Yksi maailman tylsimmistä asioita on toisten unien kuunteleminen.

Totta.

Mulle on jäänyt mieleen joitain toisten kertomia unia, niissä on ollut niin huimia juttuja, että melkein tuntuu niin kuin olisin itse uneksinut ne.

Minä olen eri mieltä.

Unet kertovat usein hyvin selkeästi toisten elämäntilanteesta. Tosin tähän vaaditaankin kykyä ajatella eri perspektiiveistä.

Samaa mieltä. Omat unet tuntuu kyllä aina niin mielenkiintoisilta ja todentuntuisilta, mutta ei tosissaan toisen näkemät unet toisen kertomina ole kovin kiinnostavia.

Joo. Ja yhtä tylsää on kun joku alkaa selostaa lukemaansa kirjaa tai elokuvaa juurta jaksain.

Jos joku kertoo parilla lauseella niin se on ok, mutta on kyllä aika kiduttavaa kuunnella perinpohjaista selostusta.

Unet kertovat paljon siitä, mitä unen näkijän päässä liikkuu. Jos näkee vaikka vaimostaan unta ja kertoo unen vaimolleen, sen sisältö voi kertoa jotain parisuhteen tilasta ja molemmat saattavat oivaltaa jotain tärkeätä. Ja kun unet ovat kuitenkin "vain unia" niin niistä ei oikein voi suuttua tai tuntea itseään uhatuksi.

Miten toisten unia pystyy kuuntelemaan? En yleensä pysty muistamaan edes itse näkemiäni unia eikä minulla jää niistä myöskään kuulohavaintoja.

Tykkään tulkita unia, minua ei haittaa.

Samaa mieltä. 11-vuotias tyttäreni on innostunut kertomaan unistaan juurta jaksain, enkä oikein raaski estääkään. 😀 Siinä sitten kuunnellaan...

Minua kyllä kiinnostaa, mutta joskus on vähän vaivaantunut olo, jos uni sattuu symbolisesti paljastamaan toisesta hyvin intiimeitä asioita, joita hän ei edes ole itse unesta tajunnut. 

Osittain eri mieltä. Jotkut ihmiset ovat niin tylsää keskusteluseuraa, että unet ovat parasta mitä heistä saa irti. Eräskin naapurin ukkeli puhuu yleensä lähinnä bensiinin hinnasta, mutta kerran se oli nähnyt unta talon alla asuvista ystävällisistä krokotiileistä. Sen jälkeen olen suhtautunut koko ukkeliin suopeammin. Siellä ikään kuin näkyykin joku inhimillisyyden valo sisällä.

Ihan kiinnostavaa se on kuulla (kohtuullisen pituisia) kertomuksia toisten unista ja hauskaakin joskus, jos olen vaikka itsekin sattunut seikkailemaan siinä unessa. Tällaiset tulee itsekin kerrottua kaverille, jos hän on esiintynyt omassa unessani. Tykkään leikkiä kyökkipsykologia ja tulkita niin omia kuin toisten unia.

Unet ovat paljon kiinnostavampia kuin tosielämä. Tosielämässä kaikki on aina sitä samaa. Silloinkin, kun tapahtuu jotain dramaattista ja jonkun elämässä isoja asioita, se on loppujen lopuksi tavanomaista ja jo niin nähty tuhat kertaa. Unissa sen sijaan tulee vastaan yllätyksiä ja uusia juttuja. Täysin mahdottomia asioita, hyvin epätodennäköisiä, sopivan irrationaalisia, psykedeelisiäkin juttuja. 

Unet ovat parhaimmillaan kuin hyvä kirja tai elokuva potenssiin kolme. Sellaista sekoilua ei yksikään kaupallinen tuottaja ikinä julkaisisi, mitä tavallisen ihmisen tavalliset aivot tavallisena arkiyönä joskus kehittelevät. Viihdettä ja taidetta parhaimmillaan. Omissa unissa on ehkä tietty kaavansa, mutta toisilla voi mennä ihan eri lailla, ja se kiinnostaa siksikin erityisesti, se on ikäänkuin pieni kurkistusaukko toisen mielen salatuimpiin syövereihin.

Todella paljon varmasti ihmisestä kiinni, itselle ei edes kovinkaan "hurja" uni, toisen kuvaamana tuo jopa kylmät väreet. Toisin kuin tarinan, unen tapahtumat, on henkilö "kokenut" ja uskoisin, että vahvoja/vaikuttavia unia näkevät henkilöt, alitajuisesti samaistuvat tunnelmaan. (tästä olisi mielenkiintoista saada tarkempaa informaatiota) 

Mikäli ei ole koskaan, ollut rakastunut ja kuuntelee  toisen kertomaa, niin iloon ja suruun samaistuminen, ei toteudu samalla tavalla, vaan aiheen käsittelee mielessä, niin ettei se herätä tiettyä samaa vahvaa kokemusta. Kertoma tuntuu tavalliselta tarinalta, eikä sen vuoksi herätä, jotakin hermostossa tapahtuvaa reaktiota. Vaikka kuinka vaikuttava se olisikin. 

Yleisesti sanoisin että empatia, lienee myös suuressa roolissa tämän asian tiimoilta.  

Myös kokemukset, esimerkiksi unista paljon kärsivä tai nauttiva henkilö, voi kokea suuren tunneryöpyn, kun joskus pääsekin puhumaan asiasta, niin että vastapuoli ymmärtää.

Miten paljon tietoa omaa henkilöstä, sekä yleisesti aiheesta ovat tietenkin myös vaikuttavia tekijöitä. 

Aivan jäätävää, aivotoiminnan seisauttavaa jaapausta on nuo uniselostukset yleensä. Vain jos itse on niissä ollut mukana, niin saattaa sen sekunnin selostusta jaksaa kuunnella. Yleensä samat jaapaajat kyllä selittävät muitakin asioita kaukaa ja kaartaen - eräänlaista henkistä vallankäyttöä ja toisten ajan varastamista. Huoh.

Ei muuten ole! Olen itse jopa tehnyt tänne aloituksen, jossa kysyn, mitä unta näit viime yönä.

Ihminen ei ole kyllä yhtään kiinnostunut ihmismielestä eikä muista ihmisistä, jos muiden unet eivät kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. 11-vuotias tyttäreni on innostunut kertomaan unistaan juurta jaksain, enkä oikein raaski estääkään. 😀 Siinä sitten kuunnellaan...

Voi, minusta tuo olisi tosi söpöä. Meillä tyttö kertoo aina saman unen. En tiedä, näkeekö hän todella samaa unta joka yö.

Vierailija kirjoitti:

Minua kyllä kiinnostaa, mutta joskus on vähän vaivaantunut olo, jos uni sattuu symbolisesti paljastamaan toisesta hyvin intiimeitä asioita, joita hän ei edes ole itse unesta tajunnut. 

Ne asiat ovat sinun omassa päässäsi.

Minun uneni ovat kyllä välillä niin vaikeasti kerrottavissa, etten edes yritä. Joku paikkakin voi olla samalla kertaa useampi paikka samanaikaisesti, ja kaikkea muuta epäloogista. Unien sanoittamisesta on todella vaikeaa. Toki joskus juonikuvio on selkeä.