Lue keskustelun säännöt.
Milloin suomalaiset havahtuvat siihen että tämä on vakavasti mielisairas kansa?
12.12.2018 |
En tiedä pitääkö itkeä vai nauraa. Ihmiset voivat niin huonosti ja verhoavat sitä huonoon käyttäytymiseen, eristämällä muita, juoruiluun.
Tuntuu että terveet ja normaalit ihmiset alkavat olla katoavat luonnonvara. Hyvä käytöksiset ihmiset jotka ottavat työnsä vakavasti ja haluat parhana mukana tukea ovat uhka ja heidän läsnäolo häiritsee.
Kommentit (193)
Sehän olisi aivan hirveätä että Suomi osaltaan osallistuisi ilmastonmuutoksen torjuntaan, sillä silloinhan tämä mielisairaus kansassammekin vain jatkuisi, eikö?
T. mielisairas
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kulttuuria on vahvasti muovannut myös hyvin yleisenä esiintyvät autismin kirjon ihmiset. Tämähän ei ole mikään paha asia sinänsä, mutta voimakas mieltymys sääntöihin ja rutiineihin ja kyvyttömyys ilmaista tunteita ovat neuronormaaleille ihmisille melko stressaavia. Itse ajattelen niin, että Suomessa autistisia piirteitä omaavat ihmiset ovat onnellisia, ja me muut sitten ehkä emme niinkään.
Mulla ei ole kokemusta muista maista ja kansallisuuksista asian suhteen, mutta tosiasia on, että jo vuosikymmeniähän meillä on lasten hoito ja kasvatuskin perustunut rutiineihin ja sääntöihin. Nk lapsentahtisuus on vielä hyvin uusi ilmiö. Muutama vuosikymmen sitten vauvoille annettiin ruokaakin neljän tunnin välein eikä siitä poikenneet kuin "osaamattomat" vanhemmat. Pidettiin tärkeänä, että kaikki lapsen kanssa tapahtuu rutiinien mukaan, rutiineista poikkeamista pidettiin huonona asiana. Samoin lapsen kehitys piti tapahtua tietyllä tavalla. Neuvolassa tutkittiin tietyssä iässä tietyt asiat, esim pinsettiote. Oli vain melko lyhyt aikahaarukka, missä lapsen piti hallita asiat, muuten lähdettiin tutkimaan, mikä lapsessa on vialla. Sinänsä tietysti ihan hyvä, että seurataan ja selvitetään, mutta kun kaikki lapset yritetään tunkea samaan, alati kapenevaan "normaaliuden putkeen", yksilöllisistä eroista tulee ei-toivottuja.
Kun vertaa Ranskaan, jossa asuin jonkin aikaa, niin siellä lapset tulivat muun arjen mukana. Ei niitä palvottu, ei niiden eteen tehty poikkeuksia etät koko perhe olisi syönyt vain sitä ruokaa mitä lapset vaativat, ei niiden kanssa vaadittu että pitää päästä joka paikkaan kuten Suomessa. Ranskassa oli jopa lapsivapaita ravintoloita ja kahviloita eikä mammat pahoittaneet mieltään niistä, päinvastoin menivät niihin oikein mielellään aikuisten kesken.
Vierailija kirjoitti:
loputon ahneus ja itsekkyys yhdistettynä kateuteen. harva silloin on terve.
Tuo on globaali ongelma, ei ainoastaan Suomen.
t. 9:ssä eri maassa asunut
Vierailija kirjoitti:
On tämä tosiaan muuttunut kovasti huonompaan suuntaan viime aikoina. Mikä lie syynä?
Syy: Hallitus joka ei osaa johtaa valtiota valtiona, vaan johtavat valtiota kuin se olisi yritys joka tuottaa heille rahaa. Ihmisistä ei välitetä, ihmiset kulutetaan loppuun kuin sitrushedelmä puristimen läpi (KiKyt ym. jotka ovat aikaa ja rahaa joka on poissa perheeltä). Harvan pää kestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Minäpä kerron esimerkin meidän kunnasta. Tänne puuhataan uusia tuulivoimala-alueita. Tietysti maalaiskylien kupeeseen ja kyläläiset tottakai vastustaa. Kukapa nyt haluaisi 250 m korkeita voimaloita takapihalleen, jossa nyt vallitsee luonnonrauha ja hiljaisuus. No niin, eräs tuulivoimala-aluehanke oli valtuustokäsittelyssä, kyseessä oli siis kyseisen alueen kaavoittamislupa. Lupa kaatui valtuuston äänestyksessä. Mitä tekevät äänestyksen hävinneet, eli voimaloita kannattavat valtuutetut? Keräävät nimilistan, jonka voimin hakevat kaavoituskäsittelylle uutta käsittelyä. Siis omalle, valtuuston lainvoimaiselle, täysin oikein ja demokraattisesti tehdylle päätökselle!
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Eivätkö he ymmärrä, että tuo on kuin uhmaikäisen kiukuttelua? Moneenko kertaan he meinaavat asiaa äänestyttää valtuustossa? Eikö ole tärkeämpiä asioita pohdittavana ja käsiteltävänä. Mitäpä jos kaikki äänestyksessä hävinneelle kannalle jääneet alkavat tuoda vanhoja asioita uudelleen käsiteltäväksi? Minusta tämä on yksi esimerkki jonkun näköisestä mielen sairaudesta.
