Lue keskustelun säännöt.
Onko 9-vuotias liian vanha aloittamaan pianonsoiton?
Kohta kymmenen vuotta täyttävä poikani on aloittanut juuri pianonsoiton ja edistyy opettajan mukaan todella hyvin. Poika on mielettömän innostunut ja haluaa ruveta säveltäjäksi. Kerroin tutulleni, ja hän keskustelun lomassa antoi ymmärtää, että poika on liian vanha ja olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin, jos haluaa musiikista ammattiuran. Tiedän, että olisi pitänyt aloittaa aiemmin, mutta minulta oli eron vuoksi voimat niin lopussa viime vuosina, ettei siitä tullut mitään. Onko peli nyt siis todella menetetty? Poika rakastaa musiikkia ja on pienenä laulanut kotona paljon ja hyvin, mutta oikea musiikkikasvatus alkoi siis vasta nyt.
Kommentit (160)
Ei säveltäjän tartte mikään huippupianisti olla, varmaan se musiikkikorkeakoulujenkin pääsykoelautakunnissa ymmärretään.
t. musiikkiopiston käynyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettikää jotain punkkaria joka tienaa enemmän kuin pienofirtuoosit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilpailu, kilpailu, kilpailu ja paras,paras paras... Unohda tuo! Tietenkin pianonsoiton voi aloittaa vaikka kolmekymppisenä jos se oikeasti kiinnostaa. (...ja kukapa muuten nyt oikeasti muistaisi, esim vuoden 1964 jotain sen ajan lehdissä mainittuja huippupianistilupauksia.)
No juuri oli Hesarissa vuoden 1968 Maj Lind -kilpailun finalistit, kaikki he ovat Sibelius-Akatemian opettajia ja pari professoriakin... Voi kolmikymppisenä toki aloittaa mutta ammattilaiseksi ei voi tulla, ja sitähän ap tässä pohtii. Yhdeksänvuotias ei kuitenkaan ole kolmikymppinen, joten mitään ei ole vielä menetetty.
No kysy nyt joltain tuttaviltasi vaikka,että kuinka moni heistä noita mainittuja vuoden -68 ML-kilpailun finalisteja tuntee, tai tietää (edes) nimeltä.
(Saattaisit yllättyä, kuinka harva suomalainen(-kaan) tietää ,tai osaa arvata oikein edes 'Sibiksen' rehtorin nimeä...)
Ihan ok ikä aloittaa vaikka monet ammattimuusikot aloittavatkin jo alle kouluikäisinä. Kiva kun et naura sävellyshaaveille, äläkä anna muidenkaan vähätellä tai naureskella.
Innokkaalla harjoittelulla voi kuroa kiinni muutaman vuoden viivästymää. Ja lahjakkuus on paras etu, olen nähnyt jopa 14-vuotiaan aloittelijan joka kuroi vuodessa muut oppilaat kiinni koska oli niin lahjakas.
Tue harrastusta monipuolisesti, konsertteja ym. Säveltäjälle on hyötyä jos ymmärtää useamman soittimen päälle. Jos ammattilaiseksi haluaa, kannattaa mennä viralliseen musiikkiopistoon jossa suoritetaan tutkintoja ja opiskellaan teoriaa, näin opinnoista on myös oikeasti hyötyä jos pyrkii musiikinalan ammattiin valmistaviin opintoihin lukion jälkeen.
Muusikoita ja musiikintekijöitä on monenlaisia, kaikkien ei tarvitse välttämättä olla Sibelius-Akatemian käyneitä. Musiikkia voi tehdä ja harrastaa monella tasolla. Kaikki nykyajan säveltäjät eivät ole käyneet siban sävellyslinjaa ja nykyään voi säveltää jopa ilman soittotaitoa! Tietokoneella nimittäin, voisitte myös tätä musateknologiapuolta opiskella ja hankkia koneelle musanteko-ohjelmia. Itseasiassa voitkin sanoa näin tutullesi. Esim. elokuvamusiikkia ja pelimusiikkia voi tehdä tietokoneella ja tiedän säveltäjiä joilla soittotaito ei ole vahvin mutta niin he vaan tietokoneella säveltää ammatikseen. Nykyaikana on todella monipuoliset mahdollisuudet miten voi tuottaa ja tehdä musaa. Ennen vanhaan oli vain klassisen koulukunnan säveltäjät.
Joka tapauksessa musiikkiharrastuksesta on todella paljon hyötyä kehittyvälle lapselle ja hänen aivoilleen, uskon että soittoharrastus lisää jopa älykkyyttä. Ja ehkäisee jopa vanhana sitten muistisairauksia. Ja iloa soittamisesta on toki aina kaikenikäisille!
t. musiikin monitouhuaja, piano-openakin työskennellyt ja "pöytälaatikkosäveltäjä"
Suhteellista... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilpailu, kilpailu, kilpailu ja paras,paras paras... Unohda tuo! Tietenkin pianonsoiton voi aloittaa vaikka kolmekymppisenä jos se oikeasti kiinnostaa. (...ja kukapa muuten nyt oikeasti muistaisi, esim vuoden 1964 jotain sen ajan lehdissä mainittuja huippupianistilupauksia.)
