Lue keskustelun säännöt.
Aikooko joku hakeutua Hive-koodaajakouluun? Ei kannattaisi
06.12.2018 |
Haastatteluissa sanotaan suoraan ettei "koulussa" ole yhtään opettajaa, vaan oppiminen tapahtuu niin että oppilaat tukee toisiaan. Työharjoittelua luvataan olevan runsaasti kumppaniyrityksissä.
Rivien välistä lukemalla voidaan päätellä että "koulutus" tapahtuu niin että vanhemmat oppilaat opettaa nuorempia silloin kun ne ei ole "työharjoittelussa" (eli ilmaistyössä) milloin missäkin yhtiössä. Se selittäisi myös miksi juuri ensimmäiset opiskelijat seulotaan muita tiukemimn. Ei jatkoon.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sieltä ei saa minkäänlaista virallista tutkintoa, kun ei ole opettajiakaan? Eikä mikään viranomainen ole vastuussa opetussuunnitelmista tai opetuksen tasosta? Kyseessä siis enemmäkin jonkinlainen ”oppimisyhteisö” kuin varsinainen oppilaitos?
Missä Suomessa voi opiskella virallisen koodauksen tutkinnon tyyliin master of coding ?Käsitteekseni ei missään.
Koodia on lähes kaikkialla joten tarve on ilmeinen.
HIVE:ssä homma alkaa ranskalaisen esimerkin mukaan kuukauden uima-allas jaksolla , ui tai huku, 2/3 porukasta hukkuu .
En osaa koodata, mutta olen ymmärtänyt , että jos osaat oikeasti koodata kielellä ei väliä , sen voi opetella.Tärkeintä on loogisuus , toimivuus, siisti koodi.
Jos sulla on lahjoja alalle , uskoisin että 3 vuoden koulutuksen jälkeen olet jo ihan siedettävä koodari , varmasti parempi kuin nämä 3 kk pikaversiot.Väärin. 3 vuoden koulutuksen aikana on it-alalla jo monta asiaa muuttunut sekä kielet joita käytetään. Valmistuessaan on ns vanhaa tietoa.
3kk koulutuksella saadaan työvoimaa jota tarvitaan NYT.
It-alalla pikakoulutukset ovat olleet arkipäivää jo vuosia. Työntekijöitä koulutetaan jatkuvasti sillä ala muuttuu jatkuvasti.
Itse sinä olet pihalla kuin lumiukko. Ei sillä käytetyllä kielellä niin väliä ole. Kurssit voidaan vetää ihan perinteisellä C:llä, jollain oo-kielellä (Java, c# esim), HTML/Javascript ja heittää sekaan mausteeksi vaikka vähän Scalaa niin ohjelmoinnin perusparadigmat saadaan kyllä ihan hyvin opetettua, eivätkä ne ole muuttuneet ja tuskin tulevat muuttumaankaan kymmeniin vuosiin niin oleellisesti että käydystä koulutuksesta tulisi yhtäkkiä hyödytöntä. Jonkun tietyn kielen osaaminen on lopulta kuitenkin aika yhdentekevää ja uuden kielen opettelu suht triviaalia kunhan perusasiat ovat alussa.
Yleensä kun aletaan kovasti painottamaan jonkun tietyn kielen, frameworkin tai muun teknologian osaamista niin se kertoo siitä että ei oikein ymmärretä alaa.
Telakalla opetetaan levyseppiä ja nimenomaan laivahitsaukseen liittyviä luokkahitsaajia. Kertooko sekin mielestäsi siitä, että ymmärretä alaa kun ei opeteta vain yleisesti hitsaamaan eri laitteilla levyjä ysikymppiin, vaan kertoisiko se ehkä sittenkin nimenomaan siitä alan ja sen työllistymisvaatimusten ymmärryksestä?
Valitettavasti en tunne hitsaushommia niin hyvin että voisin ottaa kantaa tuohon kysymykseen, joten tyydyn vain toteamaan että koodaaminen ei ole laivahitsaamista. Koodamisesta minulla kuitenkin on kolmisenkymmentä vuotta kokemusta joten luulen tietäväni siitä jotakin ja koodaamisesta tässä kai kuitenkin keskusteltiin eikä hitsaamisesta?
Jonkun tietyn pinnalla olevan teknologian osaaminen ei tee kenestäkään hyvää koodaria eikä opintoja kannatta sellaisen varaan rakentaa (Symbianin kanssahan tätä muuten Nokia-huumassa kokeiltiin vaan kuinkas sitten kävikään?). Ohjelmointiparadigmat, algoritmiikka, tietorakenteet, softakehitykseen liittyvät prosessit ym on sellaisia juttuja joista on paljon enemmän hyötyä kuin jonkun tietyn ohjelmointikielen osaamisesta.
No on kyllä tiettyjä teknologioita jotka ovat niin laajalle levinneitä ihan yleisesti että niidenkin varaan voi olla hyödyllistä panostaa. Esim. jotkut Microsoftin tuotteet (vaikkapa Sharepoint) ovat niin yleisiä että jos ne hallitsee hyvin, niin kyllä töitä luulisi riittävän.
Jos koodari lähtee kustomoimaan Sharepointtia niin se on lopulta aika perus-webbikehitystä. HTML5/Javascript frontti ja C# bäkkäri, ei mitään uutta ja erikoista auringon alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli sieltä ei saa minkäänlaista virallista tutkintoa, kun ei ole opettajiakaan? Eikä mikään viranomainen ole vastuussa opetussuunnitelmista tai opetuksen tasosta? Kyseessä siis enemmäkin jonkinlainen ”oppimisyhteisö” kuin varsinainen oppilaitos?
Jyväskylässä on jo parikymmentä vuotta toiminut Tiimiakatemia, jossa opiskellaan samaan tyyliin. Ei siellä tunteja ja kokeita pidetä, tehdään vain projekteja oman tiimiyrityksen puitteissa. Kukin työskentelee yrityksessä eri rooleissa. yrityksen tuotto käytetään yhdessä sovitulla tavalla opiskelun päättyessä, usein se on maailmanympärysmatka, kuten omalla pojallani. Kirjoja annetaan luettavaksi omaan tahtiin ja niistä tehdään esseet joita ei arvostella. Tekemällä oppimista. Todistuksen ne sieltä saa ja työllistymisaste on erittäin hyvä. Mutta vaatii tietyn typpiset itseohjautuvat ja oma-alotteiset opiskelijat.
Uskon, että Hive konsepti tuottaa haluttuja osaajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla on paljon koodaajakouluja ja järjestään niistä ei ole esim työnantajilla hyvää sanottavaa. Tässä toki ei oppilas sentään jää velkoihin koulutuksen jälkeen, vaikkei mihinkään työllistyisikään.
Jos osaat englantia, niin luepa vaikka tämä
https://www.42.us.org/about/reputation/
En usko, että sinulla on kovinkaan laajaa tietämystä koodaajakouluista tai työnantajien näkemyksistä.
Niinpä. Olen työnantaja, haastattelen koodaajia useamman viikossa. Koska taitavista tekijöistä on huutava pula, ketään ei kiinnosta edes koulu tai koulutus. Ainoa, millä on merkitystä ovat taidot, jotka nähdään teknisestä testistä. Muutoin testataan kommunointikyvyt, sosiaaliset taidot sekä yleinen asenne. Työ tehdään tiimeissä ja koodaajan päivästä menee leijona osa kommunikointiin muiden kanssa, jos se ei toimi, ei koodata voi toimia tehokkaasti eikä häntä voi palkata. Ala on juuri tämän vuoksi vaikea, pitää olla erittäin hyvä sekä hallita nykyään myös sosiaalinen puoli, jos haluaa aidosti hyväpalkkaisen työn. Mieluummin opetamme teknistä tietoa kuin palkkaamme ikävän tyypin, joka ei osaa toimia tiimissä eikä osaa käyttäytyä sosiaalisia tilanteissa.
