Lue keskustelun säännöt.
Olen 33 eli liian vanha Linda Liukkaan koodarikouluun ja juuri se mättää suomalaisessa työelämässä
06.12.2018 |
Kuvittele koulu, jossa opit ihan uuden taidon alalta, jolla on varmat työllisyysnäkymät vuosikymmeniksi eteenpäin. Koulu, josta valmistuttuasi saat töitä sadan prosentin varmuudella.
Minä ainakin innostuin.
Koulun perustamista perusteltiin erityisesti sillä, että Suomi kärsii koodaripulasta ja alalle tarvitaan enemmän erilaisia osaajia – varsinkin naisia.
– Kuvitelkaa tilanne, jossa kaikki maailman kirjat olisivat samankaltaisten miesten kirjoittamia. Sellainen tilanne on tällä hetkellä koodausalalla, Paananen sanoi.
Koodaaminen kuuluu kaikille! Paitsi että ei muuten kuulu.
Jos minulta kysyttäisiin nyt 33-vuotiaana tulevaisuuden toiveammattia, saattaisin sanoa koodari. Itse koodista en ymmärrä mitään, mutta nautin ongelmanratkaisusta ja kokoan helposti Ikea-huonekaluja. Riittääkö se? Slushissa aloin laskeskella, pystyisinkö hoitamaan asuntolainahommat, jos pyrkisin ensi syksynä uuteen koodarikouluun.
No, kävi ilmi, että ei tarvitse laskeskella. Hive Helsinkiin voivat hakea ainoastaan 18–30-vuotiaat. Ensimmäisessä vaiheessa sisään otetaan 100 oppilasta soveltuvuutta ja luovuutta testaavan pääsykokeen perusteella.
Slushin puheenvuorossa Ilkka Paananen ja Hive Helsingin johtokunnan nokkanainen Linda Liukas hehkuttivat, millainen maailma olisikaan, jos Minna Canth ja Armi Ratia olisivat osanneet koodata.
Mahtoivatkohan he tietää, että Minna Canth oli itse asiassa 34-vuotias julkaistessaan ensimmäisen kirjansa? Sitä ennen hän oli ehtinyt keskeyttää opettajanopintonsa mennäkseen naimisiin ja hoidellakseen lapsia.
Tech-maailman innostavassa pöhinässä on yksi valuvika, ja se liittyy ikään. Koko suomalaiseen startup-skeneen liittyy tiettyä nuoruuden nälkäisyyden ja draivin estotonta ihannointia.
Ei meidän tarvitse olla huolissaan siitä, ryhtyvätkö nykyiset 18-vuotiaat tytöt isona koodareiksi vai kampaajiksi. Uskon, että he tekevät ihan mitä haluavat.
Meidän pitäisi enemmän puhua siitä, millaisia näköaloja ja hommia tulevaisuuden työelämällä on tarjota nykyisille 40-, 50- ja 60-vuotiaille. Kolmekymppisenä minulla on valtaosa työurastani vielä edessä. Haluaisin uskoa, että voin tehdä sen aikana vielä vaikka mitä.
Jos jotain, Suomeen pitäisi perustaa koodarikoulu viisikymppisille. Vaalitaan ajatusta, ettei ihmisen kyky luoda ja oppia ja oivaltaa lopu kolmeenkymppiin.
Kommentit (27)
Noista jotka opiskelee tietotekniikkaa ehkä yksi kymmenestä on hyvä koodari. Eli eipä kyllä olisi varaa lyödä nokan edessä ovi kiinni noille vanhemmille koodareille. Varsinkin kun noi uudet koodarit harvemmin osaavat konekieltä ja liimaavat vaan toisten kirjoittamaan koodia yhteen. Eli kaikki on abstraktoitu pois eikä niillä ole mitään hajua mitä tarkalleen ne palikat jotka ne laittaa yhteen tekevät. (Ja paska vanha koodari on sitten sellainen joka ei ole oppinut mitään uutta sitten ysärin mutta helpostihan sen saa selville.)
Ei kyllä ihme että suomen it-teollisuus on pudonnut kärryiltä jos ne tuollaista ikärasismia harjoittavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut monenlaisia työpaikoissa. Ehdottomasti paras oli se, jossa oli sekä miehiä että naisia, ikäjakauma aika tasaisesti nuorista lähes eläkeikäisiin, työntekijöitä noin 30. Mutta se oli kyllä eri vuosikymmenellä, nykyään eri polvet lähinnä haukkuvat toisiaan ja etsivät toisistaan vikoja, ainakin tuntuu siltä. Luulisin, että koodaus varsinkin on ala, jossa tarvitaan sekä uutta näkökulmaa että kokemusta sekä jotain siltä väliltä.