No juuri oli Hesarissa vuoden 1968 Maj Lind -kilpailun finalistit, kaikki he ovat Sibelius-Akatemian opettajia ja pari professoriakin... Voi kolmikymppisenä toki aloittaa mutta ammattilaiseksi ei voi tulla, ja sitähän ap tässä pohtii. Yhdeksänvuotias ei kuitenkaan ole kolmikymppinen, joten mitään ei ole vielä menetetty.
No kysy nyt joltain tuttaviltasi vaikka,että kuinka moni heistä noita mainittuja vuoden -68 ML-kilpailun finalisteja tuntee, tai tietää (edes) nimeltä.
(Saattaisit yllättyä, kuinka harva suomalainen(-kaan) tietää ,tai osaa arvata oikein edes 'Sibiksen' rehtorin nimeä...)
Ei kai ap:n lapsi nimeään kuuluisuuteen halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen myöskin ajatellut aloittaa joskus pianon soiton. Ikää nyt 40v ja vielä se ei ole ajankohtaista :)
Kaikkea sitä ihmiset pohtii. 9 vuotias yltää juuri ja juuri koskettimille.
Sibelius aloitti 7-vuotiaana eikä se nyt kovin paljoa nuorempi ole kuin 9-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tulla muusikko. Ehkä virtuoosit aloittavat ihan pienenä. Itseasiassa tuo on hyvä aika aloittaa. Varsinkin omasta halusta. Usein pienet laitetaan tunnille vanhempien halusta.
Anna pojan soittaa ja opiskella niin paljon kuin lystää, jos intoa ja motivaatiota löytyy. Sittenhän sen näkee, mihin asti hän päätyy. Klassisen musiikin puolella tasovaatimus on paljon kovempi, ja kymmenvuotiaalla on paljon kiinniotettavaa. Jos on lahjakas ja haluaa soittaa useita tunteja päivässä, niin on hyvinkin mahdollista tehdä musiikista ammatti; ei välttämättä maailmankuulua konserttipianistia, mutta hyvinkin esim. musiikin-/pianonsoitonopettaja. Viihde- ja jazz-puolella on varmasti enemmän mahdollisuuksia, koska siellä menestyminen on niin paljon kiinni persoonallisuudesta ja omaleimaisuudestakin. Vaikkei tulisikaan ammattia, niin musiikki on joka tapauksessa erinomainen harrastus, josta on varmasti hyötyä ja iloa aikuisiällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten määritellään huippumuusikko? sitten kun hallitsee pianon soiton niin hyvin, että pystyy säveltämään omia kipaleita, niin siinähän on jo kaikki mitä tarvitaan. sitten vain bändi kasaan tai youtubeen videota, ja suosiota kalastelemaan.
Ihme paskaa!
No ei varmaan ehdi voittaa lasten pianokilpilpailuja mutta voi kehittyä lahjakkuutensa ja harjoittelunsa rajoissa vaikka konserttipianistiksi. Olet kyllä tyhymä itsekin kun tuommoisia kyselet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
miten määritellään huippumuusikko? sitten kun hallitsee pianon soiton niin hyvin, että pystyy säveltämään omia kipaleita, niin siinähän on jo kaikki mitä tarvitaan. sitten vain bändi kasaan tai youtubeen videota, ja suosiota kalastelemaan.
Säveltäminen ei ole huippumuusikkouden kriteeri. Se ei ole riittävä, eikä edes välttämätön. Minäkin osaan säveltää esimerkiksi fuugia tai atonaalista musiikkia, enkä ole huippumuusikko tai edes erityisen lahjakas. Kuitenkin huomattavan lahjakkaat, siis maamme ykköskaartiin kuuluvat säveltäjät, ovat sanoneet teoksiani hyviksi. Yotube-menestyskään ei ole huippumuusikkouden tae, edellytys, riittävä tai välttämätön kriteeri.
Yhdeksänvuotiaan aivot kehittyvät yhä. Edes hänen musiikkia käsittelevät aivojen osat eivät ole vielä valmiit. Hänellä on täydet mahdollisuudet oppia ammattimuusikon uralla tarvittava musiikin hahmotuskyky ja soittimensa hallintaan tarvittavat motoriset valmiudet - ja näiden kahden seikan yhdistelmä. Ja vielä näiden lisäksi konsertissa esiintymiseen tai mahdollisesti yhtyeessä soittamiseen tai sellaisen johtamiseen tarvittavat sosiaaliset valmiudet. Ammattimuusikkous tai huippumuusikkous ei ole mikään yksi yksittäinen ihmelahja, jonka jotkut harvat saavat. Se on monen taipumuksen, taidon, innostuksen ja harjoittelun yhdistelmä. Musiikillinen lahjakkuus toki helpottaa soittimensa hallinnan ja musiikin hahmottamisen oppimista paljonkin, mutta se yksin ei tee kenestäkään ihmelasta tai -aikuista. Tunnen erään musiikillisesti huomattavan lahjakkaan naisen, joka opiskeli ensin musiikkiopistossa, sitten konservatoriossa ja suoritti Sibelius-Akatemian opinnot hyvin tuloksin. Hän teki työtä muusikkona monta vuotta, ja sai mittansa täyteen. Nyt hän työskentelee vallan toisella alalla ja vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä elämäänsä. Musiikki on vain yksi osa elämää, ei sen ympärillä kannata liikaa tanssahdella. Musikaalinen erityislahjakkuus ei tee kenestäkään yli-ihmistä eikä musiikki ole sen kummempi osa elämää kuin mikään muukaan, vaikka se monien tunteisiin kovasti vaikuttaakin.
