Alanvaihto harkinnassa? Voisiko 43-vuotiaasta tulla vielä konserttipianisti?

4/5

Hyvin, mutta hieman liian tiukasti, ylläpidetty provo. Täällä on moneen kertaan perusteltu miksi tämä ei voisi olla realistinen haave.

Onko viulu siis helpompi? Ap

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuitenkin konsertoimaan. Unessa se oli ihan selvää. Eikö kuitenkin voi itse järjestää konsertin? Ja siitä sitten eteenpäin. Ap

Kyllä se onnistuu, senkun vuokraat konserttipaikan ja pidät konserttisi. Rahalla se onnistuu.

Tosin epäilen, ettei siitä mitään yleisömenestystä tule ja tuskin jatkoa seuraa, muuten kuin omalla rahalla.

Vierailija kirjoitti:

Onko viulu siis helpompi? Ap

Ei ole.

Sinusta ei voi tulla konserttisoittajaa, koska siihen ei riitä muutaman vuoden harrastaminen. Se lähtee keskivertoa suuremmasta lahjakkuudesta, jota on ylläpidetty lapsuudesta lähtien. Silloinkin voi tehdä töitä vain osa-aikaisena, koska kokoaikaisille ei ole kysyntää. Se pitää siinäkin vaiheessa nähdä kivana harrastuksena, josta on kuitenkin rahallista hyötyä, toisin kuin harrastuksista noin muuten.

Sinun ei ole mahdollista saavuttaa sellaista tasoa, koska se on vain muutaman huippuosaan ulottuvilla. Sinä voit silti harrastaa mielenvirkistykseksi kuten me kaikki muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko viulu siis helpompi? Ap

Ei ole.

Sinusta ei voi tulla konserttisoittajaa, koska siihen ei riitä muutaman vuoden harrastaminen. Se lähtee keskivertoa suuremmasta lahjakkuudesta, jota on ylläpidetty lapsuudesta lähtien. Silloinkin voi tehdä töitä vain osa-aikaisena, koska kokoaikaisille ei ole kysyntää. Se pitää siinäkin vaiheessa nähdä kivana harrastuksena, josta on kuitenkin rahallista hyötyä, toisin kuin harrastuksista noin muuten.

Sinun ei ole mahdollista saavuttaa sellaista tasoa, koska se on vain muutaman huippuosaan ulottuvilla. Sinä voit silti harrastaa mielenvirkistykseksi kuten me kaikki muutkin.

Viulu on instrumentti, jonka lahjakas oppii myöhemmälläkin iällä.

Lapsuudesta asti ylläpidetty taito osoittaa ettei henkilö ole lahjakas, vaan taito on karttunut opettelemisen kautta.

Pianon soitto opitaan jo lapsesta alkaen, nuorena aikuisena tekniikka on hallussa. Vasta silloin alkaa työ. Opettelet satoja kappaleita, joista kulloinkin muutama on esityskunnossa, tutustut muutamiin kappaleisiin syvemmin, jotta osaat tulkita niitä oikein. Kehität tulkintaasi, yrität löytää oman soundisi. Opettelet soittamaan yhdessä muiden kanssa - säestämään viulua, jousiorkesteria, puhaltimia, , soittamaan orkesterin kanssa kapellimestaria sseuraten, opettelet taas lisää kappaleita. Suunnitelet konserttiohjelmistoja, buukkaat esiintymisiä...ja päädyt paikalliseen seurakuntaan antamaan ilmaiskonsertteja. Tädin hautajaisissa saat soittaa Sibeliuksen Kuusen.

Luovista aloista lähinnä kirjoittaminen on sellainen, että siitä voi tehdä itselleen ammatin keski-iän jälkeenkin. Ihminenhän käyttää kieltä päivittäin ja iän myötä tapahtuu suurimmalla osalla kypsymistä, mistä on hyötyä proosaa tai runoutta kirjoittaessa.

Sen sijaan soittaminen, laulaminen ja visuaalinen taide (piirtäminen, maalaaminen) vaativat paljon teknistä harjoittamista, joka vie vuosia ja jolle otollisin aika aloittaa on lapsuudessa tai nuoruudessa. Mutta jos laskee vähän rimaa konserttipianistista kevyen musiikin bändin jäseneksi tai taidemaalarista kuvittajaksi, niin alanvaihto voisi onnistua.

Tämä kaikki ei estä sitä, etteikö uusia harrastuksia kannata aloittaa missä iässä tahansa. Ainahan sitä harjoitellessa kehittyy.

Taitoon, joka vaatii teknistä taituruutta, on keski-iässä enää mahdoton päästä. Ihminen on aisteiltaan terävimmässä kunnossa kolmikymppisenä. Sen jälkeen alkaa hidastuminen.

Mutta esim. taidemaalaus on eri asia, kuin piirustustaito. Toki kaikessa kehittyy hahmotuskyky jo ihan lapsena. Jää muistijälkiä.

Kuvataide, musiikki ja vaikkapa runous, ihminen pystyy hyvin alkaa harrastamaan niitä vaikka kuinka vanhana. Kuvataidetta voi lähestyä tuhannella eri tavalla, varmaan kaikkea muutakin taidetta.