Ruotsissa puoliso perii kuolleen vaikka yhteisiä lapsia
Ja lapset saavat osuutensa vasta toisenkin vanhemman kuoltua. Onko sun mielestä oikein?
Kommentit (50)
Ei ole oikein jos toinen puolisi vielä avioituu uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikein jos toinen puolisi vielä avioituu uudelleen.
Puoliso
Ja uusi puoliso korjaa potin, jepp!
Todellakin perintö kaarta pitäisi muuttaa vähintäänkin sillä tavalla että aviopuolisoista toisen kuollessa, toinen perisi perintöverottomasti kaiken yhteisen omaisuuden. Ja jälkipolvi jakaisi sitten jäljelle jääneen omaisuuden kun toinenkin puoliso on kuollut.
Eli varakas suku voi köyhtyä kun leski avioituu uudelleen jonkun köyhän golddiggerin kanssa. Leski kuolee ensin, rahat siirtyvät uudelle leskelle. Lapset eivät saa mitään. Mieluummin kannattaa tuhlata kaikki eläessään tai lahjoittaa jo silloin lapsille. Ellei sitten tule rajoitetta että omaisuus ei mene enää uudelle leskelle.
Ei se kuulu mulle mitenkään joten miksi edes ottaisin asiaan kantaa?
Vierailija kirjoitti:
Todellakin perintö kaarta pitäisi muuttaa vähintäänkin sillä tavalla että aviopuolisoista toisen kuollessa, toinen perisi perintöverottomasti kaiken yhteisen omaisuuden. Ja jälkipolvi jakaisi sitten jäljelle jääneen omaisuuden kun toinenkin puoliso on kuollut.
Joko on euron kuvat silmissä ja puoliso rutkasti vanhempi ja sairaampi?
Ruotsissa vanhemmat voi elinaikanansa aikana laittaa lastensa tileille niin paljon rahaa kuin sietää - ei ole lahjaveroja eikä perintöveroja.
No Ruotsissa vanhemmat laittavat lapsilleen rahaa jo elinaikanaan sen verran kuin haluavat. Yleensä se jäljelle jäänyt puoliso ajattelee yhtä tavalla niitä lapsia. Lähtökohta ei ole ahneus. Tähän ketjuun on kirjoittanut moni ahne joka ei antaisi muille mitään vaan kahmisi kaiken vain itselleen:)
Ruotsissakin saa tehdä testamentin. Tai jos sairastuu, voi jakaa omaisuutensa perintöverotta jo eläessään.
Vierailija kirjoitti:
Eli varakas suku voi köyhtyä kun leski avioituu uudelleen jonkun köyhän golddiggerin kanssa. Leski kuolee ensin, rahat siirtyvät uudelle leskelle. Lapset eivät saa mitään. Mieluummin kannattaa tuhlata kaikki eläessään tai lahjoittaa jo silloin lapsille. Ellei sitten tule rajoitetta että omaisuus ei mene enää uudelle leskelle.
Voisihan säädökset tehdä siten että ensimmäisen avioliiton perillisille on mentävä jonkinsortin tasinko toisen avioliiton päätyttyä kuolemaan. Toisaalta Minkä vuoksi on pakko olla määräyksiä siitä Kenelle omaisuutensa joutuu jättämään. Mielestäni jokaisella tulisi olla oikeus päättää sen ihan itse.
Suomessa sen sijaan de facto perintö menee leskelle, mutta perintöverot lapsille. Yleensä ei ole muuta omaisuutta kuin asunto, johon leskellä on elinikäinen nautintaoikeus, korvauksetta. Tällä perusteella muodolliset perilliset, jotka eivät siis saa mitään, eivät saa vapautusta perintöverosta. Voi mennä oma, vielä velkainen asunto myyntiin, että verot saa maksetuksi.
Ja nykyisen sarjallisen polygamian (= paljon eroja ja uudelleenavioitumisia) aikana leski ei useinkaan ole näennäisperillisten vanhempi, mikä vähentää kaiken epäitsekkään toiminnan todennäköisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli varakas suku voi köyhtyä kun leski avioituu uudelleen jonkun köyhän golddiggerin kanssa. Leski kuolee ensin, rahat siirtyvät uudelle leskelle. Lapset eivät saa mitään. Mieluummin kannattaa tuhlata kaikki eläessään tai lahjoittaa jo silloin lapsille. Ellei sitten tule rajoitetta että omaisuus ei mene enää uudelle leskelle.
Voisihan säädökset tehdä siten että ensimmäisen avioliiton perillisille on mentävä jonkinsortin tasinko toisen avioliiton päätyttyä kuolemaan. Toisaalta Minkä vuoksi on pakko olla määräyksiä siitä Kenelle omaisuutensa joutuu jättämään. Mielestäni jokaisella tulisi olla oikeus päättää sen ihan itse.
Niin no, mä en halua että puolisoni perii minua vaan lapset. Mikä oikeus valtiolla on määrätä kenelle mm. itse perimän omaisuuden haluavan menevän? Tässä tapauksessa lahjoittaisin kaiken omaisuuteni lapsilleni ja pitäisin itselläni hallintaoikeuden.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa sen sijaan de facto perintö menee leskelle, mutta perintöverot lapsille. Yleensä ei ole muuta omaisuutta kuin asunto, johon leskellä on elinikäinen nautintaoikeus, korvauksetta. Tällä perusteella muodolliset perilliset, jotka eivät siis saa mitään, eivät saa vapautusta perintöverosta. Voi mennä oma, vielä velkainen asunto myyntiin, että verot saa maksetuksi.
Ja nykyisen sarjallisen polygamian (= paljon eroja ja uudelleenavioitumisia) aikana leski ei useinkaan ole näennäisperillisten vanhempi, mikä vähentää kaiken epäitsekkään toiminnan todennäköisyyttä.
Höpöhöpö. Tälläkin palstalla kerrotaan, miten eläkeläiset on rikkaita ja on autot, kesämökit, sijoituskämpät jne. Kyllä suurin osa suurten ikäluokkien lapsista perii sisaruksineen 1-2 miljoonaa euroa ja lisäksi sen asunnon, jossa leski saa asua.
Ap ei nyt ymmärrä ettei vanhemmalla ole mitään velvollisuutta jättää lapsilleen penninjeniä.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kuulu mulle mitenkään joten miksi edes ottaisin asiaan kantaa?
No miksi sitten kuitenkin otit kantaa? Kanta se on tuokin.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei nyt ymmärrä ettei vanhemmalla ole mitään velvollisuutta jättää lapsilleen penninjeniä.
Ei köyhällä vanhemmalla ole nytkään sitä velvollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin perintö kaarta pitäisi muuttaa vähintäänkin sillä tavalla että aviopuolisoista toisen kuollessa, toinen perisi perintöverottomasti kaiken yhteisen omaisuuden. Ja jälkipolvi jakaisi sitten jäljelle jääneen omaisuuden kun toinenkin puoliso on kuollut.
Juuri näin.
Siinä tapauksessa kannattaisi olla persaukinen.