Edistys on pahasta, varsinkin maaseudulla.
Jättimäiset tuulivoimalat asutuksen lähellä eivät ole edistystä. Haluaisin nähdä sen päivän, kun vaikkapa Munkkiniemen edustalla laitettaisiin valtavia tuulivoimaloita. SItten olisin riemuissani. Tietysti se olisi valtava maisemahaitta Munkkiniemessäkin, mutta tasavertaisuuden vuoksi tuulivoimaloita pitäisi rakentaa myös pk-seudulle, jos niitä rakennetaan maaseudullekin. Itse en kannata tuulivoimaloita yhtään mihinkään manneralueelle Suomessa, koska tuulta ei ole tarpeeksi. Merelle sen sijaan myös Suomessa tuulivoimaa voisi rakentaa.
Laitanpa myös joitakin lukuja tuulivoimaloiden betoniperustuksista: yhteen tuulivoimalan betoniperustukseen tarvitaan 62 500 kg terästä ja 625 m3 betonia! Mikä valtava hiilijalanjälki. Tästä puhutaan jostain syystä tosi vähän. Se siitä puhtaasta energiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Minäpä kerron esimerkin meidän kunnasta. Tänne puuhataan uusia tuulivoimala-alueita. Tietysti maalaiskylien kupeeseen ja kyläläiset tottakai vastustaa. Kukapa nyt haluaisi 250 m korkeita voimaloita takapihalleen, jossa nyt vallitsee luonnonrauha ja hiljaisuus. No niin, eräs tuulivoimala-aluehanke oli valtuustokäsittelyssä, kyseessä oli siis kyseisen alueen kaavoittamislupa. Lupa kaatui valtuuston äänestyksessä. Mitä tekevät äänestyksen hävinneet, eli voimaloita kannattavat valtuutetut? Keräävät nimilistan, jonka voimin hakevat kaavoituskäsittelylle uutta käsittelyä. Siis omalle, valtuuston lainvoimaiselle, täysin oikein ja demokraattisesti tehdylle päätökselle!
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Eivätkö he ymmärrä, että tuo on kuin uhmaikäisen kiukuttelua? Moneenko kertaan he meinaavat asiaa äänestyttää valtuustossa? Eikö ole tärkeämpiä asioita pohdittavana ja käsiteltävänä. Mitäpä jos kaikki äänestyksessä hävinneelle kannalle jääneet alkavat tuoda vanhoja asioita uudelleen käsiteltäväksi? Minusta tämä on yksi esimerkki jonkun näköisestä mielen sairaudesta.
Toivottavasti tuollainen kikkailu ei onnistu. Onkohan kyseessä jokin Pohjois.Pohjanmaan kunta? Siellä meno on viime vuodet ollut todella häikäilemätöntä tuulivoima-asioissa. Kuntapäättäjät eivät ota ollenkaan huomioon asukkaidensa hyvinvointia. Aivan liian lähelle asutusta kaavoitetaan tuulivoimala-alueita, joille on sitten tarkoitus rakentaa maksimikorkeudessaan jopa 250 m korkeita voimaloita ja tulevaisuudessa vieläkin suurempia. Tuulivoimalat aiheuttavat ympäristön viihtyvyyden merkittävää laskua ja poismuuttohalukkuutta, mutta tällaisia asioita kuntapäättäjät eivät ota huomioon, vaikka kannattaisi senkin takia, että jo muutaman perheen poismuutto alueelta tuulivoiman takia syö tuulivoimasta tulevat hyödyt.
Pohjois-Pohjanmaan pinta-ala on 12 %, mutta tuulivoimalakapasiteetista siellä on tällä hetkellä yli 40 %. Lisäksi tuulivoimalat sijoittuvat suurelta osin aika kapealle vyöhykkeelle lähelle rannikkoa.
Tästä asiasta pitäisi nostaa isompi haloo. Pohjois-Pohjanmaan elinkelpoisuutta ei saa viedä aggressiivisella tuulivoimarakentamisella. Se on jo vastoin perustuslaissakin määriteltyä kansalaisten yhdenvertaisuutta.
Lisäys edelliseen: Pohjois-Pohjanmaan pinta-ala on vain 12 % Suomen pinta-alasta.
Hienosti laskettu, Fokus asiassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Minäpä kerron esimerkin meidän kunnasta. Tänne puuhataan uusia tuulivoimala-alueita. Tietysti maalaiskylien kupeeseen ja kyläläiset tottakai vastustaa. Kukapa nyt haluaisi 250 m korkeita voimaloita takapihalleen, jossa nyt vallitsee luonnonrauha ja hiljaisuus. No niin, eräs tuulivoimala-aluehanke oli valtuustokäsittelyssä, kyseessä oli siis kyseisen alueen kaavoittamislupa. Lupa kaatui valtuuston äänestyksessä. Mitä tekevät äänestyksen hävinneet, eli voimaloita kannattavat valtuutetut? Keräävät nimilistan, jonka voimin hakevat kaavoituskäsittelylle uutta käsittelyä. Siis omalle, valtuuston lainvoimaiselle, täysin oikein ja demokraattisesti tehdylle päätökselle!