Lisään tähän vielä, ettei niille ulkomaalaisille makseta euroakaan vähempää. Tiimissä on esimerkiksi Afrikkalainen maahan-muuttaja, joka opetteli koodaaamaan ja saa samaa n. 5500e palkkaa kuin muutkin hänen tasoiset frontin koodaajat meillä. Ei ulkomailta haeta tekijöitä Suomeen siksi, että olisi halpaa vaan koska alan vaatimuksia täyttäviä henkilöitä ei ole riittävästi. Jos tarjoat liian vähän palkkaa tälle osaajalle, hän lähtee kyllä nopeasti kilpailijalle, koska saa paremman tarjouksen. Tarjouksia tulee yleensä Euroopan tasolla. Sama koskee itseäni, saan Linkedinin kautta pyyntöjä 2-4 kertaa kuukaudessa.
Kaikilla on se joki tuttu, joka on työtön koodaaja ja tällä perusteella päätellään, ettei mitään pulaa ole. Mutta ei tämä ala palkkaa ketä tahansa, joka osaa koodata. Pitää osata ne tärkeimmät kielet sekä hallita myös moderneja teknologioita. Vähintään yhtä paljon painotetaan henkilön sosiaalisiataitija, tiimitaitoja, ongelmanratkaisua, itsenäisyyttä sekä kommunikontikykyjä. Esimerkiksi amazonilla junior ja senior hallitsevat samat teknologiat, mutta ero tehdään juuri näissä taidoissa. Kukaan ei ole sanonut, että ala on helppo. Palkka on hyvä, mutta vaatimuksia on paljon ja pitää olla erittäin laaja-alaisesti osaamista myös teknisen puolen lisäksi.
Joopa joo. Missähän ajassa tämä maahan-muuttaja opetteli koodaamaan viiden vuoden korkeakoulutuksen saaneen tasoisesti?
Taidat olla alasta todella pihalla. Ensinnäkin korkeakoulutettuja ei mielellään palkata, koska korkeakoulussa ei opita koodaamaan. Tämä on ainoita aloja, joissa itseoppineisuutta arvostetaan huomattavasti korkeakoulutusta enemmän. Lisäksi teknologiat muuttuvat joka kuukausi, tärkeimmät uudistukset, jotka tulee osata, muuttuvat n. 3-6kk välein. Koulutus on täysin turha, koska se on vanehtunut jo aloitusvaiheessa. Toki se opettaa paljon tärkeää poihjateoriaa, joka taas ei muutu. Mutta jotta pysyy mahdollisimman työllistettävä, vaatii se koulun lisäksi paljon omaa aktiivisuutta ja opettelua.
Kyseinen henkilö oli käyttänyt n. 6kk omaa aikaansa, aloitti juniorina. 1,5 vuotta meni etenemiseen. Hyvin sama polku siis kuin suurimmalla osalla muistakin hyväpalkkaisista tekijöistä.
Sinä puhut kyllä niin paljon paskaa ettei tosikaan. Et liene ollut alalla itse päivääkään?
Ei, vaan täyttä asiaa. Sinä lienet tullut alalle joskus kasarilla ja jäänyt tukevasti jumiin sinne?
Juuri näin, kuten sanoin niin palkkaan koodaajia ja olen kehityspäällikkö tiimille, jonka tuottavuus on erinomainen. Ja tulokset esimerkiksi työtyytyväisyyskyselyissä ovat erittäin hyvät, vaihtuvuutta ei ole ollut pitkään aikaan. Tiimi myös pitää kansainvälisyydestä ja nauttivat työympäristöstä, jossa on 10 eri kansalaisuutta. Jokaisella on hyvin erilainen tausta, mutta osaaminen on samalla tasolla ja jokainen on läpäissyt testit erinomaisesti.
Korkeakoulussa et opi koodaamaan kunnolla etkä opi taitoja, jotka takaavat parhaan mahdollisen työllistymisen. Parhaan työllistymisen voi taata omalla intohimolla ja itseopiskelulla (joka on välttämätöntä myös korkeakouluopiskelijoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla on paljon koodaajakouluja ja järjestään niistä ei ole esim työnantajilla hyvää sanottavaa. Tässä toki ei oppilas sentään jää velkoihin koulutuksen jälkeen, vaikkei mihinkään työllistyisikään.
Jos osaat englantia, niin luepa vaikka tämä
https://www.42.us.org/about/reputation/
En usko, että sinulla on kovinkaan laajaa tietämystä koodaajakouluista tai työnantajien näkemyksistä.
Niinpä. Olen työnantaja, haastattelen koodaajia useamman viikossa. Koska taitavista tekijöistä on huutava pula, ketään ei kiinnosta edes koulu tai koulutus. Ainoa, millä on merkitystä ovat taidot, jotka nähdään teknisestä testistä. Muutoin testataan kommunointikyvyt, sosiaaliset taidot sekä yleinen asenne. Työ tehdään tiimeissä ja koodaajan päivästä menee leijona osa kommunikointiin muiden kanssa, jos se ei toimi, ei koodata voi toimia tehokkaasti eikä häntä voi palkata. Ala on juuri tämän vuoksi vaikea, pitää olla erittäin hyvä sekä hallita nykyään myös sosiaalinen puoli, jos haluaa aidosti hyväpalkkaisen työn. Mieluummin opetamme teknistä tietoa kuin palkkaamme ikävän tyypin, joka ei osaa toimia tiimissä eikä osaa käyttäytyä sosiaalisia tilanteissa.
Lisään tähän vielä, ettei niille ulkomaalaisille makseta euroakaan vähempää. Tiimissä on esimerkiksi Afrikkalainen maahan-muuttaja, joka opetteli koodaaamaan ja saa samaa n. 5500e palkkaa kuin muutkin hänen tasoiset frontin koodaajat meillä. Ei ulkomailta haeta tekijöitä Suomeen siksi, että olisi halpaa vaan koska alan vaatimuksia täyttäviä henkilöitä ei ole riittävästi. Jos tarjoat liian vähän palkkaa tälle osaajalle, hän lähtee kyllä nopeasti kilpailijalle, koska saa paremman tarjouksen. Tarjouksia tulee yleensä Euroopan tasolla. Sama koskee itseäni, saan Linkedinin kautta pyyntöjä 2-4 kertaa kuukaudessa.
Kaikilla on se joki tuttu, joka on työtön koodaaja ja tällä perusteella päätellään, ettei mitään pulaa ole. Mutta ei tämä ala palkkaa ketä tahansa, joka osaa koodata. Pitää osata ne tärkeimmät kielet sekä hallita myös moderneja teknologioita. Vähintään yhtä paljon painotetaan henkilön sosiaalisiataitija, tiimitaitoja, ongelmanratkaisua, itsenäisyyttä sekä kommunikontikykyjä. Esimerkiksi amazonilla junior ja senior hallitsevat samat teknologiat, mutta ero tehdään juuri näissä taidoissa. Kukaan ei ole sanonut, että ala on helppo. Palkka on hyvä, mutta vaatimuksia on paljon ja pitää olla erittäin laaja-alaisesti osaamista myös teknisen puolen lisäksi.
Joopa joo. Missähän ajassa tämä maahan-muuttaja opetteli koodaamaan viiden vuoden korkeakoulutuksen saaneen tasoisesti?
Varmaan afrikkalaisissakin voi olla lahjakkaita yksilöitä. Olen itsekin törmännyt afrikkalaistaustaiseen it-konsulttiin (tunnetun suuren firman konsultti). Voihan henkilöllä olla koulutus ja harrastustausta. (koulutus voi olla ulkomailta tai Suomesta)
Ihan samalla tavalla siellä Afrikassa on internet ja koodaajia. Lisäksi alalla ei tarvitse osata suomea, koska kaikki on englanniksi. Ei ole mitenkään outoa, että maahan-muuttaja opettelee koodaamista ja saa hyvän työpaikan sen vuoksi.
Joo, ei se varmaan ole mitenkään outoa, mutta yhtään tapausta en ole todistanut 30 vuoden IT-urani aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla on paljon koodaajakouluja ja järjestään niistä ei ole esim työnantajilla hyvää sanottavaa. Tässä toki ei oppilas sentään jää velkoihin koulutuksen jälkeen, vaikkei mihinkään työllistyisikään.
