Lue keskustelun säännöt.
Helsinkiläinen: mistä tunnistat ulkopaikkakuntalaisen?
30.11.2018 |
Minua kiinnostaa tietää, onko Helsinkiläisillä jotain mistä he erottavat helposti paikalliset ja Helsingissä asuvat sellaisista, jotka ovat siellä vierailemassa tai turisteina? Mitä nämä voisi olla?
Kommentit (142)
Niiden suunnilleen kolmas lause on "mistäpäin olet kotoisin"? Helsinkiläisiä se ei voisi vähempää kiinnostaa, maalaisille se on hirveän tärkeä ja jotenkin hävettävä asia samalla. Entä sitten, kaikki ovat syntyneet jossakin, miksi se olisi kiinnostavaa?
Huonosti peitellystä alemmuudentunteesta, pitää väkisin keksiä jotakin halveksittavaa helsinkiläisissä. Helsinkiläisillä ei ole samaa tarvetta halveksia maaseutua, haukkua rumaksi jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nää nyt on aina vähän seterotypioita, mutta mun kokemus on että Helsingissä ihmiset on noin keskimäärin vähän parempia sellaisessa small talk -tyyppisessä kanssakäymisessä kuin ehkä joissain hieman pienemmissä ympyröissä ollaan.
Ehkä tästä voisi kertoa esimerkin: Oltiin kahvilla rautatieasemalla Stadissa ja oltiin kaverin kanssa tekemässä lähtöä kun huomasin että vieressä pyöri matkalaukkuineen itämurteinen (työmatka?)porukka koittaen löytää pöytää. Sanoin lähimpänä olevalle naiselle että hei me ollaan tästä lähdössä, saatte tämän pöydän jos haluatte. Nainen siihen: "Aha, okei". Nauratti jotenkin kun kuulosti Hgissä niin töykeältä ja juntilta ettei sano kiitos tai hymyile tai edes uskalla katsoa silmiin. Olen asunut myös muualla Suomessa ja siellä ehkä olisi ok käyttäytyä noin, koska ei vain ole tapana ottaa kontaktia tuntemattomiin. Ihan hyviä ihmisiä silti, mutta tietty erilainen pohjavire tuossa vieraiden ihmisten arkipäiväsessä kohtaamisessa. Se on tietenkin vain pintaa ja pieniä tapoja.
Kiinnostaa, miksi kysyt, ap? Mun mielestä Hgissä ei ainakaan kyllä tarvitse piilotella omaa kotipaikkaansa, kyllä tänne kaikki mahtuu, eikä täällä ei-stadilaisia mielestäni vinoon katsota.
Hahah, helsinkiläiset on epäkohteliaimpia ja välinpitämättömimpiä tyyppejä, paitsi ns. ”omilleen”. Aivan ihme sakkia. Täällä on kuitenkin asuttava, pakko tyytyy.
-junantuoma
Ne juoksee bussiin, junaan tai metroon. Oikeat sradilaiset jaksaa odottaa 2-5 minuuttia seuraavaan..
Vierailija kirjoitti:
Hitaudesta, tuijottamisesta, ei osata päästää spårasta tai metrosta ensin muita matkustajia ulos vaan yritetään tunkea sisään heti kun ovet aukeavat. Junantuomia täällä suurin osa asukkaista on, asutaan jossain lähiössä Vantaan rajalla ja yritetään esittää urbaania cityihmistä.
Kyllä tuo ovista ulos päästämättömyys onnistuu ihan stadilaisiltakin. Hemmetin ärsyttävää tunkea ihmismuurin läpi.
Häpäisee itsensä ja sukunsa kirjoittamalla sanan helsinkiläinen isolla alkukirjaimella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saavat pienenkin mahdollisuuden pilkata helsinkiläisiä niin tekevät sen. En ymmärrä mistä he pilkkaavat. Saattavat esimerkiksi sanoa korkealla äänellä s-kirjainta venyttäen stadi. Maalaisilla on jokin sanaton ymmärrys keskenään siitä että helsinkiläiset ovat jotenkin yököttäviä. En tajua miten. Aina kun joudun junantuomien joukkoon ja he saavat tietää että olen syntyperäinen, he alkavat vähän nälviä. Hirveä alemmuuskompleksi on selvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitaudesta, tuijottamisesta, ei osata päästää spårasta tai metrosta ensin muita matkustajia ulos vaan yritetään tunkea sisään heti kun ovet aukeavat. Junantuomia täällä suurin osa asukkaista on, asutaan jossain lähiössä Vantaan rajalla ja yritetään esittää urbaania cityihmistä.
Minäkään en kyllä tajua, miksi kukaan nykymaailmassa erityisesti yrittäisi esittää "urbaania cityihmistä", etenkään jos asuu lähiössä Vantaan rajalla. Vai oliko tarkoitus vain mollata junan tuomia? Se on minusta helsinkiläisten ikävimpiä tapoja.
