Lue keskustelun säännöt.
Onko 9-vuotias liian vanha aloittamaan pianonsoiton?
Kohta kymmenen vuotta täyttävä poikani on aloittanut juuri pianonsoiton ja edistyy opettajan mukaan todella hyvin. Poika on mielettömän innostunut ja haluaa ruveta säveltäjäksi. Kerroin tutulleni, ja hän keskustelun lomassa antoi ymmärtää, että poika on liian vanha ja olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin, jos haluaa musiikista ammattiuran. Tiedän, että olisi pitänyt aloittaa aiemmin, mutta minulta oli eron vuoksi voimat niin lopussa viime vuosina, ettei siitä tullut mitään. Onko peli nyt siis todella menetetty? Poika rakastaa musiikkia ja on pienenä laulanut kotona paljon ja hyvin, mutta oikea musiikkikasvatus alkoi siis vasta nyt.
Kommentit (160)
Jos haluaa soitella omaksi ilokseen eikä yritä tähdätä huipulle, pianonsoiton voi aloittaa ihan koska vain, vaikka 80-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienonsoitto pitee alottee je kohdussee
Vierailija kirjoitti:
Kilpailu, kilpailu, kilpailu ja paras,paras paras... Unohda tuo! Tietenkin pianonsoiton voi aloittaa vaikka kolmekymppisenä jos se oikeasti kiinnostaa. (...ja kukapa muuten nyt oikeasti muistaisi, esim vuoden 1964 jotain sen ajan lehdissä mainittuja huippupianistilupauksia.)
No juuri oli Hesarissa vuoden 1968 Maj Lind -kilpailun finalistit, kaikki he ovat Sibelius-Akatemian opettajia ja pari professoriakin... Voi kolmikymppisenä toki aloittaa mutta ammattilaiseksi ei voi tulla, ja sitähän ap tässä pohtii. Yhdeksänvuotias ei kuitenkaan ole kolmikymppinen, joten mitään ei ole vielä menetetty.
Vierailija kirjoitti:
Kohta kymmenen vuotta täyttävä poikani on aloittanut juuri pianonsoiton ja edistyy opettajan mukaan todella hyvin. Poika on mielettömän innostunut ja haluaa ruveta säveltäjäksi. Kerroin tutulleni, ja hän keskustelun lomassa antoi ymmärtää, että poika on liian vanha ja olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin, jos haluaa musiikista ammattiuran. Tiedän, että olisi pitänyt aloittaa aiemmin, mutta minulta oli eron vuoksi voimat niin lopussa viime vuosina, ettei siitä tullut mitään. Onko peli nyt siis todella menetetty? Poika rakastaa musiikkia ja on pienenä laulanut kotona paljon ja hyvin, mutta oikea musiikkikasvatus alkoi siis vasta nyt.
Ei ole ollenkaan liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Toki tiedän, että ammatihaaveet ehtivät muuttua vielä moneenkin kertaan. Tosiaan en ole itse miettimässä lapsen ammattia sen kummemmin kuin että itse on puhunut siitä ja äitinä minuun iski kamala huono omatunto, että jospa hän todellakin haluaa tähdätä ammattimuusikoksi ja minä olen masennuksellani pilannut sen(kin) mahdollisuuden, kun en hankkinut häntä tarpeeksi nuorena musiikkitunnille. Pojalla on erinomainen sävelkorva ja hyvä rytmitaju, paremmin en osaa itse arvioida, koska en ole asiantuntija itse.
Ap
Tiedän, että huonolla omallatunnolla ei välttämättä ole mitään logiikkaa, mutta tässä asiassa omatuntosi on kyllä valinnut varsin erikoisen aiheen... Pojan tulevaisuus edes muusikkona ei todellakaan ole pilalla! Piano on kylläkin yksi kilpailluimpia soittimia, koska harrastajia on paljon. Monet myös aloittavat pianon pienenä, koska se on yksi harvoja soittimia, joiden soiton voi aloittaa jo esim. 5-vuotiaana. Peli ei kuitenkaan ole pelattu silläkään saralla, koska tosiaan teini-iässä voi tapahtua paljon ja moni tippuu silloin musiikkiharrastuksesta pois tai siirtyy kevyen musiikin puolelle. Lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että ensimmäisen viestisi mukaan lapsi haaveilee säveltämisestä eikä pianistin urasta. Siinä hommassa en todellakaan usko olevan merkitystä, missä iässä pianon on aloittanut ja onko siinä taitava vai hypertaitava! On myös mahdollista vaihtaa soitinta myöhemmin: esimerkiksi isojen puhallinsoitinten soittaminen aloitetaan yleensä vasta suurinpiirtein aikuisen kokoisena, ja niissä kilpailu voi olla vähäisempää kuin suosituimmissa soittimissa. Joten vaikkapa fagotin, tuuban tai kontrabasson aloittaminen teini-iässä voi olla muusikon uralle hieno lähtölaukaus, jos ei halua kilpailla pianistien massassa tai pärjää siinä. Puhumattakaan laulusta, jonka opiskelun voi aloittaa pääsääntöisesti vasta 16-vuotiaana - ja siinäkin voi tulla ammattilaiseksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sibelius aloitti viulun soiton vasta teininä ja sävelsi silti upeita viulukonserttoja.