Jos osaat englantia, niin luepa vaikka tämä
https://www.42.us.org/about/reputation/
En usko, että sinulla on kovinkaan laajaa tietämystä koodaajakouluista tai työnantajien näkemyksistä.
Niinpä. Olen työnantaja, haastattelen koodaajia useamman viikossa. Koska taitavista tekijöistä on huutava pula, ketään ei kiinnosta edes koulu tai koulutus. Ainoa, millä on merkitystä ovat taidot, jotka nähdään teknisestä testistä. Muutoin testataan kommunointikyvyt, sosiaaliset taidot sekä yleinen asenne. Työ tehdään tiimeissä ja koodaajan päivästä menee leijona osa kommunikointiin muiden kanssa, jos se ei toimi, ei koodata voi toimia tehokkaasti eikä häntä voi palkata. Ala on juuri tämän vuoksi vaikea, pitää olla erittäin hyvä sekä hallita nykyään myös sosiaalinen puoli, jos haluaa aidosti hyväpalkkaisen työn. Mieluummin opetamme teknistä tietoa kuin palkkaamme ikävän tyypin, joka ei osaa toimia tiimissä eikä osaa käyttäytyä sosiaalisia tilanteissa.
Eli itseaiheutettu pula. Maailmalla koodaajina toimii paljon autisteja ja aspergereita , koska he ovat tarkkoja ja paneutuvat tehtäviinsä tunnollisesti. Mutta Suomessa sosiaalisuutta (yli)korostetaan niin, että erityisosaaminen on vähemmän tärkeää.
Autismin kirjon ihmiset menestyvät koodauksessa erinomaisesti.Eivät menesty jos eivät kykene toimimaan osana tiimiä, tekemään parikoodaamista ja ryhmäarviointeja ym. Kyky tuottaa virheetöntä koodia on yhtä tyhjän kanssa jos kukaan muu ei ymmärrä mitä siinä on tehty ja jos se koodi ei tee sitä mitä asiakas haluaa.
Tietenkin pitää kyetä toimimaan osana tiimiä, mutta ei siihen suurta sosiaalisuutta tarvita. Sosiaalisuuden ja "hyvän tyypin" merkityksen ylikorostaminen hukkaa suuria lahjakkuuksia. Jos suoraan sanotaan, monet lahjakkaimmat ja tehokkaimmat tällä alalla ovat tyyppinä varsinaisia v-päitä. Ja sillä en tarkoita, että autistit olisivat sitä yhtään enempää kuin muutkaan.
Ei kyllä toteudu tämä ainakaan työelämässä. Sosiaaliset taidot ovat tärkeämmät kuin tekniset. Teknisiä taitoja voi opettaa, mutta sitä v-mäistä tyyppiä ei voi muuttaa. Järjestäen he eivät tämän vuoksi voi tuottaa asiakkaalle sitä, mitä asiakas haluaa eivätkä he todellakaan ole tehokkaita. Tiimin sisällä sen koodin tulee olla yhtenäistä eikä siitä saa meillä ainakaan näkyä, kuka sen on tehnyt. Tämä vaatii hyviä tiimityötaitoja, koska päätökset sovitaan tiimissä ja se oma mielipide ei ole aina se yhteiseksi valittu tapa toimia.
Lisäksi on ihan mittaamalla todistettu, että sellainen tiimi on tehokkain, jossa on hyvä henki. Yksikin mätä muna pilaa sen herkästi, mikä aiheuttaa ihmisissä motivaation puutetta sekä irtisanoutumista. Tämän vuoksi ei meille enää yhtään tällaista v-mäistä ihmistä palkata ja näin ollen työntekijöiden vaihtuvuus on pientä, ihmiste tyytyväisiä ja työ tuloksellista.
Ei koodaaminen ole mitenkään erillaista kuin mikään muukaan työ siinä mielessä, että tottakai ne sosiaalisesti lahjakkaimmat menestyvät parhaiten. Ja samalla tavalla kukaan ei halua tehdä inhottavan ihmisen kanssa töitä. Ei tässä asiassa ole mitään poikkeavaa muihin aloihin nähden. Kaikki ovat korvattavissa eikä kenelläkään ole sellaista taitoja, minkä vuoksi pitäisi sietää inhottavaa käytöstä.
Sotket nyt asioita. Vaikkei ihminen olisi sosiaalinen, hän ei silti ole välttämättä lainkaan huonokäytöksinen tai yhteistyöhön kykenemätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla on paljon koodaajakouluja ja järjestään niistä ei ole esim työnantajilla hyvää sanottavaa. Tässä toki ei oppilas sentään jää velkoihin koulutuksen jälkeen, vaikkei mihinkään työllistyisikään.
Jos osaat englantia, niin luepa vaikka tämä
https://www.42.us.org/about/reputation/
En usko, että sinulla on kovinkaan laajaa tietämystä koodaajakouluista tai työnantajien näkemyksistä.
Niinpä. Olen työnantaja, haastattelen koodaajia useamman viikossa. Koska taitavista tekijöistä on huutava pula, ketään ei kiinnosta edes koulu tai koulutus. Ainoa, millä on merkitystä ovat taidot, jotka nähdään teknisestä testistä. Muutoin testataan kommunointikyvyt, sosiaaliset taidot sekä yleinen asenne. Työ tehdään tiimeissä ja koodaajan päivästä menee leijona osa kommunikointiin muiden kanssa, jos se ei toimi, ei koodata voi toimia tehokkaasti eikä häntä voi palkata. Ala on juuri tämän vuoksi vaikea, pitää olla erittäin hyvä sekä hallita nykyään myös sosiaalinen puoli, jos haluaa aidosti hyväpalkkaisen työn. Mieluummin opetamme teknistä tietoa kuin palkkaamme ikävän tyypin, joka ei osaa toimia tiimissä eikä osaa käyttäytyä sosiaalisia tilanteissa.
Lisään tähän vielä, ettei niille ulkomaalaisille makseta euroakaan vähempää. Tiimissä on esimerkiksi Afrikkalainen maahan-muuttaja, joka opetteli koodaaamaan ja saa samaa n. 5500e palkkaa kuin muutkin hänen tasoiset frontin koodaajat meillä. Ei ulkomailta haeta tekijöitä Suomeen siksi, että olisi halpaa vaan koska alan vaatimuksia täyttäviä henkilöitä ei ole riittävästi. Jos tarjoat liian vähän palkkaa tälle osaajalle, hän lähtee kyllä nopeasti kilpailijalle, koska saa paremman tarjouksen. Tarjouksia tulee yleensä Euroopan tasolla. Sama koskee itseäni, saan Linkedinin kautta pyyntöjä 2-4 kertaa kuukaudessa.
Kaikilla on se joki tuttu, joka on työtön koodaaja ja tällä perusteella päätellään, ettei mitään pulaa ole. Mutta ei tämä ala palkkaa ketä tahansa, joka osaa koodata. Pitää osata ne tärkeimmät kielet sekä hallita myös moderneja teknologioita. Vähintään yhtä paljon painotetaan henkilön sosiaalisiataitija, tiimitaitoja, ongelmanratkaisua, itsenäisyyttä sekä kommunikontikykyjä. Esimerkiksi amazonilla junior ja senior hallitsevat samat teknologiat, mutta ero tehdään juuri näissä taidoissa. Kukaan ei ole sanonut, että ala on helppo. Palkka on hyvä, mutta vaatimuksia on paljon ja pitää olla erittäin laaja-alaisesti osaamista myös teknisen puolen lisäksi.
Joopa joo. Missähän ajassa tämä maahan-muuttaja opetteli koodaamaan viiden vuoden korkeakoulutuksen saaneen tasoisesti?
Taidat olla alasta todella pihalla. Ensinnäkin korkeakoulutettuja ei mielellään palkata, koska korkeakoulussa ei opita koodaamaan. Tämä on ainoita aloja, joissa itseoppineisuutta arvostetaan huomattavasti korkeakoulutusta enemmän. Lisäksi teknologiat muuttuvat joka kuukausi, tärkeimmät uudistukset, jotka tulee osata, muuttuvat n. 3-6kk välein. Koulutus on täysin turha, koska se on vanehtunut jo aloitusvaiheessa. Toki se opettaa paljon tärkeää poihjateoriaa, joka taas ei muutu. Mutta jotta pysyy mahdollisimman työllistettävä, vaatii se koulun lisäksi paljon omaa aktiivisuutta ja opettelua.
