Puolison vuorotyö pilaa perhe-elämän

Mitä kuvittelit sitten kun teitte ne lapset?

Aika kurjan kuuloista. Onko muiden kokemukset yhtä hankalia?

Vierailija kirjoitti:

Mitä kuvittelit sitten kun teitte ne lapset?

Että hän hakeutuu muihin töihin niinkuin oli puhe.

Mutta siis joo. Nykyään moni varmaan jättää lapset tekemättä juuri tämän takia. Yhteiskunta menee yhä enemmän vuorotyön suuntaan eikä se oikein sovi yhteen lapsiperhe-elämän kanssa.

Älä valita, sinulla on asiat kuitenkin hyvin. Täällä mies hoitaa lapsia ja minä käyn töissä.

N26

Vierailija kirjoitti:

Älä valita, sinulla on asiat kuitenkin hyvin. Täällä mies hoitaa lapsia ja minä käyn töissä.

N26

On hyvin joo, kysymys olikin mitä virkaa on puolisolla jota ei koskaan näe, joka ei hoida lapsia ja joka ei tuo talouteen edes merkittäviä rahasummia näillä uhrauksillaan? Mitä rakennusaineita siinä enää on parisuhteelle?

Vähennätte lasten hoitotunteja, mies hakee heidät jo puolen päivän jälkeen. Tulee säästöä. Mies tekee ruuat valmiiksi, että viikonloppuna ja iltaisin voit vaan lämmittää. Ehtii myös siivota lasten ollessa hoidossa. Ei se aamusta niin pitkään nuku.

Vierailija kirjoitti:

Vähennätte lasten hoitotunteja, mies hakee heidät jo puolen päivän jälkeen. Tulee säästöä. Mies tekee ruuat valmiiksi, että viikonloppuna ja iltaisin voit vaan lämmittää. Ehtii myös siivota lasten ollessa hoidossa. Ei se aamusta niin pitkään nuku.

Ei sovi miehelle. Satunnaisesti tekee jotain näistä mutta yleensä ei. Ei kuulemma jaksa.

Lapsillakin on parempi hoidossa kuin kykkiä kotona väsyneen isän levätessä.

Ja kuitenkin. Ei nämä ratkaise sitä asiaa ettei nähdä = ei olla perhe.

Miten voi tienata niin vähän kun kerran tekee vain iltoja ja viikonloppuja ja pyhiä mistä saa ylimääräistä korvausta? Onko se ravintolassa töissä? Ehkä olis parasta vaihtaa työpaikkaa tai koko alaa. Monilla on vuorotöitä eikä aiheuta noin suuria ongelmia.

Nyt en ymmärrä, en todellakaan.

Kai nyt työt pitää hoitaa, olivat ne mihin aikaan tahansa. Jos varsinainen ongelmasi ovat kotityöt, niistä teidän tietenkin pitää keskustella.

Onko sinulle ongelmallista olla lasten kanssa, kun isi on töissä?  Eivätkö he ole perheenjäseniä, joita rakastat ja joiden seurassa viihdyt?

Parisuhdeaika... juu. Etteköhän te ole kaksi aikuista, joiden ensisijainen tehtävä on pitää pesue kasassa olosuhteista riippumatta. Älä tee parisuhteelle yliodotuksia, realiteetit iskevät liian lujaa. 

Oma äitini oli ravintola-alalla, eli illat töissä. Isä oli epäsäännöllisessä vuorotyössä, joten aika harvoin olivat yhtäaikaa kotona. No, oli meillä sukulainen, joka meitä hoiti silloin, kun molemmat olivat töissä, se helpotti tietenkin.

Älä yliromantisoi parisuhdetta, parisuhde on vanhemmuutta, töissä käyntiä ja raatamista silloin, kun on pieniä lapsia.

No, en ole paras neuvomaan parisuhteissa. Jäin totaaliyksinhuoltajaksi, ja olihan se rankkaa. Miehesi taitaa kuitenkin olla hyvä mies, koska halua sitten vapaalla olla lasten kanssa.

