeneillä on varmasti suurin vaikutus tässä.
Hyvillä elintavoilla voi ehkä vähän hidastaa ja pienesti vähentää ikääntymisen merkkejä, mutta geeneistä se on eniten kuitenkin kiinni.
N26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valokuvista. Minusta osa näyttää kuvissa paremmalta, osa huonommalta kuin livenä. Kaksi hoikkaa ja kaunista ystävääni näyttävät kuvissa kasvoiltaan turpeammilta kuin oikessa elämässä. Niin että ei se kamera absoluuttisen todenmukaista kuvaa anna.
Samaa mieltä. Työpaikallani on muutama nainen, jotka näyttävät valokuvissa aina todella kauniilta ja hehkeiltä. Tosielämässä heidän ulkonäkönsä on ihan ok, mutta koska olemuksesta puuttuu karisma/lämpö/huumorintaju, eivät he ole mitenkään erityisen viehättäviä tai miesten suosimia.
Vastaavasti on niitä, jotka tosielämässä tuntuvat valaisevan koko huoneen olemuksellaan, mutta tämä ei jostain syystä välity valokuvasta.
Ja taas tultiin tähän mustavalkoiseen vastakkain asetteluun, kuinka lihavat on lepposia ja hoikat niitäilkeitä riivinrautoja. Osasin jo odottaa tätä kommenttia ja tulihan se sieltä.
Tähän tultiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valokuvista. Minusta osa näyttää kuvissa paremmalta, osa huonommalta kuin livenä. Kaksi hoikkaa ja kaunista ystävääni näyttävät kuvissa kasvoiltaan turpeammilta kuin oikessa elämässä. Niin että ei se kamera absoluuttisen todenmukaista kuvaa anna.
Samaa mieltä. Työpaikallani on muutama nainen, jotka näyttävät valokuvissa aina todella kauniilta ja hehkeiltä. Tosielämässä heidän ulkonäkönsä on ihan ok, mutta koska olemuksesta puuttuu karisma/lämpö/huumorintaju, eivät he ole mitenkään erityisen viehättäviä tai miesten suosimia.
Vastaavasti on niitä, jotka tosielämässä tuntuvat valaisevan koko huoneen olemuksellaan, mutta tämä ei jostain syystä välity valokuvasta.Ja taas tultiin tähän mustavalkoiseen vastakkain asetteluun, kuinka lihavat on lepposia ja hoikat niitäilkeitä riivinrautoja. Osasin jo odottaa tätä kommenttia ja tulihan se sieltä.
Eihän tuossa puhuttu mitään henkilöiden lihavuudesta tai laihuudesta?
Itse oletit vaan jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä hauska ketju. Sen tätimäisen ketjun tilalle. Vertaistukea ja sympatiaa.
Ja minun peilistä kurkistaa täti-ihminen. Ulkoisesti ja fyysisesti keski-ikäinen. Mutta sisällä asuu nuori ihminen, mikä ei näy ulospäin. Eli ikä vain sarja numeroita. Tsemppiä täti-ihmisille. Ja koskaan en nyrhi hiuksista villakoirapeffaa, en käytä marttakenkiä, enkä pue täti-ihmisen kansallispukua=tuulipukuasu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiloja kertyy salakavalasti ja omalle peilikuvalleen sokeutuu " En mä nyt niin läski ole "
Itsekin luulin voivani mättää munkkeja ja sipsejä ilman seuraamuksia, kunnes tajusin painavani 90 kg.Joku koomikko sanoi joskus, että kun hän nauroi jollekin läskille henkilölle, mutta kaveri huomautti että tämä koomikko on itse läskimpi. Vitsihän se vain oli, mutta tämä sai ajattelemaan miten kaukana minäkuva voi olla todellisuudesta. Itse 170cm ja 58 kiloisena luulin olevani läski, kun taas 75 kiloisena ajattelin että tää on vaan turvotusta, en mä nyt niiiiiin läski oo...
Se että on itse plösö ja tiedostaa tämän - esim kokovartaloprofiilikuva helpottaa kummasti asian sisäistämistä - ei tietenkään poista sitä, että läski on joskus koomista. Oma läski aivan erityisesti. Luulenpa että koomikkokin jatkoi asialle nauramista, mutta ehkä vähän eri näkökulmasta.
Varmasti on vaikutusta elintavoillani kasvoihini ja lihavuuteen, mutta hampaista ja harmaista en tiedä :D Pt:n palkkaaminen olis varmaan fiksuinta, mutta en tiedä onko taloudellisesti mahdollista. Se on selvää, ettei kerta viikossa liikuntaa riitä. Olenkin harrastanut sitä vain siksi, että se on kivaa. Kävin nuorempana vuosia jumpissa, mutta kun kyllästyin, lopetin.