Kyseinen henkilö oli käyttänyt n. 6kk omaa aikaansa, aloitti juniorina. 1,5 vuotta meni etenemiseen. Hyvin sama polku siis kuin suurimmalla osalla muistakin hyväpalkkaisista tekijöistä.
Sinä puhut kyllä niin paljon paskaa ettei tosikaan. Et liene ollut alalla itse päivääkään?
Ei, vaan täyttä asiaa. Sinä lienet tullut alalle joskus kasarilla ja jäänyt tukevasti jumiin sinne?
Juuri näin, kuten sanoin niin palkkaan koodaajia ja olen kehityspäällikkö tiimille, jonka tuottavuus on erinomainen. Ja tulokset esimerkiksi työtyytyväisyyskyselyissä ovat erittäin hyvät, vaihtuvuutta ei ole ollut pitkään aikaan. Tiimi myös pitää kansainvälisyydestä ja nauttivat työympäristöstä, jossa on 10 eri kansalaisuutta. Jokaisella on hyvin erilainen tausta, mutta osaaminen on samalla tasolla ja jokainen on läpäissyt testit erinomaisesti.
Korkeakoulussa et opi koodaamaan kunnolla etkä opi taitoja, jotka takaavat parhaan mahdollisen työllistymisen. Parhaan työllistymisen voi taata omalla intohimolla ja itseopiskelulla (joka on välttämätöntä myös korkeakouluopiskelijoille.
Kuinka monella tiimistäsi on korkeakoulututkinto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla on paljon koodaajakouluja ja järjestään niistä ei ole esim työnantajilla hyvää sanottavaa. Tässä toki ei oppilas sentään jää velkoihin koulutuksen jälkeen, vaikkei mihinkään työllistyisikään.
Jos osaat englantia, niin luepa vaikka tämä
https://www.42.us.org/about/reputation/
En usko, että sinulla on kovinkaan laajaa tietämystä koodaajakouluista tai työnantajien näkemyksistä.
Niinpä. Olen työnantaja, haastattelen koodaajia useamman viikossa. Koska taitavista tekijöistä on huutava pula, ketään ei kiinnosta edes koulu tai koulutus. Ainoa, millä on merkitystä ovat taidot, jotka nähdään teknisestä testistä. Muutoin testataan kommunointikyvyt, sosiaaliset taidot sekä yleinen asenne. Työ tehdään tiimeissä ja koodaajan päivästä menee leijona osa kommunikointiin muiden kanssa, jos se ei toimi, ei koodata voi toimia tehokkaasti eikä häntä voi palkata. Ala on juuri tämän vuoksi vaikea, pitää olla erittäin hyvä sekä hallita nykyään myös sosiaalinen puoli, jos haluaa aidosti hyväpalkkaisen työn. Mieluummin opetamme teknistä tietoa kuin palkkaamme ikävän tyypin, joka ei osaa toimia tiimissä eikä osaa käyttäytyä sosiaalisia tilanteissa.
Eli itseaiheutettu pula. Maailmalla koodaajina toimii paljon autisteja ja aspergereita , koska he ovat tarkkoja ja paneutuvat tehtäviinsä tunnollisesti. Mutta Suomessa sosiaalisuutta (yli)korostetaan niin, että erityisosaaminen on vähemmän tärkeää.
Autismin kirjon ihmiset menestyvät koodauksessa erinomaisesti.Eivät menesty jos eivät kykene toimimaan osana tiimiä, tekemään parikoodaamista ja ryhmäarviointeja ym. Kyky tuottaa virheetöntä koodia on yhtä tyhjän kanssa jos kukaan muu ei ymmärrä mitä siinä on tehty ja jos se koodi ei tee sitä mitä asiakas haluaa.
Tietenkin pitää kyetä toimimaan osana tiimiä, mutta ei siihen suurta sosiaalisuutta tarvita. Sosiaalisuuden ja "hyvän tyypin" merkityksen ylikorostaminen hukkaa suuria lahjakkuuksia. Jos suoraan sanotaan, monet lahjakkaimmat ja tehokkaimmat tällä alalla ovat tyyppinä varsinaisia v-päitä. Ja sillä en tarkoita, että autistit olisivat sitä yhtään enempää kuin muutkaan.
Ei kyllä toteudu tämä ainakaan työelämässä. Sosiaaliset taidot ovat tärkeämmät kuin tekniset. Teknisiä taitoja voi opettaa, mutta sitä v-mäistä tyyppiä ei voi muuttaa. Järjestäen he eivät tämän vuoksi voi tuottaa asiakkaalle sitä, mitä asiakas haluaa eivätkä he todellakaan ole tehokkaita. Tiimin sisällä sen koodin tulee olla yhtenäistä eikä siitä saa meillä ainakaan näkyä, kuka sen on tehnyt. Tämä vaatii hyviä tiimityötaitoja, koska päätökset sovitaan tiimissä ja se oma mielipide ei ole aina se yhteiseksi valittu tapa toimia.
Lisäksi on ihan mittaamalla todistettu, että sellainen tiimi on tehokkain, jossa on hyvä henki. Yksikin mätä muna pilaa sen herkästi, mikä aiheuttaa ihmisissä motivaation puutetta sekä irtisanoutumista. Tämän vuoksi ei meille enää yhtään tällaista v-mäistä ihmistä palkata ja näin ollen työntekijöiden vaihtuvuus on pientä, ihmiste tyytyväisiä ja työ tuloksellista.
Ei koodaaminen ole mitenkään erillaista kuin mikään muukaan työ siinä mielessä, että tottakai ne sosiaalisesti lahjakkaimmat menestyvät parhaiten. Ja samalla tavalla kukaan ei halua tehdä inhottavan ihmisen kanssa töitä. Ei tässä asiassa ole mitään poikkeavaa muihin aloihin nähden. Kaikki ovat korvattavissa eikä kenelläkään ole sellaista taitoja, minkä vuoksi pitäisi sietää inhottavaa käytöstä.
Sotket nyt asioita. Vaikkei ihminen olisi sosiaalinen, hän ei silti ole välttämättä lainkaan huonokäytöksinen tai yhteistyöhön kykenemätön.
Jos luit tuon aikaisemman kommentin nin siinä väitettiin, että parhaimmat tekijät ovat suorastaan vittumaisia, mihin siis vastasin. En yleiseen epäsosiaalisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla on paljon koodaajakouluja ja järjestään niistä ei ole esim työnantajilla hyvää sanottavaa. Tässä toki ei oppilas sentään jää velkoihin koulutuksen jälkeen, vaikkei mihinkään työllistyisikään.
Jos osaat englantia, niin luepa vaikka tämä
https://www.42.us.org/about/reputation/
En usko, että sinulla on kovinkaan laajaa tietämystä koodaajakouluista tai työnantajien näkemyksistä.
Niinpä. Olen työnantaja, haastattelen koodaajia useamman viikossa. Koska taitavista tekijöistä on huutava pula, ketään ei kiinnosta edes koulu tai koulutus. Ainoa, millä on merkitystä ovat taidot, jotka nähdään teknisestä testistä. Muutoin testataan kommunointikyvyt, sosiaaliset taidot sekä yleinen asenne. Työ tehdään tiimeissä ja koodaajan päivästä menee leijona osa kommunikointiin muiden kanssa, jos se ei toimi, ei koodata voi toimia tehokkaasti eikä häntä voi palkata. Ala on juuri tämän vuoksi vaikea, pitää olla erittäin hyvä sekä hallita nykyään myös sosiaalinen puoli, jos haluaa aidosti hyväpalkkaisen työn. Mieluummin opetamme teknistä tietoa kuin palkkaamme ikävän tyypin, joka ei osaa toimia tiimissä eikä osaa käyttäytyä sosiaalisia tilanteissa.