Jos ap:n jälkikasvu on innostunut, niin se on jo paljon. Innostus kertoo, että hän nauttii siitä, mitä tekee. Jos hän kokisi tekemänsä kovin vaikeaksi, hän ei nauttisi. Jos hän nauttii, hän varmaan soittaa paljon, eli saa harjoitusta ja kokemusta. Jos hän on innostunut, vaikka lähtövalmiuksiltaan tavallinen, hän saavuttanee enemmän kuin lahjakas mutta välinpitämätön.
Tämä viimeisin Maj Lind -kilpailun voittaja aloitti 10-vuotiaana klassisen pianon opinnot. Joten kyllä on mahdollisuuksia vaikka konsertoivaksi virtuoosiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos joku vain soittaa ja on siinä todella hyvä eikä tuijoteta sitä ikää, eikä sitä että milloin on aloittanut? Myönnetaan jonkun lahjakkuus vaikka olisi aloittanut pianonsoiton 45-vuotiaana. Sama asia kuin kauneus. Sitä joko on tai ei ole. Sitä joko on lahjakas tai ei. Sitä joko opettelee asioita ja oppii tai ei. Kilapailukriteerejä on syytä muuttaa, ratkaiseva tekijä ei ole ikä vaan osaaminen.
Sopiva ikä; helppo edetä harrastuksessa, kun ei aloita eskari-iässa...
t. Pianonsoiton ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 38 kun aloitin.
Et ehkä ole muusikko.
Eihän kukaan varsinaisesti ole muusikko tai taiteilija.
Kyseessähän on aina ihminen joka on instrumentti toiselle tai äänelle.
Kun musiikkia syntyy niin ihmisellä ei ole siinä mitään tekemistä. Hän on vain välikappale.
Moni punkkia tekevä on sanonut että tis is it. tisisit
Eli asioita vaan otetaan ilmasta ja laitetaan yhteen ja kokeillaan tuleeko mitään. Kyseessä on eräänlainen lego-rakennelma. Tämä on siis säveltämmistä. Silti tämä yhteen liittäjä saattaa väittää omistavansa koko pötkön, vaikka vain lainaa ilmasta otettuja asioita, joita ei kukaan oikeasti omista. Tämä tekee tekijänoikeusasioista vaikeita. Tosiasiassa tekijänoikeuksiakaan ei ole olemassakaan.
Punkkarit on hyvä esimerkki siitä että menestystä tulee vaikka aloittaisi vasta kolmekymppisenä.
Tämä kuulostaa enemmän joltain myytiltä taiteellisesta inspiraatiosta kuin todellisuudelta. Olen itse kuvittaja ja joskus törmää juuri tällaisiin oletuksiin, että minä istun paperin ääreen ja jostain ilmasta vain nappaisen inspiraation ja tulkitsen sen paperille. Ikäänkuin koko prosessissa ei tarvisisi miettiä yhtään mitään, senkun vain on jokin välikappale. Päinvastoin, suurin työ on juuri siinä miettimisessä ja tämä prosessi voi useasti olla hyvinkin tekninen. Tämä työ eivain usein näy mitenkään ulkopuoliselle mistä tulee sitten näitä omituisia harhaluuloja. Tietysti en ole muusikko joten en voi varmasti heidän puolestaan sanoa, tuli vain mieleen.
Sä et kyllä tiedä musiikista yhtään mitään.
Otahan selvää esimerkiksi miten Bob Marleystä tuli maailman suosituin muusikko.
Muistaakseni Janne Mertanen aloitti pianon soittamisen melko vanhana ja hyvin on kerinnyt oppia tarvittavat taidot.
Annappa pojan soittaa ja ole luomatta paineita. Aika näyttää tuleeko muusikko vai jotain muuta. Ei ole liian myöhäinen ikä aloitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei ole koskaan liian vanha aloittaakseen soittamisen harjoittelun.
totta.
mikkistäkin tuli yksi parhaita.
Sen klassista soittavan pianovirtuoosin ura on ammattimuusikoista kaikkein kivisin. Tilaa on vain kouralliselle soittajia maailmassa kerrallaan. Suurin osa ammattimuusikoista saa elantonsa aivan muulla tavoin.