Nuo junantuomia mollaavat "helsinkiläiset" ovat yleensä itse niitä junantuomia. Kuvittelevat vaan olevansa jotenkin enemmän stadilaisia jos ovat asuneet täällä kymmenen vuotta kauemmin kuin muulta tulleet.
Ja oikean stadilaisen tunnistaa juuri siitä että hänelle ei ole mikään pakkomielle haukkua junantuomia tai halveksia Hesa-sanan käyttöä.
Yksikään 60-luvulla syntynyt tai vanhempi koko ikänsä Helsingissä asunut ei voisi vähääkään välittää siitä sanotaanko Stadi vai Hesa. Kumpikin käy. Maalta tulleet äkkäsivät joskus 90-luvulla käydessään kotiseudullaan että siellä sanotaan yleensä Hesa, joten kehittelivät tuollaisen maalaismääritelmän siitä. Ovat sitten tartuttaneet sen myös nuoremman polven helsinkiläisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinkin kesäisin tunkevat pyörätielle kävelemään, aina. Jos soittaa kelloa, niin oikein pysähtyvät paikoilleen ihmettelemään. Eivät tajua väistää silloinkaan. Tää on satavarma tunnistuskeino!!
No se klassinen; eivät tajua, ettei liukuportaissa kuulu seistä kuin vain oikealla puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllähän jokainen hesalainen sen tunnistaa, jos on tullut oikea cityläinen kaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
Hitaudesta, tuijottamisesta, ei osata päästää spårasta tai metrosta ensin muita matkustajia ulos vaan yritetään tunkea sisään heti kun ovet aukeavat. Junantuomia täällä suurin osa asukkaista on, asutaan jossain lähiössä Vantaan rajalla ja yritetään esittää urbaania cityihmistä.
Tuota, ettei osata päästää esim. metrosta ensin muita matkustajia ulos, tekee varmaan 90 % ihmisistä Helsingissä. Mukana lienee siis myös paikallisia. Tai jos muutama ihminen on järjestäytynyt jollain tavalla metron ovien eteen ja odottaa ihmisten pääsevän ulos, änkee oikealta ja vasemmalta metron kylkiä pitkin porukkaa sisään niin, että nämä alun perin ensimmäisenä odottaneet pääsevät sisään viimeisinä. Etenkin monet 15-60-vuotiaat (paikalliset?) naiset änkevät metroon kuin elukat siitä raosta, mistä mahtuvat (ja joo, olen itsekin nainen samaa ikäryhmää).
Tuijottamisesta meidät maalaisjuntit sitten varmaan tunnistaa. Täällä Kehä kolmosen ulkopuolella nimittäin pidetään normaalin kohteliaana käytöksenä, jos on kadulla liikkuessaan valpas sen varalta, että joku tuttu tulee vastaan. Ihmisten katsominen silmiinkin on aivan normaalia, samaten samaan hissiin vieraan kanssa joutuessa voi hymyillä ja nyökätä. Helsinkiläinen tyyli onkin sitten ratikassa tuijottaa luurit päässä ikkunasta ja teeskennellä, ettei näe istumapaikkaa tarvitsevaa tutisevaa mummoa tai matkakortin lukulaitetta ihmetteleviä turisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin kesäisin tunkevat pyörätielle kävelemään, aina. Jos soittaa kelloa, niin oikein pysähtyvät paikoilleen ihmettelemään. Eivät tajua väistää silloinkaan. Tää on satavarma tunnistuskeino!!
Tää on oikeesti tosi vaikeaa. Maalla samalla jalkakäytävällä pyöräillään, kävellään ja mopoillaan miten sattuu, ei ole mitään eriteltyjä kaistoja. Itsekin hyppäsin pyörän alta kaupungissa turvaan viime hetkellä koska en huomannut käveleväni pyörätiellä. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Ne juoksee bussiin, junaan tai metroon. Oikeat sradilaiset jaksaa odottaa 2-5 minuuttia seuraavaan..
Tää on niin totta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin kesäisin tunkevat pyörätielle kävelemään, aina. Jos soittaa kelloa, niin oikein pysähtyvät paikoilleen ihmettelemään. Eivät tajua väistää silloinkaan. Tää on satavarma tunnistuskeino!!
Ei tuosta tunnista kuin oikeat maalaiset. Vähänkin isommasta kaupungista Helsinkiin muuttaneet eivät sitä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne juoksee bussiin, junaan tai metroon. Oikeat sradilaiset jaksaa odottaa 2-5 minuuttia seuraavaan..
Tää on niin totta!
Mutku maalla se seuraava bussi saattaa tulla vasta kahdeksan tai kahdentoista tunnin kuluttua niin on syytä juosta jotta ehtii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuu jotain murretta, sanoo Hesa...