Lisään tähän vielä, ettei niille ulkomaalaisille makseta euroakaan vähempää. Tiimissä on esimerkiksi Afrikkalainen maahan-muuttaja, joka opetteli koodaaamaan ja saa samaa n. 5500e palkkaa kuin muutkin hänen tasoiset frontin koodaajat meillä. Ei ulkomailta haeta tekijöitä Suomeen siksi, että olisi halpaa vaan koska alan vaatimuksia täyttäviä henkilöitä ei ole riittävästi. Jos tarjoat liian vähän palkkaa tälle osaajalle, hän lähtee kyllä nopeasti kilpailijalle, koska saa paremman tarjouksen. Tarjouksia tulee yleensä Euroopan tasolla. Sama koskee itseäni, saan Linkedinin kautta pyyntöjä 2-4 kertaa kuukaudessa.
Kaikilla on se joki tuttu, joka on työtön koodaaja ja tällä perusteella päätellään, ettei mitään pulaa ole. Mutta ei tämä ala palkkaa ketä tahansa, joka osaa koodata. Pitää osata ne tärkeimmät kielet sekä hallita myös moderneja teknologioita. Vähintään yhtä paljon painotetaan henkilön sosiaalisiataitija, tiimitaitoja, ongelmanratkaisua, itsenäisyyttä sekä kommunikontikykyjä. Esimerkiksi amazonilla junior ja senior hallitsevat samat teknologiat, mutta ero tehdään juuri näissä taidoissa. Kukaan ei ole sanonut, että ala on helppo. Palkka on hyvä, mutta vaatimuksia on paljon ja pitää olla erittäin laaja-alaisesti osaamista myös teknisen puolen lisäksi.
Joopa joo. Missähän ajassa tämä maahan-muuttaja opetteli koodaamaan viiden vuoden korkeakoulutuksen saaneen tasoisesti?
Varmaan afrikkalaisissakin voi olla lahjakkaita yksilöitä. Olen itsekin törmännyt afrikkalaistaustaiseen it-konsulttiin (tunnetun suuren firman konsultti). Voihan henkilöllä olla koulutus ja harrastustausta. (koulutus voi olla ulkomailta tai Suomesta)
Ihan samalla tavalla siellä Afrikassa on internet ja koodaajia. Lisäksi alalla ei tarvitse osata suomea, koska kaikki on englanniksi. Ei ole mitenkään outoa, että maahan-muuttaja opettelee koodaamista ja saa hyvän työpaikan sen vuoksi.
Joo, ei se varmaan ole mitenkään outoa, mutta yhtään tapausta en ole todistanut 30 vuoden IT-urani aikana.
Ottaen huomioon maahanmuuttotilanteeen viimeisen parin vuoden aikana niin sillä nyt ei ole mitään väliä, mitä joskus muinoin tapahtui. Kyseessä on ennenkaikkea (toivottavasti) yleistyvä tulevaisuuden ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla on paljon koodaajakouluja ja järjestään niistä ei ole esim työnantajilla hyvää sanottavaa. Tässä toki ei oppilas sentään jää velkoihin koulutuksen jälkeen, vaikkei mihinkään työllistyisikään.
Jos osaat englantia, niin luepa vaikka tämä
https://www.42.us.org/about/reputation/
En usko, että sinulla on kovinkaan laajaa tietämystä koodaajakouluista tai työnantajien näkemyksistä.
Niinpä. Olen työnantaja, haastattelen koodaajia useamman viikossa. Koska taitavista tekijöistä on huutava pula, ketään ei kiinnosta edes koulu tai koulutus. Ainoa, millä on merkitystä ovat taidot, jotka nähdään teknisestä testistä. Muutoin testataan kommunointikyvyt, sosiaaliset taidot sekä yleinen asenne. Työ tehdään tiimeissä ja koodaajan päivästä menee leijona osa kommunikointiin muiden kanssa, jos se ei toimi, ei koodata voi toimia tehokkaasti eikä häntä voi palkata. Ala on juuri tämän vuoksi vaikea, pitää olla erittäin hyvä sekä hallita nykyään myös sosiaalinen puoli, jos haluaa aidosti hyväpalkkaisen työn. Mieluummin opetamme teknistä tietoa kuin palkkaamme ikävän tyypin, joka ei osaa toimia tiimissä eikä osaa käyttäytyä sosiaalisia tilanteissa.
Lisään tähän vielä, ettei niille ulkomaalaisille makseta euroakaan vähempää. Tiimissä on esimerkiksi Afrikkalainen maahan-muuttaja, joka opetteli koodaaamaan ja saa samaa n. 5500e palkkaa kuin muutkin hänen tasoiset frontin koodaajat meillä. Ei ulkomailta haeta tekijöitä Suomeen siksi, että olisi halpaa vaan koska alan vaatimuksia täyttäviä henkilöitä ei ole riittävästi. Jos tarjoat liian vähän palkkaa tälle osaajalle, hän lähtee kyllä nopeasti kilpailijalle, koska saa paremman tarjouksen. Tarjouksia tulee yleensä Euroopan tasolla. Sama koskee itseäni, saan Linkedinin kautta pyyntöjä 2-4 kertaa kuukaudessa.
Kaikilla on se joki tuttu, joka on työtön koodaaja ja tällä perusteella päätellään, ettei mitään pulaa ole. Mutta ei tämä ala palkkaa ketä tahansa, joka osaa koodata. Pitää osata ne tärkeimmät kielet sekä hallita myös moderneja teknologioita. Vähintään yhtä paljon painotetaan henkilön sosiaalisiataitija, tiimitaitoja, ongelmanratkaisua, itsenäisyyttä sekä kommunikontikykyjä. Esimerkiksi amazonilla junior ja senior hallitsevat samat teknologiat, mutta ero tehdään juuri näissä taidoissa. Kukaan ei ole sanonut, että ala on helppo. Palkka on hyvä, mutta vaatimuksia on paljon ja pitää olla erittäin laaja-alaisesti osaamista myös teknisen puolen lisäksi.
Joopa joo. Missähän ajassa tämä maahan-muuttaja opetteli koodaamaan viiden vuoden korkeakoulutuksen saaneen tasoisesti?
Taidat olla alasta todella pihalla. Ensinnäkin korkeakoulutettuja ei mielellään palkata, koska korkeakoulussa ei opita koodaamaan. Tämä on ainoita aloja, joissa itseoppineisuutta arvostetaan huomattavasti korkeakoulutusta enemmän. Lisäksi teknologiat muuttuvat joka kuukausi, tärkeimmät uudistukset, jotka tulee osata, muuttuvat n. 3-6kk välein. Koulutus on täysin turha, koska se on vanehtunut jo aloitusvaiheessa. Toki se opettaa paljon tärkeää poihjateoriaa, joka taas ei muutu. Mutta jotta pysyy mahdollisimman työllistettävä, vaatii se koulun lisäksi paljon omaa aktiivisuutta ja opettelua.
Kyseinen henkilö oli käyttänyt n. 6kk omaa aikaansa, aloitti juniorina. 1,5 vuotta meni etenemiseen. Hyvin sama polku siis kuin suurimmalla osalla muistakin hyväpalkkaisista tekijöistä.
Sinä puhut kyllä niin paljon paskaa ettei tosikaan. Et liene ollut alalla itse päivääkään?
Ei, vaan täyttä asiaa. Sinä lienet tullut alalle joskus kasarilla ja jäänyt tukevasti jumiin sinne?
Juuri näin, kuten sanoin niin palkkaan koodaajia ja olen kehityspäällikkö tiimille, jonka tuottavuus on erinomainen. Ja tulokset esimerkiksi työtyytyväisyyskyselyissä ovat erittäin hyvät, vaihtuvuutta ei ole ollut pitkään aikaan. Tiimi myös pitää kansainvälisyydestä ja nauttivat työympäristöstä, jossa on 10 eri kansalaisuutta. Jokaisella on hyvin erilainen tausta, mutta osaaminen on samalla tasolla ja jokainen on läpäissyt testit erinomaisesti.
Korkeakoulussa et opi koodaamaan kunnolla etkä opi taitoja, jotka takaavat parhaan mahdollisen työllistymisen. Parhaan työllistymisen voi taata omalla intohimolla ja itseopiskelulla (joka on välttämätöntä myös korkeakouluopiskelijoille.