Älä tee ns. turhaa eroa!

Minkälainen vauva se mies oikein on, jos sen pitää kaiket aamupäivät levätä jotta jaksaa mennä töihin??? Koskas sä lepäät? Haudassa?

Mä en katselis tommosta meininkiä. Mies saisi joko olla lasten kanssa aamut ja viedä ne vasta aikaisintaan lounaalle päiväkotiin, tai sitten tehdä aamupäivät kotitöitä/laittaa ruokaa/käydä kaupassa yms. jotta äidinkin taakka helpottuisi.

Ap.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähennätte lasten hoitotunteja, mies hakee heidät jo puolen päivän jälkeen. Tulee säästöä. Mies tekee ruuat valmiiksi, että viikonloppuna ja iltaisin voit vaan lämmittää. Ehtii myös siivota lasten ollessa hoidossa. Ei se aamusta niin pitkään nuku.

Ei sovi miehelle. Satunnaisesti tekee jotain näistä mutta yleensä ei. Ei kuulemma jaksa.

Lapsillakin on parempi hoidossa kuin kykkiä kotona väsyneen isän levätessä.

Ja kuitenkin. Ei nämä ratkaise sitä asiaa ettei nähdä = ei olla perhe.

Mun mies tekee 11h päivävuoroja ja 13h yövuoroja, ja vapaatakin on tarpeeksi vaikka on yleensä myös pyhinä töissä, ei saa kaikkia pyhäpäiviä olla kun niitä pitää jäädä muillekin.

Käske miehen tehdä pidempää työvuoroa niin jää vapaatakin joskus.

Vierailija kirjoitti:

Miten voi tienata niin vähän kun kerran tekee vain iltoja ja viikonloppuja ja pyhiä mistä saa ylimääräistä korvausta? Onko se ravintolassa töissä? Ehkä olis parasta vaihtaa työpaikkaa tai koko alaa. Monilla on vuorotöitä eikä aiheuta noin suuria ongelmia.

On. Sunnuntaista ja pyhistä saa tietty paremmin. Muuten ei juurikaan ja lähtöpalkat on SURKEAT.

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen vauva se mies oikein on, jos sen pitää kaiket aamupäivät levätä jotta jaksaa mennä töihin??? Koskas sä lepäät? Haudassa?

Mä en katselis tommosta meininkiä. Mies saisi joko olla lasten kanssa aamut ja viedä ne vasta aikaisintaan lounaalle päiväkotiin, tai sitten tehdä aamupäivät kotitöitä/laittaa ruokaa/käydä kaupassa yms. jotta äidinkin taakka helpottuisi.

No lasten lounaalle viemisessä päiväkotiin ei ole kyllä mitään järkeä. Minusta ongelma ei ole se että lapset on päivisin päiväkodissa/ eskarissa, koska heidän arkensa pitääkin olla säännöllistä ja tuttua, vaikka isänsä arki ei sitä olisikaan. Eskarista nyt edes ei voi olla toistuvasti pois eskariaikaan.

Mutta enpä minä sille mitään voi jos toinen sanoo ettei jaksa. Onhan ravintolatyö rankkaa, kun seisoo kuumassa keittiössä jaloillaan koko vuoron ja yötä myöten. Eipä siinä auta toisen vauvaksi haukkumiset. On vielä perussairaus mikä verottaa jaksamista.

Minusta ainoa keino olisi uudelleenkouluttautua ja vaihtaa alaa. Mutta sitä ei ole tapahtunut.

Meillä myös se tilanne, että mies on usein viikonloppuisin ja pyhäpäivinä töissä. Vastapainoksi on arkivapaita. Mies kyllä hoitaa oman osuutensa perheen arkirutineeista siivoukset, ruuanlaitot, pyykkäykset ja muut kotityöt. Tekee sillon vapaapäivinään enemmän ja minä taas viikonloppuisin enemmän.