Nykyään tapaa ihan ikänsä Stadissa asuneita ja vielä useamman sukupolven stadilaisia jotka silti puhuvat ihme murretta. Käyttävät sanoja 'iskä' ja 'äiskä'.
Eli ei välttämättä mistään.
Olen kolmannen polven stadilainen ja sanoin isääni iskäksi, ihan jo 70-luvulta alkaen. Äiti on ollut enimmän aikaa äiti, ei äiskä. Myös siskon kanssa näin 40 + vuotiaina puhutaan että äiti ja iskä.
Joskus teininä oli tärkeää sanoa mutsi ja faija, mutta se meni aika nopsaan ohi. Isäni ja hänen veljensä (s. 1946 ja -49) puhuvat vieläkin mutsista ja faijasta omia vanhempiaan tarkoittaen. Tuon sukupolven kohdalla mutsi, faija, stadi, stiflat, smyygit, spåra, pläägät jne. ovat tyypillisempää osaa kielenkäyttöä kuin nuoremmalla polvella.
Ratikkaakin sanon enemmän ratikaksi kuin spåraksi vaikka ikäni olen nelosen reitillä asunut. Dösä kyllä on käytössä, nimenomaan dösä, ei alkuperäinen dösa.
Itse käytän enimmäkseen sanaa Helsinki, kun tarkoitan Helsinkiä. Hesa en sano koskaan. Stadi on sellaista oman perheen kanssa puhuttavaa kieltä, tyyliin mökillä puhutaan että onko joku menossa ensi viikolla stadiin. Jos minulta kysytään missä asun, en ikinä sanoisi että Stadissa vaan Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin kesäisin tunkevat pyörätielle kävelemään, aina. Jos soittaa kelloa, niin oikein pysähtyvät paikoilleen ihmettelemään. Eivät tajua väistää silloinkaan. Tää on satavarma tunnistuskeino!!
Ei tuosta tunnista kuin oikeat maalaiset. Vähänkin isommasta kaupungista Helsinkiin muuttaneet eivät sitä tee.
Maalaisista tässä oli juuri kyse, ei mistään pikkukaupunkilaisista.
Vaikka olisimme kuin helsinkiläiset, tottumuksesta, kyllä meidät maalaisjuntit tunnistaa kun vilkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhuu jotain murretta, sanoo Hesa...
Nykyään tapaa ihan ikänsä Stadissa asuneita ja vielä useamman sukupolven stadilaisia jotka silti puhuvat ihme murretta. Käyttävät sanoja 'iskä' ja 'äiskä'.
Eli ei välttämättä mistään.
Olen kolmannen polven stadilainen ja sanoin isääni iskäksi, ihan jo 70-luvulta alkaen. Äiti on ollut enimmän aikaa äiti, ei äiskä. Myös siskon kanssa näin 40 + vuotiaina puhutaan että äiti ja iskä.
Joskus teininä oli tärkeää sanoa mutsi ja faija, mutta se meni aika nopsaan ohi. Isäni ja hänen veljensä (s. 1946 ja -49) puhuvat vieläkin mutsista ja faijasta omia vanhempiaan tarkoittaen. Tuon sukupolven kohdalla mutsi, faija, stadi, stiflat, smyygit, spåra, pläägät jne. ovat tyypillisempää osaa kielenkäyttöä kuin nuoremmalla polvella.
Ratikkaakin sanon enemmän ratikaksi kuin spåraksi vaikka ikäni olen nelosen reitillä asunut. Dösä kyllä on käytössä, nimenomaan dösä, ei alkuperäinen dösa.
Itse käytän enimmäkseen sanaa Helsinki, kun tarkoitan Helsinkiä. Hesa en sano koskaan. Stadi on sellaista oman perheen kanssa puhuttavaa kieltä, tyyliin mökillä puhutaan että onko joku menossa ensi viikolla stadiin. Jos minulta kysytään missä asun, en ikinä sanoisi että Stadissa vaan Helsingissä.
Mun 40-luvulla syntyneet vanhemmat puhui aina mutseista ja faijoista, mutta me 70-lukulaiset äideistä ja isistä. Ratikka on ratikka, ei ruotsalaisittain spåra.
Täällä on paljon murteellisia ihmisiä, niin siitä ei voi ihan liikaa kyllä enää päätellä.
Ovat Hesassa käymässä, Stadi tarkoittaa koko Helsinkiä, tunkevat metroon ja sporaan ennen kuin pysäkillä jäävät ovat päässeet ulos, ovat yleisesti vähän pihalla ja eivät tunnista paikkoja (esim. stockan kello, mansku, ruttis, suokki, hesari, skatta, jne jne). Eivät oikein ymmärrä miten ruuhkissa pujotellaan ihmisten keskellä.