T. se 50-vuotias, joka aloitti avoimessa. En ihan pystymetsästä aloittanut, sillä kävin alan kursseja jo 90-luvulla, mutta perhe-elämä ja muut työt veivät mennessään ja se jäi. En ole huippu, mutta aika keskinkertainen ja opin mitä tahansa, kun keskityn kunnolla.
Mä olen aivan samaa mieltä. Hyvässä työpaikassa on erilaisia persoonia, tiimitkään ei saisi olla pelkästään nais/miesvaltaisia. Riippuu tietysti yrityksen luonteesta, mutta noin yleisesti ottaen parhaissa työpaikoissa on ikäjakaumaa nuorista ihan eläkeikään saakka. Voi olla kauppatieteilijöitä, inssejä, luonnontieteilijöitä, valtsikalaisia.
Ja avointa ja reilua peliä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yli kolmekymppinen IT-alalla. Heeh hee :D
Ongelma on mika.
En ole kooodannut vuosiin. Olen fyysikko, 45 vuotta
Osaan kylla muttei kiinnosta. Inhoan varsinkin javaa
Menin tyhmyyttani ratkaisemaan eraan assembler ongelman ja minulle tarjottiin pestia tuohin hommaan tietenkin kieltaydyin.Toita on wanhemmillekkin
Me käytetään työelämässä nykyään ääkkösiä.
Ei ole britti nappiksessa.
Muutenkin joidenkin merkkien haku on hankalaa.
Tyolappari Saksasta, unix kone britti settia. Saksalainen firma UKssa. Emo Japanilainen.
Toita teen Nokialle, tai siis alihankkijana Saksan Nokialle eli Siemensille.Joskus jaksan copy pastatra A:A:n
alt koodit on liian tyolaita eika toimi edes unixissa nakojaan.Eka tyo josta sain palkaa oli hexakoodien etsintaa FE piti loytaa tulosteesta. Isa oli ohjelmoija. Tama 80 luvun alussa. Olin 7 vuotias
Koodata ehkä osaat, mutta kirjoittaa et. Eikä se selity millään näppiksellä vaan sillä että et vaan osaa.
Olen jonkun verran opiskellut koodaamista opinnoissani(10op) ja olisin kyllä kiinnostunut koodarikoulusta jossa keskityttäisiin vain siihen koodaamiseen ja erilaisiin järjestelmiin, ongelmiin, oikeisiin tehtäviin ja ohjelman kehittämiseen. Opinnoissa ne koodaukset olivat vähän kuin laskutehtäviä jotka antoivat perustiedot mutta ei osaamista jota saisi oikeissa projekteissa. En siis ole päässyt soveltamaan taitoja mitenkään. Tein niitä perus hello world-tyyppisiä palapelin paloja jotka eivät liittyneet mihinkään kokonaisuuteen.
Koodarikoulu olisi tosi kiinnostava ja hakisin heti mutta olen juuri täyttänyt 30. Pitäisi kyllä vanhemmillekin antaa mahdollisuus. Minulla olisi eri aloilta kokemusta ja tietoa josta olisi hyötyä ohjelmoinnissa.
Minä ihmettelen miten näille koodarikoulujen tuotoksille löytyy duunia, kun ei tahdo nykyisillekään löytyä, AMK- ja yliopisto/DI-koulutetuille siis. Joo, työvoimapulasta puhutaan mutta ei sellaista ole. Ei selvästi, koska esim. yli nelikymppistä ei näihin hommiin oikein oteta käytännössä. Itsekin tunnen monia isoista firmoista 40+ iässä työttömäksi YT:issä jääneitä joiden on pitänyt vaihtaa alaa, koska ei ole löytynyt enää koodaustöitä, akateemisesta koulutuksesta ja pitkästä työkokemuksesta huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ota kantaa pulaan koodaajista mutta onko koodaajien tuotoksista pulaa? Ainakin paikoin ohjelmista ja tietoteknisistä ratkaisuista on pikemmin jo runsaudenpulaa.
Ei ole britti nappiksessa.
Muutenkin joidenkin merkkien haku on hankalaa.
Tyolappari Saksasta, unix kone britti settia. Saksalainen firma UKssa. Emo Japanilainen.
Toita teen Nokialle, tai siis alihankkijana Saksan Nokialle eli Siemensille.
Joskus jaksan copy pastatra A:A:n
alt koodit on liian tyolaita eika toimi edes unixissa nakojaan.
Eka tyo josta sain palkaa oli hexakoodien etsintaa FE piti loytaa tulosteesta. Isa oli ohjelmoija. Tama 80 luvun alussa. Olin 7 vuotias