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Eivätkö he ymmärrä, että tuo on kuin uhmaikäisen kiukuttelua? Moneenko kertaan he meinaavat asiaa äänestyttää valtuustossa? Eikö ole tärkeämpiä asioita pohdittavana ja käsiteltävänä. Mitäpä jos kaikki äänestyksessä hävinneelle kannalle jääneet alkavat tuoda vanhoja asioita uudelleen käsiteltäväksi? Minusta tämä on yksi esimerkki jonkun näköisestä mielen sairaudesta.
Edistys on pahasta, varsinkin maaseudulla.
Jättimäiset tuulivoimalat asutuksen lähellä eivät ole edistystä. Haluaisin nähdä sen päivän, kun vaikkapa Munkkiniemen edustalla laitettaisiin valtavia tuulivoimaloita. SItten olisin riemuissani. Tietysti se olisi valtava maisemahaitta Munkkiniemessäkin, mutta tasavertaisuuden vuoksi tuulivoimaloita pitäisi rakentaa myös pk-seudulle, jos niitä rakennetaan maaseudullekin. Itse en kannata tuulivoimaloita yhtään mihinkään manneralueelle Suomessa, koska tuulta ei ole tarpeeksi. Merelle sen sijaan myös Suomessa tuulivoimaa voisi rakentaa.
Laitanpa myös joitakin lukuja tuulivoimaloiden betoniperustuksista: yhteen tuulivoimalan betoniperustukseen tarvitaan 62 500 kg terästä ja 625 m3 betonia! Mikä valtava hiilijalanjälki. Tästä puhutaan jostain syystä tosi vähän. Se siitä puhtaasta energiasta.
Jos haluat niitä nähdä, ala tekemään töitä sen eteen. Täällä keskustelu on jo hyvä alku asioille, mutta jatka ihan käytännön toimissasi hyvällä asialla. Tsemppiä! Pidän peukkuja sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kulttuuria on vahvasti muovannut myös hyvin yleisenä esiintyvät autismin kirjon ihmiset. Tämähän ei ole mikään paha asia sinänsä, mutta voimakas mieltymys sääntöihin ja rutiineihin ja kyvyttömyys ilmaista tunteita ovat neuronormaaleille ihmisille melko stressaavia. Itse ajattelen niin, että Suomessa autistisia piirteitä omaavat ihmiset ovat onnellisia, ja me muut sitten ehkä emme niinkään.
Mulla ei ole kokemusta muista maista ja kansallisuuksista asian suhteen, mutta tosiasia on, että jo vuosikymmeniähän meillä on lasten hoito ja kasvatuskin perustunut rutiineihin ja sääntöihin. Nk lapsentahtisuus on vielä hyvin uusi ilmiö. Muutama vuosikymmen sitten vauvoille annettiin ruokaakin neljän tunnin välein eikä siitä poikenneet kuin "osaamattomat" vanhemmat. Pidettiin tärkeänä, että kaikki lapsen kanssa tapahtuu rutiinien mukaan, rutiineista poikkeamista pidettiin huonona asiana. Samoin lapsen kehitys piti tapahtua tietyllä tavalla. Neuvolassa tutkittiin tietyssä iässä tietyt asiat, esim pinsettiote. Oli vain melko lyhyt aikahaarukka, missä lapsen piti hallita asiat, muuten lähdettiin tutkimaan, mikä lapsessa on vialla. Sinänsä tietysti ihan hyvä, että seurataan ja selvitetään, mutta kun kaikki lapset yritetään tunkea samaan, alati kapenevaan "normaaliuden putkeen", yksilöllisistä eroista tulee ei-toivottuja.
Kun vertaa Ranskaan, jossa asuin jonkin aikaa, niin siellä lapset tulivat muun arjen mukana. Ei niitä palvottu, ei niiden eteen tehty poikkeuksia etät koko perhe olisi syönyt vain sitä ruokaa mitä lapset vaativat, ei niiden kanssa vaadittu että pitää päästä joka paikkaan kuten Suomessa. Ranskassa oli jopa lapsivapaita ravintoloita ja kahviloita eikä mammat pahoittaneet mieltään niistä, päinvastoin menivät niihin oikein mielellään aikuisten kesken.
Ranskassa asuessani huomasin myös, että pikkulapsia läimitään pepulle, nipistetään, ravistellaan tukistetaan jne. Maassa maan tavalla. Onneksi meillä ollaan parempia tässäkin asiassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
loputon ahneus ja itsekkyys yhdistettynä kateuteen. harva silloin on terve.
Tuo on globaali ongelma, ei ainoastaan Suomen.
t. 9:ssä eri maassa asunut
Sinä otit Suomen puheeksi, en minä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Minäpä kerron esimerkin meidän kunnasta. Tänne puuhataan uusia tuulivoimala-alueita. Tietysti maalaiskylien kupeeseen ja kyläläiset tottakai vastustaa. Kukapa nyt haluaisi 250 m korkeita voimaloita takapihalleen, jossa nyt vallitsee luonnonrauha ja hiljaisuus. No niin, eräs tuulivoimala-aluehanke oli valtuustokäsittelyssä, kyseessä oli siis kyseisen alueen kaavoittamislupa. Lupa kaatui valtuuston äänestyksessä. Mitä tekevät äänestyksen hävinneet, eli voimaloita kannattavat valtuutetut? Keräävät nimilistan, jonka voimin hakevat kaavoituskäsittelylle uutta käsittelyä. Siis omalle, valtuuston lainvoimaiselle, täysin oikein ja demokraattisesti tehdylle päätökselle!