Kuinka monella tiimistäsi on korkeakoulututkinto?
21 henkilöstä taitaa olla 7. Tosin parilla on korkeakoulututkinto ihan muulta alalta ja ovat sitten vaihtaneet alaa. Lisäksi on pari AMK pohjaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla on paljon koodaajakouluja ja järjestään niistä ei ole esim työnantajilla hyvää sanottavaa. Tässä toki ei oppilas sentään jää velkoihin koulutuksen jälkeen, vaikkei mihinkään työllistyisikään.
Jos osaat englantia, niin luepa vaikka tämä
https://www.42.us.org/about/reputation/
En usko, että sinulla on kovinkaan laajaa tietämystä koodaajakouluista tai työnantajien näkemyksistä.
Niinpä. Olen työnantaja, haastattelen koodaajia useamman viikossa. Koska taitavista tekijöistä on huutava pula, ketään ei kiinnosta edes koulu tai koulutus. Ainoa, millä on merkitystä ovat taidot, jotka nähdään teknisestä testistä. Muutoin testataan kommunointikyvyt, sosiaaliset taidot sekä yleinen asenne. Työ tehdään tiimeissä ja koodaajan päivästä menee leijona osa kommunikointiin muiden kanssa, jos se ei toimi, ei koodata voi toimia tehokkaasti eikä häntä voi palkata. Ala on juuri tämän vuoksi vaikea, pitää olla erittäin hyvä sekä hallita nykyään myös sosiaalinen puoli, jos haluaa aidosti hyväpalkkaisen työn. Mieluummin opetamme teknistä tietoa kuin palkkaamme ikävän tyypin, joka ei osaa toimia tiimissä eikä osaa käyttäytyä sosiaalisia tilanteissa.
Lisään tähän vielä, ettei niille ulkomaalaisille makseta euroakaan vähempää. Tiimissä on esimerkiksi Afrikkalainen maahan-muuttaja, joka opetteli koodaaamaan ja saa samaa n. 5500e palkkaa kuin muutkin hänen tasoiset frontin koodaajat meillä. Ei ulkomailta haeta tekijöitä Suomeen siksi, että olisi halpaa vaan koska alan vaatimuksia täyttäviä henkilöitä ei ole riittävästi. Jos tarjoat liian vähän palkkaa tälle osaajalle, hän lähtee kyllä nopeasti kilpailijalle, koska saa paremman tarjouksen. Tarjouksia tulee yleensä Euroopan tasolla. Sama koskee itseäni, saan Linkedinin kautta pyyntöjä 2-4 kertaa kuukaudessa.
Kaikilla on se joki tuttu, joka on työtön koodaaja ja tällä perusteella päätellään, ettei mitään pulaa ole. Mutta ei tämä ala palkkaa ketä tahansa, joka osaa koodata. Pitää osata ne tärkeimmät kielet sekä hallita myös moderneja teknologioita. Vähintään yhtä paljon painotetaan henkilön sosiaalisiataitija, tiimitaitoja, ongelmanratkaisua, itsenäisyyttä sekä kommunikontikykyjä. Esimerkiksi amazonilla junior ja senior hallitsevat samat teknologiat, mutta ero tehdään juuri näissä taidoissa. Kukaan ei ole sanonut, että ala on helppo. Palkka on hyvä, mutta vaatimuksia on paljon ja pitää olla erittäin laaja-alaisesti osaamista myös teknisen puolen lisäksi.
Joopa joo. Missähän ajassa tämä maahan-muuttaja opetteli koodaamaan viiden vuoden korkeakoulutuksen saaneen tasoisesti?
Taidat olla alasta todella pihalla. Ensinnäkin korkeakoulutettuja ei mielellään palkata, koska korkeakoulussa ei opita koodaamaan. Tämä on ainoita aloja, joissa itseoppineisuutta arvostetaan huomattavasti korkeakoulutusta enemmän. Lisäksi teknologiat muuttuvat joka kuukausi, tärkeimmät uudistukset, jotka tulee osata, muuttuvat n. 3-6kk välein. Koulutus on täysin turha, koska se on vanehtunut jo aloitusvaiheessa. Toki se opettaa paljon tärkeää poihjateoriaa, joka taas ei muutu. Mutta jotta pysyy mahdollisimman työllistettävä, vaatii se koulun lisäksi paljon omaa aktiivisuutta ja opettelua.
Kyseinen henkilö oli käyttänyt n. 6kk omaa aikaansa, aloitti juniorina. 1,5 vuotta meni etenemiseen. Hyvin sama polku siis kuin suurimmalla osalla muistakin hyväpalkkaisista tekijöistä.
Sinä puhut kyllä niin paljon paskaa ettei tosikaan. Et liene ollut alalla itse päivääkään?
Ei, vaan täyttä asiaa. Sinä lienet tullut alalle joskus kasarilla ja jäänyt tukevasti jumiin sinne?
Juuri näin, kuten sanoin niin palkkaan koodaajia ja olen kehityspäällikkö tiimille, jonka tuottavuus on erinomainen. Ja tulokset esimerkiksi työtyytyväisyyskyselyissä ovat erittäin hyvät, vaihtuvuutta ei ole ollut pitkään aikaan. Tiimi myös pitää kansainvälisyydestä ja nauttivat työympäristöstä, jossa on 10 eri kansalaisuutta. Jokaisella on hyvin erilainen tausta, mutta osaaminen on samalla tasolla ja jokainen on läpäissyt testit erinomaisesti.
Korkeakoulussa et opi koodaamaan kunnolla etkä opi taitoja, jotka takaavat parhaan mahdollisen työllistymisen. Parhaan työllistymisen voi taata omalla intohimolla ja itseopiskelulla (joka on välttämätöntä myös korkeakouluopiskelijoille.
Kuinka monella tiimistäsi on korkeakoulututkinto?
Sivusta keskustelua seuranneena ja koodauksesta leipäni tienanneena ja paljon myös koodareita rekrytoineena on pakko todeta, että ei se tutkinto, oli sitten korkeakoulu, amk tai joku muu, ole mikään todiste hyvästä koodarista. Peruskoodarin voi olettaa saavansa kun on tutkinto taskussa, mutta hyvillä koodareilla on harrastuneisuus ja asialle omistautuminen se tärkein meriitti.
Pieni osa koodaajista tarvitsee korkeampaa matemaattista osaamista, jonka avulla he kuvaavat jonkun ongelman ja luovat algoritmin ja ehkä koodaavatkin sen, ainakin ensimmäisen version. Usein se lopullinen versio syntyy niiden taitavien koodareiden tekemänä, joilla ei välttämättä ole edes tutkintoa.
Huippukoodareita yhdistää nopeus, heillä on hetkessä ensimmäinen demo esiteltävänä. Toinen on verkostoituneisuus muihin huippukoodareihin.
Hyvässä tiimissä voi olla myös yksi tai pari asperger tyyppistä huippua. Mutta he tarvitsevat ympärilleen useampia sosiaalisempia tyyppejä hoitamaan tiimin sisäisen kommunikoinin ja tiimien väliset rajapinnat ja etenkin asiakaskontaktit. Näin se vain on mennyt niissä firmoissa joissa olen työskennellyt.
Itse en ole mikään huippukoodari. Oma avuni on se, että saan soviteltua tiimit erilaiset persoonat puhaltamaan yhteen hiileen oli roolini sitten tiimin vetäjä tai jäsen. Ja jotta se onnistuisi, täytyy osata itsekinn koodata ja ymmärtää mitä ollaan tekemässä. Yksi haaste on pitää ne gurut sikäli ruodussa, että he tekevät ylläpidettävää, laajennettavaa ja muissa projekteissa hyödynnettävää koodia liikoja kikkailematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla on paljon koodaajakouluja ja järjestään niistä ei ole esim työnantajilla hyvää sanottavaa. Tässä toki ei oppilas sentään jää velkoihin koulutuksen jälkeen, vaikkei mihinkään työllistyisikään.
