Mitä kertoo naisista, että naisilla on kyykätessä mielessä perseen kauneus ja juostessa hoikkuus? Mielessä ei ole terveys ja hyvä fiilis urheilusta

Vierailija kirjoitti:

Eivät nämä ole toisiaan poissulkevia. 

Liikun, koska tykkään. Tykkään myös olla hoikka ja "hyväperseinen".  

Miksi kuitenkin saat viharaivon tunteet jos sinulle sanoo "ihana peppu sinulle" ?

Vierailija kirjoitti:

Minä näen salillani enemmän miehiä kuin naisia ja tunnen enemmän miesjuoksijoitakin kuin naisia. Mutta näistä siis naiset vaan salilla ajattelee ulkonäköään ja miehet samoissa laitteissa treenaa terveyttään varten? Ja ulkonakin ne miehet juoksee, koska nauttii juoksusta, mutta samoissa kilpailuissa naiset vaan haluaa kapeamman vyötärön? Jännä näkökulma sulla, ei kovin totuuspohjainen, mutta ainaki erilainen.

Miehet käyvät salilla katsomassa salimimmejä ja juoksukilpailuissa katsomassa "pakenevia naaraita". Jos muuta sanova sinulle niin valehtelevat.

Ei kukaan mitään terveyden takia treenaa, siihen riittää salaatin syöminen ja kevyt kävely ja jumppa kotona.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole jumal*ta koskaan hyvä. Ei ole hyvä jos et pidä ulkonäöstäsi huolta, mutta ei sekään sitten kelpaa että et pidät siitä huolta. Naisena oleminen on syvältä.

Kysymys onkin siitä, että nainen ei pidä itsestään aidosti huolto vaan pitää siksi, että kelpaisi miehille paremmin. Kuin kauppatavara, muuntautuu aina siksi miksi halutaan. Säälittävää.

1) Tykitetään tauotta viestiä siitä että naisella ei ole muuta arvoa kuin ulkonäkönsä.

2) Arvostellaan naisia pinnallisuudesta.

Jep jep.

Minä voin myöntää että urheilen suurimmaksi osaksi ulkonäön takia ja mieheni myös. Haluamme näyttää hyvältä toisillemme. Kukapa nyt ei mielummin katselisi hoikkaa, ryhdikästä ihmistä? 

Meidän yhteiskunnassamme ihmisiä (ja varsinkin naisia!) arvostetaan hyvin pitkälle ulkonäön perusteella. Miehetkin puhuvat siitä miten ovat visuaalisia ja "siiderivalaat" ei kiinnosta. Ei ole siis ihme että monilla urheilussa on ulkonäkökeskeisyys erittäin lähellä. 

Vierailija kirjoitti:

Meidän yhteiskunnassamme ihmisiä (ja varsinkin naisia!) arvostetaan hyvin pitkälle ulkonäön perusteella. Miehetkin puhuvat siitä miten ovat visuaalisia ja "siiderivalaat" ei kiinnosta. Ei ole siis ihme että monilla urheilussa on ulkonäkökeskeisyys erittäin lähellä. 

Ei ole ihme niillä kenen elämä pyörii toiselle kelpaamisen ja oman ulkonäön ympärillä. Sääli se on teille joiden "pitää" urheilla elämässä vaikka kuinka paljon ja kaikki pitkin hampain jotta olisi kumppanille tai tinder-panoille kivan näköinen ja näpsäkkä.