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Eivätkö he ymmärrä, että tuo on kuin uhmaikäisen kiukuttelua? Moneenko kertaan he meinaavat asiaa äänestyttää valtuustossa? Eikö ole tärkeämpiä asioita pohdittavana ja käsiteltävänä. Mitäpä jos kaikki äänestyksessä hävinneelle kannalle jääneet alkavat tuoda vanhoja asioita uudelleen käsiteltäväksi? Minusta tämä on yksi esimerkki jonkun näköisestä mielen sairaudesta.
Niin moneen kertaan varmaan asia käsitellään, että saavat halutun tuloksen. Veikkaan ma. Jos siellä on kepu vallassa, niin tuohan on ihan normaalia käytöstä niiltä.
Kepu on kyllä omituinen puolue tai kepulaiset ovat omituisia. Se on tullut selväksi näissä tuulivoima-asioissa. Kepu väittää ajavansa maaseudun asiaa, mutta on kuitenkin valmis tuhoamaan maaseudun elinkelpoisuutta tuulivoimarakentamisella ajattelemattomasti. Aivan liian lähelle asutusta halutaan sijoittaa jättimäisiä voimaloita. Tämä tietysti siksi, että infran kustannukset tulevat pienemmiksi. Kepu on pettämässä ne, joiden asiaa se on väittänyt ajavansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kulttuuria on vahvasti muovannut myös hyvin yleisenä esiintyvät autismin kirjon ihmiset. Tämähän ei ole mikään paha asia sinänsä, mutta voimakas mieltymys sääntöihin ja rutiineihin ja kyvyttömyys ilmaista tunteita ovat neuronormaaleille ihmisille melko stressaavia. Itse ajattelen niin, että Suomessa autistisia piirteitä omaavat ihmiset ovat onnellisia, ja me muut sitten ehkä emme niinkään.
Mulla ei ole kokemusta muista maista ja kansallisuuksista asian suhteen, mutta tosiasia on, että jo vuosikymmeniähän meillä on lasten hoito ja kasvatuskin perustunut rutiineihin ja sääntöihin. Nk lapsentahtisuus on vielä hyvin uusi ilmiö. Muutama vuosikymmen sitten vauvoille annettiin ruokaakin neljän tunnin välein eikä siitä poikenneet kuin "osaamattomat" vanhemmat. Pidettiin tärkeänä, että kaikki lapsen kanssa tapahtuu rutiinien mukaan, rutiineista poikkeamista pidettiin huonona asiana. Samoin lapsen kehitys piti tapahtua tietyllä tavalla. Neuvolassa tutkittiin tietyssä iässä tietyt asiat, esim pinsettiote. Oli vain melko lyhyt aikahaarukka, missä lapsen piti hallita asiat, muuten lähdettiin tutkimaan, mikä lapsessa on vialla. Sinänsä tietysti ihan hyvä, että seurataan ja selvitetään, mutta kun kaikki lapset yritetään tunkea samaan, alati kapenevaan "normaaliuden putkeen", yksilöllisistä eroista tulee ei-toivottuja.
Kun vertaa Ranskaan, jossa asuin jonkin aikaa, niin siellä lapset tulivat muun arjen mukana. Ei niitä palvottu, ei niiden eteen tehty poikkeuksia etät koko perhe olisi syönyt vain sitä ruokaa mitä lapset vaativat, ei niiden kanssa vaadittu että pitää päästä joka paikkaan kuten Suomessa. Ranskassa oli jopa lapsivapaita ravintoloita ja kahviloita eikä mammat pahoittaneet mieltään niistä, päinvastoin menivät niihin oikein mielellään aikuisten kesken.
Ranskassa asuessani huomasin myös, että pikkulapsia läimitään pepulle, nipistetään, ravistellaan tukistetaan jne. Maassa maan tavalla. Onneksi meillä ollaan parempia tässäkin asiassa
Ehkä tämä on yksi tyypillinen ero Suomen ja muiden maiden välillä. Tuskinpa missään pidetään hyvänä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, mutta yleensä ihmiset kykenevät näkemään sävyeroja esim. juuri kasvatusväkivallan ja toisaalta sattumanvaraisen fyysisiä vammoja aiheuttavan raivopäisyyden välillä. Suomessa kielletään kaikki lapsiin koskeminen kategorisesti, koska vain siten voidaan muka estää lasten väkivaltainen kohtelu. Esim. Englannissa lapsia varmasti läpsitään ja heille huudetaan enemmän julkisilla paikoilla, mutta eipä siellä ole varmaan vieläkään lailla kielletty lapsiin koskemista, vaikka suuri enemmistö on varmasti aivan samaa mieltä lapsuudessa koetun väkivallan haitallisuudesta. Useimmat ihmiset tässä maailmassa vaan eivät pidä tarpeellisena kieltää lailla kaikkea hivenenkin epäilyttävää toimintaa, koska useimmat ajattelevat, että olisi epäreilua rangaista samalla tavalla vaikkapa satunnaisesta läpsäyksestä ja toisaalta vuosia jatkuneen pahoinpitelyketjun viimeisestä läpsäyksestä, josta kurittaja jäi kiinni. Suomalaisille ei tämä ole ongelma, suomalainen hyväksyy sen, että kaikki säännöt ja lait noudatetaan aina kirjaimellisesti eikä järjenkäyttö ole toivottavaa.
