Lue keskustelun säännöt.
voi vitsi mikä mies mulla onkaan!! :E
11.05.2006 |
mies on ollut työttömänä jo pitkään, nyt olisi kuitenkin mahdollisuus päästä hyvään (ajatelkaa!!) työpaikkaan. työ on kuitenkin todella vaativaaa ja, suoraan sanoen, miestä arveluttaa (ehkä syystäkin) kuinka siinä tulee pärjäämään.
nyt meille on tulossa perheenlisäystä ja herra Mies on tullut toisiin ajatuksiiin työpaikan ottamisesta. istutin hänet aamukahvipöytään, paistoin lempimunakkaansa ja kerroin, että minua kerta kaikkiaan stressaa ajatus että minun pitäisin mennä äitiysloman jälkeen heti töihin jotta pärjäämme taloudellisesti.
mies oli puolestaan sitä mieltä että hän tekisi mitä tahansa että perheellämme on kaikki hyvin, mutta hän ei ole varma pystyykö tekemään työtä joka hänen pitäisi aloittaa syksyllä! hän sanoi, että voisi harkita ihanmitä muuta tahansa työtä, mutta että häntä hirvittää se uusi työ.
minun mielestäni miehellä on rimakauhu ja sen vuoksi häntä jännittää. olen ilmoittanut tukevani häntä tässä työssä, tapahtui mitä tahansa. en vain halua mennä töihin heti äitiysloman jälkeen. nytkin jatkan työntekoa normaalisti koska pelkään että äitiyspäivärahani laskee jos vähennän tuntejani.
kiitos että sain purkaa tämän, minua vain ahdistaa niin helevetisti tämä tilanne! en kerta kaikkiaan pysty keskittymään MIHINKÄÄN kun ajattelen koko ajan että mieheni päätyy sittenkin valitsemaan työttömyyden AARRGGHH!
Kommentit (59)
eli kyllä ne kurssit ynnä muut systeemit on tultu nähtyä..
pelottelu ei taida auttaa, olen kokeillut sitäkin. yritin maalailla kuvaa jossa mies on edelleen työtön ja minä äitiyspäivärahalla..mies kun on aivan ONNETON raha-asioiden kanssa, hän ei suostu uskomaan että rasta tulee tekemään todella tiukkaa. minä olen meidän perheessä se talousnero!
en kaipaa miehelleni tönijää, vaan vähän lohtua tai tukea jos vain mahdollista. olenko niin sokea etten näe muita keinoja joilla voisi miehen päätökseen vaikuttaaa? pitäiskö jo alkaa valmistautua pahimpaan (sitähän mä itse asiassa teen koko ajan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenenkään ei pidä ottaa työpaikkaa, jos tuntuu, ettei hallitse siinä tarvittavia taitoja. Tosin ainahan uusi työ tuntuu haasteelliselta ja pelottavaltakin - etenkin jos on ollut työttömänä tai muuten pois työelämästä jonkin aikaa.
Minusta tuo 6:n ehdotus oli hyvä. Voisitko esitellä sitä ajatusta miehellesi? Jos työ ei hänestä nyt ihan mahdottomalta tunnu, niin voisi ottaa vastaan ja sitten kokeiltuuaan päättää. Koeaikanahan voi irtisanoutua ihan noin vaan marssimalla ulos syytäkään ilmoittamatta.
Ja kun miehellä olisi tuo yksi työ plakkarissa, hän voisi tietysti hakea koko ajan toista paikkaa. Hakemuksia menemään vaan iso pino. Mulle työnhakuvalmennuksessa neuvottiin tällainen metodi:
Listaa 15 potentiaalista työnantajaasi. Laita ykköseksi se eniten haluamasi. Jaa viiteen ryppääseen ja postita hakemukset ryppäinä. Ekana laita menemään huonoimmat vaihtoehdot (11-15. sijalla olevat). Pääset ehkä haastatteluihin, ja voit harjoitella haastatteluissa oloa. Myös hakemukset paranevat sitä enemmän, mitä enemmän niitä tekee.
Myöhemmin postita taas uusi rypäs ja niin edelleen. Mahdollisessa työhaastattelussa voit myöntää, että sinut on kutsuttu toiseenkin haastatteluun tai olet jo kenties saanutkin jonkun paikan. Tämä kaikki lisää haluttavuuttasi työnantajan silmissä. Pian sinusta (tai tässä tapauksessa miehestäsi) kilpaillaan!
