Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko jonkun teidän läheinen selvinnyt aivoverenvuodosta?

Vierailija
13.05.2008 |

Oma isäni sai eilen aivoverenvuodon, ja vaikka tilanne lääkärien mukaan ei ole pahin mahdollinen, on olo aivan turta. Kaupassa käydessänikin pyörin vain enkä tiennyt yhtään mitä ostaa.

Kommentit (24)

Vierailija
21/24 |
13.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä on tosiaan meillä vasta toinen vuorokausi kohtauksen saamisesta. Isä on ollut koko ajan nukutettuna. Vain joitain pieniä hetkiä lukuun ottamatta. Tänään on kuitenkin herätettynä ymmärtänyt kaiken ja tehnyt mitä on pyydetty. On myös hengittänyt itse.



Isältäni ei löytynyt selvää vuotokohtaa, jolloin uusinta vuodon mahdollisuus on hyvin pieni. katkennut verisuoni on ilmeisesti sulkenut itse itsensä ja ollut aika pieni. Isäni myös pysyi tajuissaan koko ajan nukutukseen asti.



On siis monta syytä, että isä voi toipua tästä täysin. Edessä on kuitenkin vielä pitkä tie, mutta onneksi isä on vahva ja elämänhaluinen. Myös suhteellisen nuori ja hyvä kuntoinen, jotka edesauttavat paranemista.



Odottaminen on meille omaisille piinallista, mutta pyrimme kaikin keinoin olemaan isämme tukena.



Huomenna toivomme, että näemme isän jo hereillä, kun lähdemme katsomaan häntä.



T:ap

Vierailija
22/24 |
13.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma isäni sai eilen aivoverenvuodon, ja vaikka tilanne lääkärien mukaan ei ole pahin mahdollinen, on olo aivan turta. Kaupassa käydessänikin pyörin vain enkä tiennyt yhtään mitä ostaa.

Minun isäni sai aivoverenvuodon 2,5 vuotta sitten. Täysin ennalleen ei palautunut, mutta vieras ei välttämättä huomaa mitään. Vasen puoli, joka halvautui, jäi hieman voimattomaksi. Tavarat saattavat pudota kädestä ja kävely väsyneenä kangertaa. Mutta kaikkinensa sanoisin että säikähdyksellä selvittiin, vaikkakin pitkää ja sinnikästä kuntoutusta sekä läheisten isoa tukea tarvittiinkin. Stemppiä teille!!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/24 |
13.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun äitini sai aivoverenvuodon 47-vuotiaana. Kuusi vuotta sen jälkeen ei mitään muuta ole jäänyt kuin, että väsyy herkemmin ja ei palannut enää töihin juuri väsymyksen vuoksi. Äitini oli jo seuraavana päivänä vuodosta hereillä ja jutteli kanssani. kiitos tästä, itsekkäästi sanoen, minulle, kun hänen menettyä kotona yllättäen tajuntansa osasin elvyttää ja soittaa ambulanssin. Kuolema oli ambulanssimiehien mukaan minuuteista kiinni. Niin siitä on vain selvitty vaikka silloin tuntu koko perheellä maailma kaatuvan päälle. Äitini äiti taas kuoli aivoverenvuotoon 57-vuotiaana.

Toivottavasti isäsi selviää, mihin tuntuu olevan hyvät merkit ilmassa. Voimia ja enkeleitä!!

Vierailija
24/24 |
13.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isää oli jälleen herätelty ja molemmat puolet toimivat symmetrisesti ja hän ymmärtää kaiken. Puheesta ei vielä osaa sanoa, kun on hengityskoneessa, mutta sekin otetaan pian pois. Jos kaikki menee hyvin, isä siirretään huomenna pois teho-osastolta.



Kaikki pienetkin hyvät uutiset auttavat jaksamaan ja on mukava kuulla myös selviytymistarinoita. Muutamalla ystävällä on ollut sama tilanne, mutta lopputulos se huonoin mahdollinen.



T:ap