Onhan se stressaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko kommentoida, että onneksi täällä omassa kuplassani ei kovin monta kuvaillun kaltaista ihmistä elele. Muuton myötä naapurostosta löytyy valitettavasti kolme oikeasti henkisesti sairaalta vaikuttavaa tyyppiä, jotka purkavat omaa huonoa oloaan ja arvottomuudentunnettaan kiusaamalla naapureita (onneksi taloyhtiö on sen verran iso ja muilta osin yhtenäinen, että eivät pääse pahemmin sekopäisyyksillään vahinkoa aiheuttamaan). Työkaverit omalla toimistolla ovat ihan A1-luokkaa tyyppeinä ja muillakin toimistoilla muutamaa kiukkuista akkaa lukuunottamatta kivoja. Kaverit on saanut onneksi itse valita, harrastusporun ihmiset ovat ihania ja täysin saman henkisiä ja sukulaisissakaan en ole vuosiin väkisin pitänyt yhteyttä hankalimpiin persooniin. Mutta väittäisin, että omassa maailmassani 43 vuoden aikana 90 % kohtaamistani ihmisistä on ollut mukavia, terveitä ja tasapainoisia ja se 10 % selvästi henkisesti sairaitakin on onneksi "hoitunut" ilman pahempia vaurioita itselleni.
Täällä vauva-palstalla ja iltapäivälehtien kommenteissa sitten kyllä näkee ja kokee sen toisen puolen, ja välillä oikeasti tuntuu kamalalta ajatella, että tässä maassa on näin paljon henkisesti pahasti häiriintyneitä ja todella epätasapainoisia sekä vakavasta asennevammasta kärsiviä ihmisiä. Aina näitä pahempia kahjoja ja heidän juttujaan seurailleessaan muistaa kiittää korkeampaa tahoa siitä, että omaan lähipiiriin ei tätä sekopääposrukkaa kuulu. Mutta tämä nettipalsta-analyysi vääristä kyllä kokonaiskuvaa, sillä tänne kertyy oikeasti määräänsä enemmän sitä pohjasakkaa, joka kuvittelee, että netissä ölisemällä he jotenkin muuttuisivat merkityksellisemmiksi ihmisiksi ja joku pitäisi heitä fiksuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Minäpä kerron esimerkin meidän kunnasta. Tänne puuhataan uusia tuulivoimala-alueita. Tietysti maalaiskylien kupeeseen ja kyläläiset tottakai vastustaa. Kukapa nyt haluaisi 250 m korkeita voimaloita takapihalleen, jossa nyt vallitsee luonnonrauha ja hiljaisuus. No niin, eräs tuulivoimala-aluehanke oli valtuustokäsittelyssä, kyseessä oli siis kyseisen alueen kaavoittamislupa. Lupa kaatui valtuuston äänestyksessä. Mitä tekevät äänestyksen hävinneet, eli voimaloita kannattavat valtuutetut? Keräävät nimilistan, jonka voimin hakevat kaavoituskäsittelylle uutta käsittelyä. Siis omalle, valtuuston lainvoimaiselle, täysin oikein ja demokraattisesti tehdylle päätökselle!
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Eivätkö he ymmärrä, että tuo on kuin uhmaikäisen kiukuttelua? Moneenko kertaan he meinaavat asiaa äänestyttää valtuustossa? Eikö ole tärkeämpiä asioita pohdittavana ja käsiteltävänä. Mitäpä jos kaikki äänestyksessä hävinneelle kannalle jääneet alkavat tuoda vanhoja asioita uudelleen käsiteltäväksi? Minusta tämä on yksi esimerkki jonkun näköisestä mielen sairaudesta.
Niin moneen kertaan varmaan asia käsitellään, että saavat halutun tuloksen. Veikkaan ma. Jos siellä on kepu vallassa, niin tuohan on ihan normaalia käytöstä niiltä.
Kepu on kyllä omituinen puolue tai kepulaiset ovat omituisia. Se on tullut selväksi näissä tuulivoima-asioissa. Kepu väittää ajavansa maaseudun asiaa, mutta on kuitenkin valmis tuhoamaan maaseudun elinkelpoisuutta tuulivoimarakentamisella ajattelemattomasti. Aivan liian lähelle asutusta halutaan sijoittaa jättimäisiä voimaloita. Tämä tietysti siksi, että infran kustannukset tulevat pienemmiksi. Kepu on pettämässä ne, joiden asiaa se on väittänyt ajavansa.