Lopuksi: Älä painosta miestäsi. Kannustaa kyllä voit, mutta anna hänen päättää itse!
Minä en pystyisi arvostamaan sellaista ihmistä tippaakaan..
Voit tukea ja kannustaa miestäsi myös muistuttamalla, että:
-Kaikilla työttömänä olleilta itsetunto vähän romahtaa. Hän on parempi kuin itse juuri nyt uskookaan!
-Jos työnantaja luottaa hänen kykyihinsä, niin sekin on todella iso juttu. Työnantaja uskoo hänen pystyvän hoitamaan homman, ei muuten kyllä palkkaisi!!! Eli ehkä mies oikeasti pystyy siihen työhön!
kaan: vaativa työ lapsen synnyttyä on tosi huono juttu. Sinulle ei jää voimia olla lapsen kanssa. Olet itsekäs, kun ajattelet pelkästään uraa. Voit sairastua masennukseen liian vaativan työn kanssa. Tai burnoutiin.
Mutta miehelle ei anneta vaihtoehtoja! Julmaa!
Vierailija:
Minä en pystyisi arvostamaan sellaista ihmistä tippaakaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ongelma on vähän monimutkaisempi kuin mitä annoin tietoa. asia on niin, ettei työssä tule olemaan koeaikaa (älkää kysykö, miksi..) ja se on ikäänkuin projekti josta ei noin vain irtauduta! tiedän että tämä menee yli hilseen monilla, mutta on olemassa työpaikkoja jossa ei ihan tavallisen työelämän säännöt päde lainkaan. ja tämä nimenomaan olisi sellainen työ..
kiitos kuitenkin. joudun puristamaan suutani molemmin käsin etten tulisi vahingossakaan painostaneeksi miestäni! sen virheen jos menen tekemään, menee mies ihan lukkoon.
työni on sellaista, etten todellakaan halua tehdä sitä kokopäiväisesti jos minulla on lapsia! osa-aikainen työ taas ei elättäisi koko perhettä jos mies työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" kaan: vaativa työ lapsen synnyttyä on tosi huono juttu. Sinulle ei jää voimia olla lapsen kanssa. Olet itsekäs, kun ajattelet pelkästään uraa. Voit sairastua masennukseen liian vaativan työn kanssa. Tai burnoutiin.
Mutta miehelle ei anneta vaihtoehtoja! Julmaa!"
ja juuri tuo ajatus mielessäni en haluakaan painostaa miestäni tekemään päätöstä josta kärsisi ensin hän itse ja sen jälkeen koko perhe!
Tietysti tässä on vaaransa. Työnhakijanhan pitää vähän esittää parempaa kuin on - vaikka rehellinen pitää olla..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku, mies tai nainen, valitsee työn sijaan työttömyyden, niin kyllä pisteet tippuu ja pahasti. Jos oma mieheni edes harkitsisi työttömäksi jääntiä ko. tilanteessa, niin tuskinpa parisuhde enää onnistuisi. Omaan erittäin korkean työmoraalin ja olen sitä mieltä, että ihmisen pitää ensisijaisti pyrkiä elättämään itse itsensä ja perheensä ja yhteiskunnan turvaverkkoja käytetään kun ei muuta mahdollisuutta ole.
t. 18 tai joku sellainen
Vierailija:
Jos joku, mies tai nainen, valitsee työn sijaan työttömyyden, niin kyllä pisteet tippuu ja pahasti. Jos oma mieheni edes harkitsisi työttömäksi jääntiä ko. tilanteessa, niin tuskinpa parisuhde enää onnistuisi. Omaan erittäin korkean työmoraalin ja olen sitä mieltä, että ihmisen pitää ensisijaisti pyrkiä elättämään itse itsensä ja perheensä ja yhteiskunnan turvaverkkoja käytetään kun ei muuta mahdollisuutta ole.t. 18 tai joku sellainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en VOI alkaa epäillä hänen taitojaan, TIETENKÄÄN! millainen vaimoke silloin olisin!?
