Töissä todella tylsää, ei mitään tekemistä, joka päivä sietämättömät 8h, aika ei kulu millään

Ap, kyllä sun toimettomuus huomataan. Yt:t alkaa puolen vuoden sisällä ja sinä saat potkut. On meinaan ihan omakohtaista kokemusta, siksi tiedän miten tuossa käy.

Olin ennen eräässä liikkeessä asiakaspalvelijana, välillä oli päiviä että asiakkaita kävi sen kaksi-kolme koko kahdeksan tunnin aikana, eli tekemistä riitti tuotteiden siistimisen ja siivoamisen kanssa noin kahdeksi-kolmeksi tunniksi kahdeksasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä tuollaisia työpaikkoja on? Mulla venyy lähes joka päivä yliaikaa ja kesälomalle lähtiessä on yleensä päälle 90h ylitöitä, jotka pitäisi pitää jossain välissä pois. Vapaiden aikaan kertyy rästitöitä, jotka aiheuttavat taas ylitöitä ja kierre on valmis.

Jotkut työntekijät ymmärtävät töissä yliaikaa notkumisen jotenkin hyveenä. On työkavereita jotka valittavat kuinka koko ajan on kiire ja ylitunteja onkin paljon sisällä. Sitten kun toinen työntekijä vaihdetaan tekemään alkuperäisen työt, ei uuden tarvitse koskaan jäädä ylitöihin eikä myöskään ole mitään kiirettä. Mitäs tästä sanot?

Niinpä. Aina mietityttää kun joku valittelee miten ei ehdi tehdä kaikkea ja ylityötunteja kertyy, että onko kyse oikeasti siitä että niitä tehtäviä on liikaa työaikaan nähden, vai siitä, että henkilön työnteko on joko itsestä tai ulkopuolisista syistä johtuen aika tehotonta?

Esimerkki omalta työpaikaltani: työkaveri säännöllisesti valittaa miten kiire hänellä on ja paljon tehtävää, hänellä myös saldot paukkuu ja esimies on joutunut jopa keskustelemaan hänen kanssaan asiasta. Kollega ei itse näe mitään vikaa omassa toiminnassaan, mutta kaikki muut ovat kyllä huomanneet, mistä ''kiire'' johtuu.  Hän ei ensinnäkään hallitse työssä käyttämiään järjestelmiä kunnolla, eikä käy tarjolla olevisssa koulutuksissa, koska ''on niin kiireistä''. Hän käyttää tuhottomasti aikaa täysin epäolennaisiin seikkoihin. Hän ei pysty itsenäiseen päätöksentekoon asioissa joissa hän voisi itse sen päätöksen tehdä, vaan kiertää yleensä jopa kahden ellei kolmen työkaverin luona jauhamassa asiasta ja varmistelee vielä senkin jälkeen, kun työkaveri luuli, että asia on päätetty, mitä tekee. Hän saattaa kadota tunniksi toiselle osastolle asian vuoksi, jonka olisi hoitanut parin minuutin puhelinsoitolla. Hän ei osaa ryhmitellä tehtäviään niin, että tekisi aina samantyyppiset jutut rutiinilla peräkkäin, vaan jättää asioita kesken ja siirtyy toisiin ei edes kiireellisiin töihin. Ja on hänellä muitakin töiden etenemistä hidastavia tapoja.

Kyse ei ole nuoresta epävarmasta työntekijästä, vaan keski-iän paremmalla puolella jo olevasta henkilöstä, joka ei yksinkertaisesti taida olla kykeneväinen kehittämään toimintaansa. Esimies on yrittänyt auttaa, kollegat on antaneet vinkkejä, mutta ei. On vaan niin kiire.

Onneksi voin tehdä etätöitä. Tulee tehtyä kotihommat siinä samalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä tuollaisia työpaikkoja on? Mulla venyy lähes joka päivä yliaikaa ja kesälomalle lähtiessä on yleensä päälle 90h ylitöitä, jotka pitäisi pitää jossain välissä pois. Vapaiden aikaan kertyy rästitöitä, jotka aiheuttavat taas ylitöitä ja kierre on valmis.