Etköhän kuitenkin itse ole hieman omituinen tai vähintään erikoinen. Ainakin kirjoituksestasi päätelleen vaikutat älyllisesti hieman rajoittuneelta. Ei pahalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kulttuuria on vahvasti muovannut myös hyvin yleisenä esiintyvät autismin kirjon ihmiset. Tämähän ei ole mikään paha asia sinänsä, mutta voimakas mieltymys sääntöihin ja rutiineihin ja kyvyttömyys ilmaista tunteita ovat neuronormaaleille ihmisille melko stressaavia. Itse ajattelen niin, että Suomessa autistisia piirteitä omaavat ihmiset ovat onnellisia, ja me muut sitten ehkä emme niinkään.
Mulla ei ole kokemusta muista maista ja kansallisuuksista asian suhteen, mutta tosiasia on, että jo vuosikymmeniähän meillä on lasten hoito ja kasvatuskin perustunut rutiineihin ja sääntöihin. Nk lapsentahtisuus on vielä hyvin uusi ilmiö. Muutama vuosikymmen sitten vauvoille annettiin ruokaakin neljän tunnin välein eikä siitä poikenneet kuin "osaamattomat" vanhemmat. Pidettiin tärkeänä, että kaikki lapsen kanssa tapahtuu rutiinien mukaan, rutiineista poikkeamista pidettiin huonona asiana. Samoin lapsen kehitys piti tapahtua tietyllä tavalla. Neuvolassa tutkittiin tietyssä iässä tietyt asiat, esim pinsettiote. Oli vain melko lyhyt aikahaarukka, missä lapsen piti hallita asiat, muuten lähdettiin tutkimaan, mikä lapsessa on vialla. Sinänsä tietysti ihan hyvä, että seurataan ja selvitetään, mutta kun kaikki lapset yritetään tunkea samaan, alati kapenevaan "normaaliuden putkeen", yksilöllisistä eroista tulee ei-toivottuja.
Kun vertaa Ranskaan, jossa asuin jonkin aikaa, niin siellä lapset tulivat muun arjen mukana. Ei niitä palvottu, ei niiden eteen tehty poikkeuksia etät koko perhe olisi syönyt vain sitä ruokaa mitä lapset vaativat, ei niiden kanssa vaadittu että pitää päästä joka paikkaan kuten Suomessa. Ranskassa oli jopa lapsivapaita ravintoloita ja kahviloita eikä mammat pahoittaneet mieltään niistä, päinvastoin menivät niihin oikein mielellään aikuisten kesken.
Ranskassa asuessani huomasin myös, että pikkulapsia läimitään pepulle, nipistetään, ravistellaan tukistetaan jne. Maassa maan tavalla. Onneksi meillä ollaan parempia tässäkin asiassa
Ehkä tämä on yksi tyypillinen ero Suomen ja muiden maiden välillä. Tuskinpa missään pidetään hyvänä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, mutta yleensä ihmiset kykenevät näkemään sävyeroja esim. juuri kasvatusväkivallan ja toisaalta sattumanvaraisen fyysisiä vammoja aiheuttavan raivopäisyyden välillä. Suomessa kielletään kaikki lapsiin koskeminen kategorisesti, koska vain siten voidaan muka estää lasten väkivaltainen kohtelu. Esim. Englannissa lapsia varmasti läpsitään ja heille huudetaan enemmän julkisilla paikoilla, mutta eipä siellä ole varmaan vieläkään lailla kielletty lapsiin koskemista, vaikka suuri enemmistö on varmasti aivan samaa mieltä lapsuudessa koetun väkivallan haitallisuudesta. Useimmat ihmiset tässä maailmassa vaan eivät pidä tarpeellisena kieltää lailla kaikkea hivenenkin epäilyttävää toimintaa, koska useimmat ajattelevat, että olisi epäreilua rangaista samalla tavalla vaikkapa satunnaisesta läpsäyksestä ja toisaalta vuosia jatkuneen pahoinpitelyketjun viimeisestä läpsäyksestä, josta kurittaja jäi kiinni. Suomalaisille ei tämä ole ongelma, suomalainen hyväksyy sen, että kaikki säännöt ja lait noudatetaan aina kirjaimellisesti eikä järjenkäyttö ole toivottavaa.
Onhan se stressaavaa.
Siinäpä päivän tiivistys. Loistavaa!
Vierailija kirjoitti:
Pakko kommentoida, että onneksi täällä omassa kuplassani ei kovin monta kuvaillun kaltaista ihmistä elele. Muuton myötä naapurostosta löytyy valitettavasti kolme oikeasti henkisesti sairaalta vaikuttavaa tyyppiä, jotka purkavat omaa huonoa oloaan ja arvottomuudentunnettaan kiusaamalla naapureita (onneksi taloyhtiö on sen verran iso ja muilta osin yhtenäinen, että eivät pääse pahemmin sekopäisyyksillään vahinkoa aiheuttamaan). Työkaverit omalla toimistolla ovat ihan A1-luokkaa tyyppeinä ja muillakin toimistoilla muutamaa kiukkuista akkaa lukuunottamatta kivoja. Kaverit on saanut onneksi itse valita, harrastusporun ihmiset ovat ihania ja täysin saman henkisiä ja sukulaisissakaan en ole vuosiin väkisin pitänyt yhteyttä hankalimpiin persooniin. Mutta väittäisin, että omassa maailmassani 43 vuoden aikana 90 % kohtaamistani ihmisistä on ollut mukavia, terveitä ja tasapainoisia ja se 10 % selvästi henkisesti sairaitakin on onneksi "hoitunut" ilman pahempia vaurioita itselleni.