en tunne hänen työtään riittävän paljon, mutta hän oli hakijoista paras niin minusta sen pitäisi riittää. työn kuva tulee olemaan hyvin monisäikeistä, asioita pitää priorisoida reilulla kädellä. tässä tulevat kuvaan työkaverit jotka siis asettavat epäinhimillisiä vaatimuksia miehelleni. kaikki pitäisi saada tehtyä ja heti.
vai onko teilläpäin sitten niin suuri työvoimapula, että kuka tahansa tallaaja revitään töihin? Työ tekijäänsä opettaa, ja kaikki ymmärtää, että on uusi työntekijä ja kaikki on uutta ja outoa. Siitä se lähtee. Vuoden päästä onkin jo eri meininki varmasti.
t. 18
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
työni on sellaista, etten todellakaan halua tehdä sitä kokopäiväisesti jos minulla on lapsia! osa-aikainen työ taas ei elättäisi koko perhettä jos mies työtön.
No ethän sinä ole kummempi kuin miehesikään! " MINÄ en halua, MINUN ei pidä, MINUSTA ei ole kivaa..."
Kerro nyt ihmeessä, miksi miehellä olisi velvollisuus ottaa ei-mieluinen työ vastaan hampaat irvessä, kun sinäkin olet (yksipuolisesti?) päättänyt että et mene äitiysloman jälkeen töihin, kun et halua eikä huvita.
Miestä haukutaan täällä luuseriksi, mutta nainen saa ilmeisesti olla kotona niin kauan kuin lystää, perheen taloudesta viis.
osa on sitä mieltä ettei pitäisi mennä työhön johon rahkeet ei riitä (voisiko miehen itsetunnottomuus tässä asiassa johtua pitkästä työttömyydestä?) ja osa taas, ettei mitenkään voisi hyväksyä miehekseen tietoisesti työttömyyden valinnutta.
hitto, että ihmisen elämä voi olla joskus niin vaikeaa. minulle tuossa valinta-asiassa ei olisi MITÄÄN epäselvää!
" No ethän sinä ole kummempi kuin miehesikään! " MINÄ en halua, MINUN ei pidä, MINUSTA ei ole kivaa..." "
-> juttu on niin, että olen elättänyt mieheni melkein kymmenen vuotta. KYMMENEN! eikö minullakin olisi oikeus välillä antautua elätettäväksi!? varsinkin kun minulla olisi siihen puolen vuoden päästä erinomainen syy?
" Kerro nyt ihmeessä, miksi miehellä olisi velvollisuus ottaa ei-mieluinen työ vastaan hampaat irvessä, kun sinäkin olet (yksipuolisesti?) päättänyt että et mene äitiysloman jälkeen töihin, kun et halua eikä huvita."
-> ei pakolla, sehän on tämän koko ketjun tarkoitus pohtia! ottaisi kyllä päähän lähteä stressaavaan työhön töysipäiväisesti heti äitiysloman jälkeen. osa-aikaisuuskin on mahdollisuus, mutta sillä palkalla ei elä kolme henkeä!
" Miestä haukutaan täällä luuseriksi, mutta nainen saa ilmeisesti olla kotona niin kauan kuin lystää, perheen taloudesta viis."
-> olen samaa mieltä, ei mitään vasta-argumentteja. paitsi että perheemme talous on ollut pitkään minun harteillani. en ole tuollainen " taloudesta viis" -ihminen ja siksi koen VELVOLLISUUDEKSENI lähteä töihin jos mies päättää jäädä työttömäksi (tai hakea muuta työtä). mutta: SE AJATUS AHDISTAA JA VALVOTTAA MINUA ÖISIN!
jos miehesi jättää työpaikan, hän on kyllä ensimmäisen luokan luuseri! ymmärrän tuon " rimakauhun" ; ei ole helppoa mennä töihin pitkä työttömyysjakson jälkeen. hänellä on kuitenkin velvollisuus jos ei sinua, niin syntymätöntä lastanne kohtaan!!
minusta kuitenkin tuntuu että hänen oma mukavuutensa on menossa kovaa vauhtia perheemme mukavuuden edelle..
- ap
Yrität vaan selvittää taloudelliset tilanteet miehesi kanssa ja pelottele myös että työkkäri keksii lähettää miehesi kaikenmaailman ihme kursseille ja muille työllistymispaskoille.