Auttakaa, te elämäntaparemontissa onnistuneet!!

Tsemppiä, ap! Mulla ei ole ylipainoa, mutta olen elänyt muuten tosi epäterveesti ja mun elämäntapani on pahentaneet mun perussairauksiani. En vaan ole välittänyt. Olen pikkuhiljaa ruvennut muuttamaan asioita ja koko asennettani elämään. Monet lukot on auenneet tässä ihan henkisestikin.

Koko ajan paraneva olo ja mieliala kannustaa jatkamaan. Muutos näkyy vähän kaikkialla. Olen järjestellyt mun kotinikin uusiksi.

Minä olen laihduttanut n. 60kg :) olen tosi lyhyt, 157cm suunnilleen, ja painoin aikanaan n. 120kg pahimmillaan. Aina ollut lihava, mutta nuo luvut kertyivät pikkuhiljaa huomaamatta. Eka huomio, mikä pitää olla kunnossa on motivaatio. nimenomaan oma motivaatio jonka on lähdettävä sinusta. Sitten otat ensimmäisen askeleen ja siitä se lähtee. Muista olla armollinen itsellesi, et voi olettaa että 30kg tippuu heti, työ on iso ja on oltava kärsivällinen ja pitkäjänteinen. Lähtökohtana siis se, että muutat sun elämäntapoja, eli paluuta tuttuun ja turvalliseen vanhaan ei ole. Se on oltava pysyvä muutos, muuten vaikka saisitkin ne kilot pois, niin ne tulevat todennäköisesti sitten takasin. Koita valita sellainen ajankohta alotukselle, että sulla on oikeasti aikaa ja sopivat puitteet alottaa. Esim ennen joulua ei kannata, eikä ehkä heti joulun jälkeenkään minään "uuden vuoden lupauksena".

Itse alotin helmikuussa 2015. (tai no sitä ennen olin pudottanut 10kg pelkästään lisäämällä lenkkeilyä rutiiniin eli pari kertaa viikossa n. 4km) Menin kuntosalille ja palkkasin PT:n :) meillä synkkasi heti tosi hyvin ja hän opetti mulle ravinnosta ja liikunnasta tosi paljon. Kannattaa koittaa etsii sellainen PT jolla on joku ravintokoulutus myös! Ekana vuonna tippui n. 15kg ja nyt n.4v myöhemmin painan n. 65kg (n. 60kg vähemmän siis) :D aina ei oo ollu helppoa, välillä on ollu kuukausia etten oo jaksanu panostaa kamalasti ruokaan, mutta oon kuitenkin koittanu pitää jonkunlaisen balanssin silti ja syödä kuitenkin hyvin. Herkkupäiviä pitää olla, et muuten jaksa! Kaikesta ei tarvii luopua, kunhan osaa pitää silti kokonaisuuden kunnossa ja annoskoot järkevinä.

Mä punnitsen ekat 2kk ruuat mitä söin, paitsi koulussa missä ei ollu mahista siihen. Sen tein vaan siksi että opin hahmottamaan kuinka paljon on sopiva määrä (aiemmin mun ongelma oli nimenomaan liian suuret annoskoot + santsaaminen, ei niinkään että olisin syöny hirveesti herkkuja varsinaisesti). Sen jälkeen ei oo tarvinnu punnailla. Kalorimäärät oli ekana vuonna suunnilleen 1500-1600 paikkeilla sellaisina päivinä kun en käynyt salilla, salipäivinä n. 1700-1800. Saliohjelma oli kolmijakoinen, eli kävin 3krt salilla ja sen lisäksi vaihtelevasti 1-3krt lenkillä, kun ehdin. Nyt olen ylläpitovaiheessa ja en tarkkaan tiedä minkäverran kaloreita tulee mutta keskimäärin n. 1800-2300 varmaan, päivästä riippuen. Salilla käyn yhä säännöllisesti, pidän 3 viikon välein ns. lepoviikon jolloin keskityn enemmänkin venyttelyyn ja rauhallisiin juttuihin esim. yoga tai bodybalance-tyyppisiin jumppiin ja ihan vaan rauhallisiin kävelyihin.

en tiiä auttoko tämä mutta siis, suosittelen ottaa jonkun ammattilaisen avuksi, jos vaan on mahdollista. sellasen kuka tekee just sulle sen ruoka ja liikuntaohjeen, ja joka auttaa sua räätälöimään ja soveltamaan sitä eikä nipota ja kiellä kaikkea tai ruoski sua ihan puhki heti! ei sitä kukaan jaksa, vaikka toki jotkut senkin tarvitsee mut henk.kohtasesti sanoisin et se motivaatio kun tulee oikeesti itestä niin sillon sellai ei toimi tai siis sitä ei tarvi kun jaksat ite innostuu ja kaikki tuo tuntuu kivalta! =) ite oon tosi tosi tyytyväinen että tein muutoksen. olo on paljon parempi kaikin puolin!

alottaminen on hankalin, mutta kyllä se on mahdollista! tsemppiä!!