Täällä vauva-palstalla ja iltapäivälehtien kommenteissa sitten kyllä näkee ja kokee sen toisen puolen, ja välillä oikeasti tuntuu kamalalta ajatella, että tässä maassa on näin paljon henkisesti pahasti häiriintyneitä ja todella epätasapainoisia sekä vakavasta asennevammasta kärsiviä ihmisiä. Aina näitä pahempia kahjoja ja heidän juttujaan seurailleessaan muistaa kiittää korkeampaa tahoa siitä, että omaan lähipiiriin ei tätä sekopääposrukkaa kuulu. Mutta tämä nettipalsta-analyysi vääristä kyllä kokonaiskuvaa, sillä tänne kertyy oikeasti määräänsä enemmän sitä pohjasakkaa, joka kuvittelee, että netissä ölisemällä he jotenkin muuttuisivat merkityksellisemmiksi ihmisiksi ja joku pitäisi heitä fiksuna.
Nimitit omassa A1-luokan "esseessäsi" kolmea naapuria henkisesti sairaalta vaikuttaviksi. Käytit ihmisistä nimityksiä "pohjasakkaa" "asennevammainen" "netissä ölisijä" JNE.
Miten muuten kuvailisit itseäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Minäpä kerron esimerkin meidän kunnasta. Tänne puuhataan uusia tuulivoimala-alueita. Tietysti maalaiskylien kupeeseen ja kyläläiset tottakai vastustaa. Kukapa nyt haluaisi 250 m korkeita voimaloita takapihalleen, jossa nyt vallitsee luonnonrauha ja hiljaisuus. No niin, eräs tuulivoimala-aluehanke oli valtuustokäsittelyssä, kyseessä oli siis kyseisen alueen kaavoittamislupa. Lupa kaatui valtuuston äänestyksessä. Mitä tekevät äänestyksen hävinneet, eli voimaloita kannattavat valtuutetut? Keräävät nimilistan, jonka voimin hakevat kaavoituskäsittelylle uutta käsittelyä. Siis omalle, valtuuston lainvoimaiselle, täysin oikein ja demokraattisesti tehdylle päätökselle!
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Eivätkö he ymmärrä, että tuo on kuin uhmaikäisen kiukuttelua? Moneenko kertaan he meinaavat asiaa äänestyttää valtuustossa? Eikö ole tärkeämpiä asioita pohdittavana ja käsiteltävänä. Mitäpä jos kaikki äänestyksessä hävinneelle kannalle jääneet alkavat tuoda vanhoja asioita uudelleen käsiteltäväksi? Minusta tämä on yksi esimerkki jonkun näköisestä mielen sairaudesta.
Edistys on pahasta, varsinkin maaseudulla.
Jättimäiset tuulivoimalat asutuksen lähellä eivät ole edistystä. Haluaisin nähdä sen päivän, kun vaikkapa Munkkiniemen edustalla laitettaisiin valtavia tuulivoimaloita. SItten olisin riemuissani. Tietysti se olisi valtava maisemahaitta Munkkiniemessäkin, mutta tasavertaisuuden vuoksi tuulivoimaloita pitäisi rakentaa myös pk-seudulle, jos niitä rakennetaan maaseudullekin. Itse en kannata tuulivoimaloita yhtään mihinkään manneralueelle Suomessa, koska tuulta ei ole tarpeeksi. Merelle sen sijaan myös Suomessa tuulivoimaa voisi rakentaa.
Laitanpa myös joitakin lukuja tuulivoimaloiden betoniperustuksista: yhteen tuulivoimalan betoniperustukseen tarvitaan 62 500 kg terästä ja 625 m3 betonia! Mikä valtava hiilijalanjälki. Tästä puhutaan jostain syystä tosi vähän. Se siitä puhtaasta energiasta.
Jos haluat niitä nähdä, ala tekemään töitä sen eteen. Täällä keskustelu on jo hyvä alku asioille, mutta jatka ihan käytännön toimissasi hyvällä asialla. Tsemppiä! Pidän peukkuja sulle!
No tuulivoimalat Munkkiniemessä oli vitsi. Olen entinen munkkiniemeläinen ja harkitsen paluuta, joten en todellakaan halua katsella tuulivoimaloita samalla kun juon aamukahvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Minäpä kerron esimerkin meidän kunnasta. Tänne puuhataan uusia tuulivoimala-alueita. Tietysti maalaiskylien kupeeseen ja kyläläiset tottakai vastustaa. Kukapa nyt haluaisi 250 m korkeita voimaloita takapihalleen, jossa nyt vallitsee luonnonrauha ja hiljaisuus. No niin, eräs tuulivoimala-aluehanke oli valtuustokäsittelyssä, kyseessä oli siis kyseisen alueen kaavoittamislupa. Lupa kaatui valtuuston äänestyksessä. Mitä tekevät äänestyksen hävinneet, eli voimaloita kannattavat valtuutetut? Keräävät nimilistan, jonka voimin hakevat kaavoituskäsittelylle uutta käsittelyä. Siis omalle, valtuuston lainvoimaiselle, täysin oikein ja demokraattisesti tehdylle päätökselle!