Jos osaat englantia, niin luepa vaikka tämä
https://www.42.us.org/about/reputation/
En usko, että sinulla on kovinkaan laajaa tietämystä koodaajakouluista tai työnantajien näkemyksistä.
Niinpä. Olen työnantaja, haastattelen koodaajia useamman viikossa. Koska taitavista tekijöistä on huutava pula, ketään ei kiinnosta edes koulu tai koulutus. Ainoa, millä on merkitystä ovat taidot, jotka nähdään teknisestä testistä. Muutoin testataan kommunointikyvyt, sosiaaliset taidot sekä yleinen asenne. Työ tehdään tiimeissä ja koodaajan päivästä menee leijona osa kommunikointiin muiden kanssa, jos se ei toimi, ei koodata voi toimia tehokkaasti eikä häntä voi palkata. Ala on juuri tämän vuoksi vaikea, pitää olla erittäin hyvä sekä hallita nykyään myös sosiaalinen puoli, jos haluaa aidosti hyväpalkkaisen työn. Mieluummin opetamme teknistä tietoa kuin palkkaamme ikävän tyypin, joka ei osaa toimia tiimissä eikä osaa käyttäytyä sosiaalisia tilanteissa.
Lisään tähän vielä, ettei niille ulkomaalaisille makseta euroakaan vähempää. Tiimissä on esimerkiksi Afrikkalainen maahan-muuttaja, joka opetteli koodaaamaan ja saa samaa n. 5500e palkkaa kuin muutkin hänen tasoiset frontin koodaajat meillä. Ei ulkomailta haeta tekijöitä Suomeen siksi, että olisi halpaa vaan koska alan vaatimuksia täyttäviä henkilöitä ei ole riittävästi. Jos tarjoat liian vähän palkkaa tälle osaajalle, hän lähtee kyllä nopeasti kilpailijalle, koska saa paremman tarjouksen. Tarjouksia tulee yleensä Euroopan tasolla. Sama koskee itseäni, saan Linkedinin kautta pyyntöjä 2-4 kertaa kuukaudessa.
Kaikilla on se joki tuttu, joka on työtön koodaaja ja tällä perusteella päätellään, ettei mitään pulaa ole. Mutta ei tämä ala palkkaa ketä tahansa, joka osaa koodata. Pitää osata ne tärkeimmät kielet sekä hallita myös moderneja teknologioita. Vähintään yhtä paljon painotetaan henkilön sosiaalisiataitija, tiimitaitoja, ongelmanratkaisua, itsenäisyyttä sekä kommunikontikykyjä. Esimerkiksi amazonilla junior ja senior hallitsevat samat teknologiat, mutta ero tehdään juuri näissä taidoissa. Kukaan ei ole sanonut, että ala on helppo. Palkka on hyvä, mutta vaatimuksia on paljon ja pitää olla erittäin laaja-alaisesti osaamista myös teknisen puolen lisäksi.
Joopa joo. Missähän ajassa tämä maahan-muuttaja opetteli koodaamaan viiden vuoden korkeakoulutuksen saaneen tasoisesti?
Taidat olla alasta todella pihalla. Ensinnäkin korkeakoulutettuja ei mielellään palkata, koska korkeakoulussa ei opita koodaamaan. Tämä on ainoita aloja, joissa itseoppineisuutta arvostetaan huomattavasti korkeakoulutusta enemmän. Lisäksi teknologiat muuttuvat joka kuukausi, tärkeimmät uudistukset, jotka tulee osata, muuttuvat n. 3-6kk välein. Koulutus on täysin turha, koska se on vanehtunut jo aloitusvaiheessa. Toki se opettaa paljon tärkeää poihjateoriaa, joka taas ei muutu. Mutta jotta pysyy mahdollisimman työllistettävä, vaatii se koulun lisäksi paljon omaa aktiivisuutta ja opettelua.
Kyseinen henkilö oli käyttänyt n. 6kk omaa aikaansa, aloitti juniorina. 1,5 vuotta meni etenemiseen. Hyvin sama polku siis kuin suurimmalla osalla muistakin hyväpalkkaisista tekijöistä.
Hupaisaa. "Korkeakoulutettuja ei miellään palkata" implikoi että se korkeakoulutus olisi suoranainen haitta. Näinhän asia ei kuitenkaan ole. Totta on että tällä alalla harrastuneisuus ja itseopiskelu voi viedä pitkälle, itsekin olin ollut jo vuosia töissä ennen kuin menin yliopistoon. Ehkä sanoisin että koulutuksen merkitys on jonkin verran pienempi ja sen puutetta on helpompi paikata harrastuneisuudella kuin joillakin muilla aloilla.
Olen kuitenkin itse ollut mukana rekryämässä kymmeniä nuoria koodarinalkuja ja voin sanoa että lopulta aika harvassa ne itseopiskelleet starat nykyään on. Suurimmalla osalla se intohimo vie myös niihin opintoihin ja toisaalta kyllä sieltä yliopistosta keskimäärin vain tuntuu valmistuvan hieman "valmiimpia" junioreita kuin mamman kellarista vaikka poikkeuksiakin on. Pitää kuitenkin muistaa että nykypäivänä koodaaminen on vain pieni osa siitä mitä pätevän devaajan pitäisi osata.
Sitten on tietysti vielä jonkin verran sellaisia paikkoja joihin varsin spesifi yliopistotausta on lähes ehdoton edellytys. Olen esimerkiksi ollut kasaamassa koneoppimiseen liittyvää tuotekehitysryhmää eikä niihin hommiin todellakaan löytynyt varteenotettavia hakijoita joilla ei olisi ollut alaan liittyvää tutkintoa. Yhtään sellaista työpaikkaa sen sijaan en ole vielä nähnyt jossa edellytyksenä olisi ollut korkeakoulututkinnon puuttuminen :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmalla on paljon koodaajakouluja ja järjestään niistä ei ole esim työnantajilla hyvää sanottavaa. Tässä toki ei oppilas sentään jää velkoihin koulutuksen jälkeen, vaikkei mihinkään työllistyisikään.
Jos osaat englantia, niin luepa vaikka tämä
https://www.42.us.org/about/reputation/
En usko, että sinulla on kovinkaan laajaa tietämystä koodaajakouluista tai työnantajien näkemyksistä.
Niinpä. Olen työnantaja, haastattelen koodaajia useamman viikossa. Koska taitavista tekijöistä on huutava pula, ketään ei kiinnosta edes koulu tai koulutus. Ainoa, millä on merkitystä ovat taidot, jotka nähdään teknisestä testistä. Muutoin testataan kommunointikyvyt, sosiaaliset taidot sekä yleinen asenne. Työ tehdään tiimeissä ja koodaajan päivästä menee leijona osa kommunikointiin muiden kanssa, jos se ei toimi, ei koodata voi toimia tehokkaasti eikä häntä voi palkata. Ala on juuri tämän vuoksi vaikea, pitää olla erittäin hyvä sekä hallita nykyään myös sosiaalinen puoli, jos haluaa aidosti hyväpalkkaisen työn. Mieluummin opetamme teknistä tietoa kuin palkkaamme ikävän tyypin, joka ei osaa toimia tiimissä eikä osaa käyttäytyä sosiaalisia tilanteissa.
Lisään tähän vielä, ettei niille ulkomaalaisille makseta euroakaan vähempää. Tiimissä on esimerkiksi Afrikkalainen maahan-muuttaja, joka opetteli koodaaamaan ja saa samaa n. 5500e palkkaa kuin muutkin hänen tasoiset frontin koodaajat meillä. Ei ulkomailta haeta tekijöitä Suomeen siksi, että olisi halpaa vaan koska alan vaatimuksia täyttäviä henkilöitä ei ole riittävästi. Jos tarjoat liian vähän palkkaa tälle osaajalle, hän lähtee kyllä nopeasti kilpailijalle, koska saa paremman tarjouksen. Tarjouksia tulee yleensä Euroopan tasolla. Sama koskee itseäni, saan Linkedinin kautta pyyntöjä 2-4 kertaa kuukaudessa.