Jotkut työntekijät ymmärtävät töissä yliaikaa notkumisen jotenkin hyveenä. On työkavereita jotka valittavat kuinka koko ajan on kiire ja ylitunteja onkin paljon sisällä. Sitten kun toinen työntekijä vaihdetaan tekemään alkuperäisen työt, ei uuden tarvitse koskaan jäädä ylitöihin eikä myöskään ole mitään kiirettä. Mitäs tästä sanot?

Niinpä. Aina mietityttää kun joku valittelee miten ei ehdi tehdä kaikkea ja ylityötunteja kertyy, että onko kyse oikeasti siitä että niitä tehtäviä on liikaa työaikaan nähden, vai siitä, että henkilön työnteko on joko itsestä tai ulkopuolisista syistä johtuen aika tehotonta?

Esimerkki omalta työpaikaltani: työkaveri säännöllisesti valittaa miten kiire hänellä on ja paljon tehtävää, hänellä myös saldot paukkuu ja esimies on joutunut jopa keskustelemaan hänen kanssaan asiasta. Kollega ei itse näe mitään vikaa omassa toiminnassaan, mutta kaikki muut ovat kyllä huomanneet, mistä ''kiire'' johtuu.  Hän ei ensinnäkään hallitse työssä käyttämiään järjestelmiä kunnolla, eikä käy tarjolla olevisssa koulutuksissa, koska ''on niin kiireistä''. Hän käyttää tuhottomasti aikaa täysin epäolennaisiin seikkoihin. Hän ei pysty itsenäiseen päätöksentekoon asioissa joissa hän voisi itse sen päätöksen tehdä, vaan kiertää yleensä jopa kahden ellei kolmen työkaverin luona jauhamassa asiasta ja varmistelee vielä senkin jälkeen, kun työkaveri luuli, että asia on päätetty, mitä tekee. Hän saattaa kadota tunniksi toiselle osastolle asian vuoksi, jonka olisi hoitanut parin minuutin puhelinsoitolla. Hän ei osaa ryhmitellä tehtäviään niin, että tekisi aina samantyyppiset jutut rutiinilla peräkkäin, vaan jättää asioita kesken ja siirtyy toisiin ei edes kiireellisiin töihin. Ja on hänellä muitakin töiden etenemistä hidastavia tapoja.

Kyse ei ole nuoresta epävarmasta työntekijästä, vaan keski-iän paremmalla puolella jo olevasta henkilöstä, joka ei yksinkertaisesti taida olla kykeneväinen kehittämään toimintaansa. Esimies on yrittänyt auttaa, kollegat on antaneet vinkkejä, mutta ei. On vaan niin kiire.

Jos olisit sanonut tämän henkilön olevan n. 35 niin epäilisin meidän olevan samalla työpaikalla. Kyseinen työntekijä on todella mukava ja asiakkaiden kanssa loistava tyyppi, mutta mikään työasia ei suju jouhevasti. Lisäksi hän listaa aina omaksi vahvuudekseen organisointikyvyn ja kokonaisuuksien hallitsemisen, jotka oikeasti ovat hänen heikkouksiaan, käytännössä ei osaa hallita mitään kokonaisuutta. Jos hän saisi vaan jutella asiakkaiden kanssa, se olisi täydellistä kaikille, mutta kun henkilö itse haluaa vaativampia työtehtäviä. Ja kun työssä ei ole mitään organisoitua, on aina hirvittävä kiire. Ja tuo häviäminen pariksi tunniksi pikkuasian takia on niin tuttua!

Kumma jos tuohon ei työnantaja puutu.

Miten tuollaisiin töihin pääsee? Mulle vois maistua kun olen tottunut raatamiseen

Hiukan kateellinen teille joilla noin on . Itselläni työtä olis 4-5 kertaa sen mitä ehtii tekemään. Prio 1 asiatkin tehdään Rimaa hipoen kun ei ole aikaa (en tee työajan yli töitä kuin poikkeuksissa, ja otan ne vapaat vapaana) Tilanne on kokoajan kaatumassa päälle mutta lisää ei palkata, tilanne on "hyväksytty" ja työn tuloksiin ollaan tyytyväisiä. Kyllähän se itseäkin häiritsee kun ei pysty tekeen edes niitä tärkeitä asioita kunnolla. "priorisointi" ei auta kun tilanne on se että priorisoit kahden saman hankkeen eri kokouksen välillä sekä saman hakkeen kolmannen kokouksen valmistelun kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä tuollaisia työpaikkoja on? Mulla venyy lähes joka päivä yliaikaa ja kesälomalle lähtiessä on yleensä päälle 90h ylitöitä, jotka pitäisi pitää jossain välissä pois. Vapaiden aikaan kertyy rästitöitä, jotka aiheuttavat taas ylitöitä ja kierre on valmis.