Olenkohan mä ainoa, jota melkeenpä itkettää tää aloitus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä, kaikki on jo menetetty! 9 on jo liian vanha mihinkään, työtkin olis pitäny jo alottaa, ei tule enää hyvää työntekijää millään!
kamoon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ultra Bran trumpetisti alkoi soittaa vasta 15-vuotiaana mutta pääsi silti Sibelius-Akatemiaan.
Moni ammattimuusikko aloittaa juuri pianolla mutta vaihtaa sitten vanhempana johonkin toiseen, millä se varsinainen ura luodaan.
Kiitos kaikille vastauksistanne! On todella huojentavaa tietää, että musiikista VOI vielä tulla pojalle ammatti, jos niikseen tulee. Onnellista joulunalusaikaa kaikille!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 38 kun aloitin.
Et ehkä ole muusikko.
Eihän kukaan varsinaisesti ole muusikko tai taiteilija.
Kyseessähän on aina ihminen joka on instrumentti toiselle tai äänelle.
Kun musiikkia syntyy niin ihmisellä ei ole siinä mitään tekemistä. Hän on vain välikappale.
Moni punkkia tekevä on sanonut että tis is it. tisisit
Eli asioita vaan otetaan ilmasta ja laitetaan yhteen ja kokeillaan tuleeko mitään. Kyseessä on eräänlainen lego-rakennelma. Tämä on siis säveltämmistä. Silti tämä yhteen liittäjä saattaa väittää omistavansa koko pötkön, vaikka vain lainaa ilmasta otettuja asioita, joita ei kukaan oikeasti omista. Tämä tekee tekijänoikeusasioista vaikeita. Tosiasiassa tekijänoikeuksiakaan ei ole olemassakaan.
Punkkarit on hyvä esimerkki siitä että menestystä tulee vaikka aloittaisi vasta kolmekymppisenä.
Tämä kuulostaa enemmän joltain myytiltä taiteellisesta inspiraatiosta kuin todellisuudelta. Olen itse kuvittaja ja joskus törmää juuri tällaisiin oletuksiin, että minä istun paperin ääreen ja jostain ilmasta vain nappaisen inspiraation ja tulkitsen sen paperille. Ikäänkuin koko prosessissa ei tarvisisi miettiä yhtään mitään, senkun vain on jokin välikappale. Päinvastoin, suurin työ on juuri siinä miettimisessä ja tämä prosessi voi useasti olla hyvinkin tekninen. Tämä työ eivain usein näy mitenkään ulkopuoliselle mistä tulee sitten näitä omituisia harhaluuloja. Tietysti en ole muusikko joten en voi varmasti heidän puolestaan sanoa, tuli vain mieleen.
Ihminen ei ole koskaan liian vanha aloittaakseen soittamisen harjoittelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pianomiäs kirjoitti:
Olin melkein kuuskymppinen, kun aloitin ja nyt pari vuotta myöhemmin, soittelen jo ihan sujuvasti nuoteista kahdella kädellä (toivelaulukirjatasoista omaksi ilokseni). En kylläkään haaveile ammattiurasta pianonsoittajana....
Kuulostaa ihanalta. Olen ikäluokkaasi. Osaan soittaa jonkin verran, mutta haluaisin kehittyä ja olen miettinyt pianotunteja. Tavoitteeni on juuri tuo toivelaulukirjatasoinen soittaminen. Soittaminen pitää yllä myös aivoterveyttä. Siksikin hieno asia.
Vierailija kirjoitti:
Kohta kymmenen vuotta täyttävä poikani on aloittanut juuri pianonsoiton ja edistyy opettajan mukaan todella hyvin. Poika on mielettömän innostunut ja haluaa ruveta säveltäjäksi. Kerroin tutulleni, ja hän keskustelun lomassa antoi ymmärtää, että poika on liian vanha ja olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin, jos haluaa musiikista ammattiuran. Tiedän, että olisi pitänyt aloittaa aiemmin, mutta minulta oli eron vuoksi voimat niin lopussa viime vuosina, ettei siitä tullut mitään. Onko peli nyt siis todella menetetty? Poika rakastaa musiikkia ja on pienenä laulanut kotona paljon ja hyvin, mutta oikea musiikkikasvatus alkoi siis vasta nyt.
Yksikään menestynyt punkkari ei ole aloittanut noin nuorena. Jos olisi aloittanut noin nuorena niin olisi lopettanut varmaswti 15v.
Ei todellakaan ole myöhäistä! Tärkeempää on et treenaa laadulla ja on kova motivaatio tehdä
Meidän luokalla kaikki tytöt pimputti jotain, kukaan ei ole ammattimuusikko tai kanttori, kuoronjohtaja tmv...
Häh, ei ole liian myöhäistä. Itsekin haluaisin aloittaa ja olen jo aikuinen. Jos löytyy lahjoja, niin ammattiuran voi varmasti saada vaikka missä iässä.
Ei ole liian vanha. Minun lapsesta sanottiin,että olisi pitänyt aloittaa vuosia aiemmin ja on nyt jo parempi kuin he, jotka aloittivat alle kouluiän.
Ei riipu niinkään aloitusiästä vaan harjoitteluun käytetystä ajasta, harjoittelun ja opetuksen laadusta sekä lapsen/nuoren lahjakkuudesta, kiinnostuksesta ja ahkeruudesta, miten pitkälle soittamisessa edistyy ja tuleeko siitä ammatti. T. Soitonopettaja