Kaikilla on se joki tuttu, joka on työtön koodaaja ja tällä perusteella päätellään, ettei mitään pulaa ole. Mutta ei tämä ala palkkaa ketä tahansa, joka osaa koodata. Pitää osata ne tärkeimmät kielet sekä hallita myös moderneja teknologioita. Vähintään yhtä paljon painotetaan henkilön sosiaalisiataitija, tiimitaitoja, ongelmanratkaisua, itsenäisyyttä sekä kommunikontikykyjä. Esimerkiksi amazonilla junior ja senior hallitsevat samat teknologiat, mutta ero tehdään juuri näissä taidoissa. Kukaan ei ole sanonut, että ala on helppo. Palkka on hyvä, mutta vaatimuksia on paljon ja pitää olla erittäin laaja-alaisesti osaamista myös teknisen puolen lisäksi.
Joopa joo. Missähän ajassa tämä maahan-muuttaja opetteli koodaamaan viiden vuoden korkeakoulutuksen saaneen tasoisesti?
Taidat olla alasta todella pihalla. Ensinnäkin korkeakoulutettuja ei mielellään palkata, koska korkeakoulussa ei opita koodaamaan. Tämä on ainoita aloja, joissa itseoppineisuutta arvostetaan huomattavasti korkeakoulutusta enemmän. Lisäksi teknologiat muuttuvat joka kuukausi, tärkeimmät uudistukset, jotka tulee osata, muuttuvat n. 3-6kk välein. Koulutus on täysin turha, koska se on vanehtunut jo aloitusvaiheessa. Toki se opettaa paljon tärkeää poihjateoriaa, joka taas ei muutu. Mutta jotta pysyy mahdollisimman työllistettävä, vaatii se koulun lisäksi paljon omaa aktiivisuutta ja opettelua.
Kyseinen henkilö oli käyttänyt n. 6kk omaa aikaansa, aloitti juniorina. 1,5 vuotta meni etenemiseen. Hyvin sama polku siis kuin suurimmalla osalla muistakin hyväpalkkaisista tekijöistä.
Sinä puhut kyllä niin paljon paskaa ettei tosikaan. Et liene ollut alalla itse päivääkään?
Ei, vaan täyttä asiaa. Sinä lienet tullut alalle joskus kasarilla ja jäänyt tukevasti jumiin sinne?
Juuri näin, kuten sanoin niin palkkaan koodaajia ja olen kehityspäällikkö tiimille, jonka tuottavuus on erinomainen. Ja tulokset esimerkiksi työtyytyväisyyskyselyissä ovat erittäin hyvät, vaihtuvuutta ei ole ollut pitkään aikaan. Tiimi myös pitää kansainvälisyydestä ja nauttivat työympäristöstä, jossa on 10 eri kansalaisuutta. Jokaisella on hyvin erilainen tausta, mutta osaaminen on samalla tasolla ja jokainen on läpäissyt testit erinomaisesti.
Korkeakoulussa et opi koodaamaan kunnolla etkä opi taitoja, jotka takaavat parhaan mahdollisen työllistymisen. Parhaan työllistymisen voi taata omalla intohimolla ja itseopiskelulla (joka on välttämätöntä myös korkeakouluopiskelijoille.
Kuinka monella tiimistäsi on korkeakoulututkinto?
Sivusta keskustelua seuranneena ja koodauksesta leipäni tienanneena ja paljon myös koodareita rekrytoineena on pakko todeta, että ei se tutkinto, oli sitten korkeakoulu, amk tai joku muu, ole mikään todiste hyvästä koodarista. Peruskoodarin voi olettaa saavansa kun on tutkinto taskussa, mutta hyvillä koodareilla on harrastuneisuus ja asialle omistautuminen se tärkein meriitti.
Pieni osa koodaajista tarvitsee korkeampaa matemaattista osaamista, jonka avulla he kuvaavat jonkun ongelman ja luovat algoritmin ja ehkä koodaavatkin sen, ainakin ensimmäisen version. Usein se lopullinen versio syntyy niiden taitavien koodareiden tekemänä, joilla ei välttämättä ole edes tutkintoa.
Huippukoodareita yhdistää nopeus, heillä on hetkessä ensimmäinen demo esiteltävänä. Toinen on verkostoituneisuus muihin huippukoodareihin.
Hyvässä tiimissä voi olla myös yksi tai pari asperger tyyppistä huippua. Mutta he tarvitsevat ympärilleen useampia sosiaalisempia tyyppejä hoitamaan tiimin sisäisen kommunikoinin ja tiimien väliset rajapinnat ja etenkin asiakaskontaktit. Näin se vain on mennyt niissä firmoissa joissa olen työskennellyt.
Itse en ole mikään huippukoodari. Oma avuni on se, että saan soviteltua tiimit erilaiset persoonat puhaltamaan yhteen hiileen oli roolini sitten tiimin vetäjä tai jäsen. Ja jotta se onnistuisi, täytyy osata itsekinn koodata ja ymmärtää mitä ollaan tekemässä. Yksi haaste on pitää ne gurut sikäli ruodussa, että he tekevät ylläpidettävää, laajennettavaa ja muissa projekteissa hyödynnettävää koodia liikoja kikkailematta.
Sen verran sivusta seurasit ettet ehkä huomannut ettei tässä ollut kyse siitä että tutkinto tekisi jostakusta tai kenestä tahansa hyvän koodarin. Minä vain olen sitä mieltä että niistä opinnoista usein on hyötyä, tämä toinen taas sitä mieltä että korkeakoulutettuja ei edes mielellään palkata eli opinnot ilmeisesti tekevät koodarista huonomman.
Siitä en ole ollenkaan eri mieltä etteikö harrastuneisuus ja intohimo olisi tärkeää ja erottaisi todelliset huiput vain hyvistä. Se toki ei ole mikään IT-alan erityispiirre vaan pätee lähes joka asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi haaste on pitää ne gurut sikäli ruodussa, että he tekevät ylläpidettävää, laajennettavaa ja muissa projekteissa hyödynnettävää koodia liikoja kikkailematta.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että nykypäivänä ketään ei ole syytä pitää guruna mikäli tämä ei ilman kaitsemista tuota mahdollisimman ylläpidettävää, laajennettavaa ja muissa projekteissa hyödynnettävää koodia. Se on tänä päivänä perusedellytys jonka pitäisi olla hanskassa jokaisella hyvällä koodarilla ja parhaimmillaan niin selkäytimessä että prototkin ovat lähes tuotantovalmista kamaa.
Ei kyllä toteudu tämä ainakaan työelämässä. Sosiaaliset taidot ovat tärkeämmät kuin tekniset. Teknisiä taitoja voi opettaa, mutta sitä v-mäistä tyyppiä ei voi muuttaa. Järjestäen he eivät tämän vuoksi voi tuottaa asiakkaalle sitä, mitä asiakas haluaa eivätkä he todellakaan ole tehokkaita. Tiimin sisällä sen koodin tulee olla yhtenäistä eikä siitä saa meillä ainakaan näkyä, kuka sen on tehnyt. Tämä vaatii hyviä tiimityötaitoja, koska päätökset sovitaan tiimissä ja se oma mielipide ei ole aina se yhteiseksi valittu tapa toimia.
Lisäksi on ihan mittaamalla todistettu, että sellainen tiimi on tehokkain, jossa on hyvä henki. Yksikin mätä muna pilaa sen herkästi, mikä aiheuttaa ihmisissä motivaation puutetta sekä irtisanoutumista. Tämän vuoksi ei meille enää yhtään tällaista v-mäistä ihmistä palkata ja näin ollen työntekijöiden vaihtuvuus on pientä, ihmiste tyytyväisiä ja työ tuloksellista.
Ei koodaaminen ole mitenkään erillaista kuin mikään muukaan työ siinä mielessä, että tottakai ne sosiaalisesti lahjakkaimmat menestyvät parhaiten. Ja samalla tavalla kukaan ei halua tehdä inhottavan ihmisen kanssa töitä. Ei tässä asiassa ole mitään poikkeavaa muihin aloihin nähden. Kaikki ovat korvattavissa eikä kenelläkään ole sellaista taitoja, minkä vuoksi pitäisi sietää inhottavaa käytöstä.