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Eivätkö he ymmärrä, että tuo on kuin uhmaikäisen kiukuttelua? Moneenko kertaan he meinaavat asiaa äänestyttää valtuustossa? Eikö ole tärkeämpiä asioita pohdittavana ja käsiteltävänä. Mitäpä jos kaikki äänestyksessä hävinneelle kannalle jääneet alkavat tuoda vanhoja asioita uudelleen käsiteltäväksi? Minusta tämä on yksi esimerkki jonkun näköisestä mielen sairaudesta.
Niin moneen kertaan varmaan asia käsitellään, että saavat halutun tuloksen. Veikkaan ma. Jos siellä on kepu vallassa, niin tuohan on ihan normaalia käytöstä niiltä.
Kepu on kyllä omituinen puolue tai kepulaiset ovat omituisia. Se on tullut selväksi näissä tuulivoima-asioissa. Kepu väittää ajavansa maaseudun asiaa, mutta on kuitenkin valmis tuhoamaan maaseudun elinkelpoisuutta tuulivoimarakentamisella ajattelemattomasti. Aivan liian lähelle asutusta halutaan sijoittaa jättimäisiä voimaloita. Tämä tietysti siksi, että infran kustannukset tulevat pienemmiksi. Kepu on pettämässä ne, joiden asiaa se on väittänyt ajavansa.
Etköhän kuitenkin itse ole hieman omituinen tai vähintään erikoinen. Ainakin kirjoituksestasi päätelleen vaikutat älyllisesti hieman rajoittuneelta. Ei pahalla
Tyypillinen kepulainen vastaus. Sanahelinää ilman mitään sisältöä. Olen todella pahoillani.
Kyllä lapsia pitää saada läpsiä kun siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Minäpä kerron esimerkin meidän kunnasta. Tänne puuhataan uusia tuulivoimala-alueita. Tietysti maalaiskylien kupeeseen ja kyläläiset tottakai vastustaa. Kukapa nyt haluaisi 250 m korkeita voimaloita takapihalleen, jossa nyt vallitsee luonnonrauha ja hiljaisuus. No niin, eräs tuulivoimala-aluehanke oli valtuustokäsittelyssä, kyseessä oli siis kyseisen alueen kaavoittamislupa. Lupa kaatui valtuuston äänestyksessä. Mitä tekevät äänestyksen hävinneet, eli voimaloita kannattavat valtuutetut? Keräävät nimilistan, jonka voimin hakevat kaavoituskäsittelylle uutta käsittelyä. Siis omalle, valtuuston lainvoimaiselle, täysin oikein ja demokraattisesti tehdylle päätökselle!
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Eivätkö he ymmärrä, että tuo on kuin uhmaikäisen kiukuttelua? Moneenko kertaan he meinaavat asiaa äänestyttää valtuustossa? Eikö ole tärkeämpiä asioita pohdittavana ja käsiteltävänä. Mitäpä jos kaikki äänestyksessä hävinneelle kannalle jääneet alkavat tuoda vanhoja asioita uudelleen käsiteltäväksi? Minusta tämä on yksi esimerkki jonkun näköisestä mielen sairaudesta.
Edistys on pahasta, varsinkin maaseudulla.
Jättimäiset tuulivoimalat asutuksen lähellä eivät ole edistystä. Haluaisin nähdä sen päivän, kun vaikkapa Munkkiniemen edustalla laitettaisiin valtavia tuulivoimaloita. SItten olisin riemuissani. Tietysti se olisi valtava maisemahaitta Munkkiniemessäkin, mutta tasavertaisuuden vuoksi tuulivoimaloita pitäisi rakentaa myös pk-seudulle, jos niitä rakennetaan maaseudullekin. Itse en kannata tuulivoimaloita yhtään mihinkään manneralueelle Suomessa, koska tuulta ei ole tarpeeksi. Merelle sen sijaan myös Suomessa tuulivoimaa voisi rakentaa.
Laitanpa myös joitakin lukuja tuulivoimaloiden betoniperustuksista: yhteen tuulivoimalan betoniperustukseen tarvitaan 62 500 kg terästä ja 625 m3 betonia! Mikä valtava hiilijalanjälki. Tästä puhutaan jostain syystä tosi vähän. Se siitä puhtaasta energiasta.
Jos haluat niitä nähdä, ala tekemään töitä sen eteen. Täällä keskustelu on jo hyvä alku asioille, mutta jatka ihan käytännön toimissasi hyvällä asialla. Tsemppiä! Pidän peukkuja sulle!
No tuulivoimalat Munkkiniemessä oli vitsi. Olen entinen munkkiniemeläinen ja harkitsen paluuta, joten en todellakaan halua katsella tuulivoimaloita samalla kun juon aamukahvia.
Ei se ollut vitsi, koska se ei naurattanut mua mitenkään. Toki sai hyvälle tuulelle.
Lisäys edelliseen: Pohjois-Pohjanmaan pinta-ala on vain 12 % Suomen pinta-alasta.