Ja kyllä meidän perheessä myös nämä pyhätyöt tuntuvat taloudessa, sillä mies tuo talouteemme hyvää palkkaa. Ja silloin kun lapset oli pieniä, niin mies oli heidän kanssaan arkivapainaan, ei viety hoitoon. Meillä tämä toimi hyvin. Ja kyllä eriaikaisuudesta huolimatta pystymme ihan hyvin suomaan toisillemmekin laatuaikaa.

Ainoa miinus on se, että viikonloppuisin emme pääse juurikaan yhdessä osallistumaan erilaisiin juhliin, joita tulee.

Tämä on pitkälti myös asenne kysymys. Jos siitä tekee mielessään ongelman, se on ongelma. Meillä tämä ei ole ongelma. Lomat yhdessä on aina ihanaa aikaa, koska silloin mies hemmottelee koko perhettä. Silloin ei tuijoteta koko ajan paljonko tilillä on rahaa, vaan osa näistä miehen tuloista pannaan yhteiseen kivaan koko perheen voimin.

Meillä taas rouva paiskii vuorotöitä, ja ihan hyvin tullaan asian kanssa toimeen. Tekee parisuhteellekin ihan hyvää, kun ei olla kaikkia iltoja yhdessä. Ja lapset on niin tottuneita siihen, että isi on läsnä iltaisin ja hoitaa harrastusrumban, että ei ongelmia siinäkään.

Vaimo hoitaa sitten omalla vapaa-ajallaan yhteisiä arkirutiineja. Ja saadaan kuitenkin lomailla useimmiten samaan aikaan koko perhe. Se on hyvä juttu.

Minkä ikäinen mies on, jos kerran on niin väsynyt? Olisiko hänellä vähän matalat testosteronitasot myös, jos ei arkea jaksa ja seksikkään ei ilmeisesti haluta - lääkäriin vaan. Se tilanne on yleinen jo kolmekymppisillä miehillä, eli väsyttää, ei huvita mikään, on äkäisyyttä jne. Luultavasti hänellä on myös mahanröllykkää, joka kertoo matalista testoarvoista ja myös huonoista ruokatottumuksista. Liikuntakaan ei varmaan innosta ja kun rytmit ovat mitä ovat, niin luulisi, että miestä itseäänkin alkaisi jo kiinnostaa asioiden muuttaminen fiksumpaa suuntaan. Toki jos mies on ihan pälli, niin hän jatkaa tuolla tavoin siihen saakka kunnes joku elintasosairaus iskee lujalla lekalla.

http://www.theseus.fi/handle/10024/81263

Tuttua muillekkin.

Aloituksesta käy selvästi ilmi se tosi asia, ettei ap ei enää rakasta miestään.

Jos eroa harkitsee vakavasti, se on selvä merkki.

Mutta ap on tyypillinen nainen, vetkuttaa ja narisee, mutta ei ole kuitenkaan minkään tekijäksi.

Ei ole pilannut, vaikka molemmilla vanhemmilla kolmivuorotyö, ainoastaan on pitänyt hankkia laajempi turvaverkosta, jos vanhemmilla sattuvat työvuorot päällekkäin illalla tai yöllä.

Ja tuo pikkulapsi vaihe ei nyt ikuisesti kestä. Meillä on kolme lasta ja nyt jo koululaisia ja riittää kun joku katsoo heidän peräänsä.

Nykyään lienee enemmän kuin poikkeus, ettei molempien vanhempien työaika ole 8-16 ja minusta se on enemmän asennekysymys.

Meillä on pienet lapset ja mies tekee 3-vuorotyötä. Yhdistelmä on rankka. Vanhempi lapsista ikävöi isää koko ajan tämän ollessa poissa. Arki tuntuu pelkältä hengissäselviämiseltä. Olen itse väsynyt kantamaan isompaa vastuuta lapsista, kun paljon enemmän heidän kanssaan olen.