Jotkut työntekijät ymmärtävät töissä yliaikaa notkumisen jotenkin hyveenä. On työkavereita jotka valittavat kuinka koko ajan on kiire ja ylitunteja onkin paljon sisällä. Sitten kun toinen työntekijä vaihdetaan tekemään alkuperäisen työt, ei uuden tarvitse koskaan jäädä ylitöihin eikä myöskään ole mitään kiirettä. Mitäs tästä sanot?

Niinpä. Aina mietityttää kun joku valittelee miten ei ehdi tehdä kaikkea ja ylityötunteja kertyy, että onko kyse oikeasti siitä että niitä tehtäviä on liikaa työaikaan nähden, vai siitä, että henkilön työnteko on joko itsestä tai ulkopuolisista syistä johtuen aika tehotonta?

Esimerkki omalta työpaikaltani: työkaveri säännöllisesti valittaa miten kiire hänellä on ja paljon tehtävää, hänellä myös saldot paukkuu ja esimies on joutunut jopa keskustelemaan hänen kanssaan asiasta. Kollega ei itse näe mitään vikaa omassa toiminnassaan, mutta kaikki muut ovat kyllä huomanneet, mistä ''kiire'' johtuu.  Hän ei ensinnäkään hallitse työssä käyttämiään järjestelmiä kunnolla, eikä käy tarjolla olevisssa koulutuksissa, koska ''on niin kiireistä''. Hän käyttää tuhottomasti aikaa täysin epäolennaisiin seikkoihin. Hän ei pysty itsenäiseen päätöksentekoon asioissa joissa hän voisi itse sen päätöksen tehdä, vaan kiertää yleensä jopa kahden ellei kolmen työkaverin luona jauhamassa asiasta ja varmistelee vielä senkin jälkeen, kun työkaveri luuli, että asia on päätetty, mitä tekee. Hän saattaa kadota tunniksi toiselle osastolle asian vuoksi, jonka olisi hoitanut parin minuutin puhelinsoitolla. Hän ei osaa ryhmitellä tehtäviään niin, että tekisi aina samantyyppiset jutut rutiinilla peräkkäin, vaan jättää asioita kesken ja siirtyy toisiin ei edes kiireellisiin töihin. Ja on hänellä muitakin töiden etenemistä hidastavia tapoja.

Kyse ei ole nuoresta epävarmasta työntekijästä, vaan keski-iän paremmalla puolella jo olevasta henkilöstä, joka ei yksinkertaisesti taida olla kykeneväinen kehittämään toimintaansa. Esimies on yrittänyt auttaa, kollegat on antaneet vinkkejä, mutta ei. On vaan niin kiire.

Juuri tällaisen ihmisen kiireestä valittamista joudun minäkin kuuntelemaan päivät pitkät.

Juu minulla sama juttu. Aloitin muutama kuukausi sitten ja palkka on pieni, joten siihen nähden en vielä koe asiasta suurta syyllisyyttä. Ihmettelen vain, mitä esimies kuvittelee minun tekevän. Ja ihmettelen, mitä edeltäjäni teki, kun hänellä oli tuplasti suurempi palkka kuin minulla.

Olin aikanaan samanlaisessa työssä. Hommia riitti ehkä hädin tuskin yli tunniksi ja lopun aikaan hengailtiin. Kaupan päälle sai kuulla muulta työyhteisöltä, että teen liikaa tai liian tehokkaasti töitä ja se saa heidät näyttämään huonolta. Oli vähän kitkaa ja vaihdoin sittemmin toisiin hommiin. Kovasti lähtiessä kehuttiin ja toivotettiin, että "olit niin hyvä, otetaan milloin vain takaisin". Niinpä niin.