Äiti sanoo että jouluvierailu papan luona dementiakodissa olisi turha, pappa kuitenkin aina hymyilee ja pitää kädestä nähdessään minut

"automaattisesti jommankumman mielestä toista vastaan" on hyvin kuvailtu asetelma riitaisan eron jälkeen monessa perheessä.

Muistan itse kuinka joka hel**tin asiasta piti tehdä tuollainen asettelu vanhempien eron jälkeen. Jos otin pakasteesta isän leipomaa pullaa äidin leipomien sämpylöiden sijaan, alkoi marttyyriulina "Ai sä oot siis Martin puolella ja mua vastaan" No en, kun sattui tekemään mieli pullaa. Jos laitoin poikkeamaan lenkillä isän uudessa osoitteessa (lähellä vanhaa lapsuudenkotia) äidin ostamat lenkkarit jalassa "Jaaha, sitä ei sitten enää meikäläisen ostamat kelpaa, kyllä se *Mervi sut on taas saanut rahalla puolelleen"

Todella rasittava tilanne teinille, jolla on jo varmasti omia murheita valmiiksi.

Äitisi on ällöttävä.

Vaikka ihminen ei muista tapahtumia tai henkilöitä enää, on hän edelleen elävä ihminen! Hän kykenee muun muassa tuntemaan ilon tunteita, joita varmasti vierailu herättää.

Äitisi voidaankin sitten jättää rauhassa ”kuset housussa laitokseen” yksinään, kun hänen muistinsa alkaa heikentyä. Järkyttävää puhetta ja käytöstä äidiltä. Kertakaikkiaan...

Äiti EI ole inhottava vaan ihana! Välit vaan ovat huonot.

Mä teen vapaaehtoistyötä muistisairaiden yksikössä. Olen heille ventovieras, silti mun vierailu ilahduttaa ja virkistää selvästi. Tuolla osa on niin huonokuntoisia etteivät enää edes puhu ja ovat suunnattoman levottomia, silti se, että joku pitää kädestä ja silittää rauhoittaa selkeästi.

Itselläni on mummi sairastanut dementiaa ja vaikka loppuvaiheessa ei enää tunnistanut, niin silti tuntui jotenkin rauhoittuvan vierailuista ja itselle se antoi paljon, vaikka olikin todella surullista.

Mene ihmeessä katsomaan pappaasi, äitisi on täysin väärässä.

Sinulla on Tottakai oikeus vierailla papan luona, eikä sinun tarvitse selittää sitä äidille. Olet varmasti tervetullut vieras ja seurasi on paras joululahja, minkä pappa voi saada.

Käy niin usein katsomassa pappaa, kuin voit! Toivottavasti muutkin ottavat sinusta mallia ja alkavat vierailla vanhuksiaan katsomassa useammin.

Älä kuitenkaan vie pappaa ulkoilemaan ilman hoitajaa. Toisin kuin yleensä luullaan dementikot eivät viihdy ulkoilmassa. Liikaa virikkeitä. Esim pieni tuulenvirekin saattaa saada heidät hermostumaan. He saattavat tivailla peloissaan että mihin minua viedään yms. Jos hänen jalkansa ovat hyvässä kunnossa hän saattaa karata omille teilleen todella nopeasti. Hänen mielialansa saattaa muuttua jopa vihaiseksi ja käytös ennalta arvaamattomaksi.

Äitisi pitäisi olla ylpeä empaattisesta ja sydämensivistystä omaavasta nuorestaan! Ikävä kyllä, me kaikki joudumme, jossain vaiheessa lapsuuttamme/nuoruuttamme toteamaan sen "järkyttävän" tosiasian että rakkaat ja täydelliset vanhempamme eivät aina ja kaikessa olekaan niin "täydellisiä". Heilläkin on omat ongelmat ja hekin ovat joskus ilkeitä ja tuovat katkeruuttaan ilmi välillä todella lapsellisin tavoin.

Muutenkin suosittelen sinua tutustumaan myös tähän puoleen elämästä. Monet sinua vain muutaman vuoden vanhemmat ovat vanhusten hoivatyössä. Sekä ruumiillisesti että henkisesti erittäin raskas ala. Varmasti yksi vaativimmista ammateista joka kasvattaa ihmistä henkisesti.

Teini on aikuismaisempi kuin täysi-ikäinen äitinsä. Mene katsomaan pappaa, kun vielä voit! Jos äitisi ei sitä ymmärrä niin sille ei voi mitään. Vanhempiesi ero ei voi eikä saa tarkoittaa, että vanhaa ihmistä laiminlyödään. 

Edellisiin kommentteihin vielä lisään sen äidillesi perusteluksi, että isoisä ei ehkä muista jälkeen päin kuka on käynyt ja mitä tuonut. Hänelle jää kuitenkin tunnemuistiin käynnistä lämmin ja hyvä olo, joku edelleen välittää. Tämä tunne säilyy pitempään, kuin selkeä muisto juuri sinusta. Ja perusteluksi myös se, että jos nyt jätät käymättä, sinua voi kaduttaa isoisän kuoltua. Läheisiä kannattaa arvostaa ja pitää heistä huolta.

Moni dementikko muistaa vanhat asiat - ei vain enää opi uutta...

Eli voi tunnistaa nimen ja muuta.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on Tottakai oikeus vierailla papan luona, eikä sinun tarvitse selittää sitä äidille

Käy niin usein katsomassa pappaa, kuin voit.

Älä kuitenkaan vie pappaa ulkoilemaan ilman hoitajaa. Toisin kuin yleensä luullaan dementikot eivät viihdy ulkoilmassa. Liikaa virikkeitä. Esim pieni tuulenvirekin saattaa saada heidät hermostumaan. He saattavat tivailla peloissaan että mihin minua viedään yms. Jos hänen jalkansa ovat hyvässä kunnossa hän saattaa karata omille teilleen todella nopeasti. Hänen mielialansa saattaa muuttua jopa vihaiseksi ja käytös ennalta arvaamattomaksi.

Siis mitä hittoa, miten niin eivät viihdy ulkoilmassa?Kyllä dementikot nauttivat ulkoilmasta ja ulkona olemisesta.

Kähee tarina. Peukutin.

Sano äidillesi että sinulle se on tärkeää ❤️

Juuri kävin omaa 95v mummoani tapaamassa. Hymyili ja nautti käynnistä jota ei seuraavana päivänä muista. Hetki riittää ja on merkityksellinen ❤️

Ensimmäinen kommentoija neuvoi tekemään, kuten sydän sanoo. Niin neuvon minäkin!

Kaksi hyvää syytä:SINÄ haluat nähdä papan toiseksi pappa ilahtuu kun näkee sinut. Ei sillä mitään väliä vaikka ei tunnista kun kuitenkin jää hyvä mieli, vaikka ei muista muistamisen tavallisessa merkityksessä.

Olet sen ikäinen että saat päättää itse. Mene katsomaan pappaasi. Ei hän elä ikuisesti.